Kinokoplan kevään sarja

16.01.2009    
 Verkkolehti

Kinokopla jatkaa esityksiään tuttuun aikaan, sunnuntaisin klo 18, tutussa paikassa ML Media Liv Ab:ssä (entinen Domino). Elokuvia esitetään kaikkiaan kymmenen:

01.02.   Jan Kounen: 99 Frangia  (Ranska 2008, 106 min, K15)
08.02.   John Carney: Once  (Irlanti 2006, 85 min, -S-)
15.02.   Andrew Stanton: Wall-E  (orig.) (Yhdysvallat 2008, 95 min, -S-)
22.02.   Stanley Kubrick: The Killing  (Yhdysvallat 1956, 84 min, K15)
08.03.   Bent Hamer: O`Horten  (Norja 2008, 90 min, -S-)
15.03.   Jan Troell: Ikuistetut hetket  (Saksa, Norja, Suomi, Tanska,  Ruotsi 2008, 133 min, K11)
22.03.   David MacKenzie: Hallam Foe  (Iso-Britannia 2007, 95 min, K15)
29.03.   Woody Allen: Vicky Cristina Barcelona  (Espanja, Yhdysvallat  2008, 98 min, K11)
05.04.   Jörn Donner: Miestä ei voi raiskata  (Ruotsi, Suomi 1978, 99  min, K15)
26.04.   Mike Leigh: Happy-Go-Lucky  (Iso-Britannia 2008, 120 min, K7).

Koko kevään sarjakortti maksaa opiskelijoille 20 euroa ja muille 25 euroa. Yksittäisliput maksavat 3 euroa, mutta niiden osto vaatii 5 euroa maksavan jäsenkortin. Lippuja ja kortteja myydään teatterin aulassa ennen näytöksen alkua.

Maistereita on jo liikaa

16.01.2009    
 01/09, Pääkirjoitus

Viime vuonna tutkinnonuudistuksen siirtymävaiheen umpeutuessa valmistui lähes 8000 ”ylimääräistä” maisteria ja nyt pohditaankin, mitä maistereille pitäisi tehdä. Akavan työvoimapoliittisen esimiehen Heikki Taulun mukaan ”valmistumispiikki tuli huonoimpaan mahdolliseen aikaan.” (Helsingin Sanomat 11.1.2009). Taulu viittaa talouden taantumaan ja työpaikkojen vähenemiseen.

Taantuma ei kestä ikuisesti, mutta maistereita on silti liikaa. Vastavalmistuneista työttömiä oli marraskuussa 2008 reilut 1200.  Vuotta aikaisemmin vastaava luku oli noin 600. Opetusministeriön tavoitteissa uusia ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita opiskelijoita ilmaantuisi työmarkkinoille vuosittain 14 500 henkilöä. Tavoite vuosille 2010–2012 on 14 900 henkilöä.
Vaikka tavoite  nouseekin maltillisesti, se ei vaikuta harkitulta. Ensinnäkin viime vuonna valmistuneet ylimääräiset maisterit eivät mihinkään katukuvasta katoa. Opetusministeriön pitäisi laskea tavoitteitaan siten, että viime vuoden valmistumispiikki saataisiin normalisoitua. Toiseksi on huomioitava myös ikäluokkien pienentyminen. Vuodesta 1990 vuoteen 2005 ikäluokkien koko on pienentynyt lähes 10 000 henkilöllä.
Tällä hetkellä opetusministeriön tavoitteena on näköjään korkeakouluttaa yhä suurempi ja suurempi osa nuorista. Tälläinen kehitys johtaa lopulta maisteritutkinnon totaaliseen inflaatioon. Oikeastaan näinhän on monilla aloilla jo käymässäkin, kun työtä hakiessa työkokemus menee tutkintojen edelle. Tämän ovat huomanneet myös opiskelijat, joilla on suuret paineet hankkia työkokemusta opintojensa ohella.

Tulevaisuudessa tilanne voisi olla toisin. Opetusministeriön tutkinnonuudistuksen kulmakivi on suomalaisen korkeakoulujärjestelmän muuttaminen kaksiportaiseksi. Ihannetilanteessa opiskelija voisi esimerkiksi kouluttautua kandiksi, mennä muutamaksi vuodeksi työelämään ja vasta sitten suorittaa maisterintutkinnon. Valitettavasti tämä taitaa olla utopiaa. Kun maisteritkaan eivät tahdo löytää töitä, miten kandi sitten löytäisi.
Suomessa porrastettu tutkinto ei toimi, kun käytössä on liukuportaat, jotka vievät opiskelijan suoraan ylös saakka. Portaiden yläpäässä sitten odottaakin raaka kilpailu oman alan työtehtävistä tuhansien muiden maistereiden kanssa.

Jani Sipilä
Turun ylioppilaslehti 1/2009 (16.1.)

Pakina: Sinisten vaunujen kohtalo

16.01.2009    
 01/09, Kolumni

Tällä palstalla asioidaan politiikan ja yhteiskunnan välimaastossa.

Sukupuolten välinen tasa-arvo ei synny siitä, että naiset menestyvät työelämässä miesten keinoilla. Naiset tuovat työpaikalle lämpöä ja ihmissuhdetuntemusta eri tavalla kuin miehet. Somaa, eikö?

Mutta vuodenvaihteen Iltalehti romutti tämänkin kauniin ajatuksen. Sen lisäksi, että johtajanaisen pitää olla yhtä aikaa pätevä, nuori ja kokenut, niin pitää olla myös glamourkissa. Tai siis pitää olla, mutta ei saakaan olla, koska se on aivan kauheaa. Jutta Urpilaisen verkkosukkaskandaali alkaa saada jo samoja piirteitä kuin taannoinen Australian pääministerin Kevin Ruddin korvavaikkufiasko. Pääministerin pesti oli katkolla vaikkunapostelun takia.

Myös Turun Yliopisto, sivistyksen kehto, niittää mainetta maailmalla. Ylpeänä voimme esitellä alumnimme Jenni Haukion saavutuksia. Hän on nimittäin napannut puolivallattoman poikamiehen Sauli Niinistön omaksi kullakseen. Onnea!
Kuinka hän oikein onnistui? Proffan Kellarissa on jo mittavaa kansalaisliikehdintää sen puolesta, että Haukio on saatava alumni-iltaan puhumaan saavutuksestaan.

Voisinpa mennä vaikka Turun uuteen unitaloon ja nukkua kunnes kaikki tämä on ohi. Mutta ei auta itkeä politiikan viihteellistymistä, kun itse kirjoittaa poliittista pakinaa. Mutta niinhän se on aina ollut, että ihmettelemme jälkeläistemme turmeltuneisuutta: ”Mitähän tuostakin juuttisäkit päässä kulkevasta hampuusijoukosta tulee?” Mutta aina on vaan eletty.

Käsitelläänpäs nyt reippaasti case Transtech, jonka kaikki ovat jo unohtaneet. Kainuulainen firma olisi kovasti kiinnostunut VR:n mahdollisesta vaunutilauksesta. Valtava vääntö ministeriössä ja parin VR:n johtajan ero näyttävästi viikkoa ennen kunnallisvaaleja ja uudet vaunut saatiin väkisin hankintaan. No vaaleissa tuli nenille Kainuuta myöten. Enää puuttuu vain, että vaunutilaus menee Italiaan. Ja varmaan meneekin.

Sitäkin sopii pohtia, että onko sinisten vaunujen korvaaminen lopullinen autuus? Ja tarvitseeko suomalainen raideliikkuja muita vaunuja kuin ravintolavaunuja? Vai olisiko parempi siirtyä suoraan resinakantaan?

Tämä teksti on kirjoitettu myöhästyneessä Pendolinossa, joka on liitetty Tampereen ratapihalla teknisten ohjeiden vastaisesti toiseen väsähtäneeseen junaan. Paketti kulkee kuin kaasu Ukrainaan. Mutta siniset vaunut pääsevät sentään perille. Vielä kun saadaan pysty– ja poikittaissuuntainen huojunta kanavoitua menosuuntaan, niin pysyisivät myös aikataulussa.
Teksti: Niko Korte
Turun ylioppilaslehti 1/2009 (16.1.)

Apua kavereista

16.01.2009    
 01/09, Uutiset

uutiset_nainen_masupipi.jpgNuorten masennus lisääntynyt räjähdysmäisesti.

Nuorten masennus on lisääntynyt räjähdysmäisesti 2000-luvulla. Lisäksi myös muut nuorten mielenterveyshäiriöt ovat yleistyneet ja niiden takia sairaseläkkeelle jääneiden alle 30-vuotiaiden määrä on jo kaksinkertaistunut 2000-luvun alusta.
Tiedot käyvät ilmi Kelan joulukuussa julkaisemasta tutkimuksesta, jossa nuorten mielenterveyshäiriöiden aiheuttaman työkyvyttömyyden kasvun syyksi mainitaan muun muassa nuoria tukevan turvaverkoston rapautuminen, työmaailman muuttuminen ja joustojen väheneminen.
Lisäksi tutkimuksessa kerrotaan opiskelijoiden vieraantuneen opiskelumaailmasta, kun heiltä vaaditaan yhä monipuolisempia kykyjä.

Kelan selvitys on tuttu myös Turun YTHS:n mielenterveyden ylilääkärille Ilpo Lahdelle. Lahden mukaan myös YTHS:n mielenterveyspalveluiden käyttö on lisääntynyt 2000-luvun alusta, vaikkakaan ei räjähdysmäisesti.
”Palvelujamme käytti viime vuonna noin 8 prosenttia yliopiston, kauppakorkeakoulun ja Åbo Akademin opiskelijoista. Se on valtakunnan korkein luku korkeakouluissa. Meistä se on merkki siitä, että kynnys hakea apua on täällä matala. Kaikkiaan tällä hetkellä opiskelevista 15–16 prosenttia on joskus käynyt mielenterveyspalveluissamme.”
Se YTHS:ssäkin on on huomaatu, että masennus on lisääntynyt, varsinkin keskivaikeat ja vaikeat depressiot. Lahti epäileekin, että tällä hetkellä mielenterveyspalveluissa hoidetaan 1990-luvun laman seurauksia.
”Nythän opiskelemassa ovat 90-luvun lama-ajan lapset ja on arveltu, että se on heijastunut heidän kehitykseensä. Lama-ajan traumat nousevat usein terapiakeskusteluissa esille.”
”Lisäksi suorituspaineet ovat lisääntyneet. Paineet menestyä ja pärjätä ovat aivan erilaisia kuin 70-luvulla, kun aloitin YTHS:ssä”, Lahti jatkaa.

Masennuksen yleistymisen lisäksi Lahti on havainnut, että yksinäisyys on lisääntynyt. Yksinäisiä on enemmän kuin ennen ja he ovat aiempaakin yksinäisempiä.

”Suurimmalla osalla menee hyvin. On ystäväpiiriä ja aktiviteettia, mutta toisaalta yhä enemmän on niitä, jotka putoavat kelkasta ja yksinäistyvät. Ja he ovat enemmän yksin kuin aiemmin, kun perheensisäisetkin tukiverkot tuntuvat heikentyneen. Meillä on paljon yksinäisiä aikuisia, joilla ei ole kavereita eikä oikein läheisiä perhesuhteitakaan.”

Teksti: Lari Vesander
Kuva: Marinka van Holten

2000-luku synkkää aikaa

Vuodesta 2000 vuoteen 2007 mielenterveyshäiriöiden takia eläkkeelle jääneiden alle 30-vuotiaiden määrä on yli kaksinkertaistunut. Masennuksen vuoksi eläkkeelle siirtyneiden nuorten miesten määrä kasvoi 67 % ja naisten määrä peräti 182 %.
Vuonna 2007 mielenterveyshäiriöiden vuoksi eläkkeelle siirtyi 1 900 nuorta, joista yli 400:lla syynä oli masennus.

Teksti: Lari Vesander
Turun ylioppilaslehti 1/2009 (16.1.)

VR nosti hintoja

16.01.2009    
 01/09, Uutiset

vr1.jpgVR nosti lippuhintojaan keskimäärin 4,8 prosenttia tämän vuoden alusta. Perusteena on yleinen kustannuskehitys ja inflaatio.

”Korotuksia on tapahtunut muun muassa palkoissa ja varaosien hinnoissa. Varaosien hinnat tuskin laskevat niiden kerran noustua. Bensiinin hinnan aleneminen taas ei vaikuta lähinnä sähkökäyttöisiin VR:n juniin”, kertoo VR:n kaukoliikennepäällikkö Ari Vanhanen.
Hänen mukaansa samaan aikaan halpeneva polttoaine voi vaikuttaa junaliikenteen käyttäjämääriin.

Vanhasen mukaan lippujen hintojen laskeminen ei kannata, sillä laskelmien mukaan hinnanlaskulla saatava kysynnän kasvu keskittyisi lähinnä ruuhka-aikoihin, jolloin junat ovat muutenkin täynnä. Näin ollen kasvu ei onnistuisi ilman lisäinvestointeja.
Yksi hinnannousuista suhteellisesti eniten kärsivä ryhmä ovat opiskelijat. Vanhanen ei kuitenkaan näe syytä opiskelijoiden vapauttamiselle hinnankorotuksista.
”Opiskelija-alennuksethan ovat nyt jo loistavia. Esimerkiksi Helsinki—Tampere-matkan hinnankorotus ei ole opiskelijoille suuri.”

Teksti: Visa Kurki
Kuva: Jussi Vierimaa
Toimittajalta:Katse kvartaalia pidemmälle

Tiedän, että yhtiön tehtävä on tehdä kannattavaa liiketoimintaa. Tiedän myös, että tappiolle mennään, jos tuloja on vähemmän kuin menoja. Näkisin silti, että valtion omistamilla yrityksillä on laajempikin tehtävä kuin vain kartuttaa valtion kassaa.

Vastaiskuna talouskriisille on monissa Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa ollut esillä jopa autofirmojen tukeminen. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaista olisi kuitenkin pyrkimys rakennemuutokseen, jossa julkinen liikenne saisi suuremman painoarvon kuin nykyään. Tämä ei onnistu muuten kuin tekemällä julkisista yksityisautoilua houkuttelevampi vaihtoehto.

VR on tehnyt hienoa työtä junailun muuttamisessa ympäristöystävälliseksi – muun muassa vihreän sähkön ansiosta junalla matkustaessa ei synny hiilidioksidipäästöjä lainkaan. Hyvän kehityksen jatkoa olisi junien käyttäjämäärien lisääminen. Jos hinnanalennukset eivät lisäisi käyttäjämääriä kuin ruuhka-aikoina, niin eikö ruuhka-aikojen kapasiteettia voisi edelleen nostaa? Tämä vaatisi investointeja, mutta niitähän lama-aikana nimenomaan kaivataan.
Teksti: Visa Kurki
Turun ylioppilaslehti 1/2009 (16.1.)

TYY&TuKY: Kauppatieteilijät TYYn alayhdistykseksi

16.01.2009    
 01/09, Uutiset

Turun yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu yhdistyvät uudeksi yliopistoksi vuoden 2010 alussa. Lain mukaan yliopistolla on vain yksi ylioppilaskunta, mikä tarkoittaa TYYn ja Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan yhdistymistä.
Juridisesti uusi ylioppilaskunta on täysin uusi järjestö vaikka säilyttääkin TYYn organisaatiorakenteen ja varallisuuden. Käytännössä suurin osa TuKY:n näkyvästä toiminnasta siirtyy Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry -nimisen tiedekuntajärjestön alle. ”Myötäjäisiä” uusi ylioppilaskunta saa 40 000 euroa; loppu jää kauppatieteilijöiden käyttöön.
Kahden yliopiston edustajistot päättävät tämän kuun kokouksissaan uuden ylioppilaskunnan säännöistä, jotta 6.-7. huhtikuuta voidaan järjestää uuden ylioppilaskunnan edustajistovaalit. Uusi edustajisto aloittaa työnsä jo syksyllä, vaikka sen virallinen toimikausi alkaa vasta vuoden 2010 alussa.

Teksti: Visa Kurki
Turun ylioppilaslehti 1/2009 (16.1.)

Haluatko asiantuntijaksi?

16.01.2009    
 01/09, Uutiset

uutiset_asiantuntijuus.jpgKurssi kehittää työelämätaitoja.

Onko sinulla aiempaa työkokemusta tai avoimen yliopiston opintoja, etkä tiedä mitä niillä tehdä? Oletko kyllästynyt miettimään aiempia opintojasi ja osaamistasi vain korvaavuuden kannalta? Ei hätää. Sinusta voi vielä kasvaa asiantuntija.
”Usein ajatellaan, että yliopistosta valmistuva henkilö on heti valmis asiantuntija, mutta tosiasiassa asiantuntijaksi kasvaminen on pidempi prosessi. Korkeakoulu antaa eväät, mutta asiantuntijuus syventyy työelämässä”, suunnittelija Timo Halttunen Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksesta kertoo.
”Työelämässä voi oppia tietoja ja taitoja, joista on hyötyä myös yliopisto-opinnoissa. Osa työelämässä opitusta on merkityksellistä, osa ei. Aiemmin opitun kannalta on tärkeää, että sen osaa tehdä näkyväksi korkeakoulun toivomalla tavalla. Jos osaat jo sen mitä sinulta kurssilla vaaditaan, ei ole tarpeen opetella samaa uudelleen. Tämä voi lyhentää opiskeluaikaa. Lisäksi opiskelijaa voi motivoida, kun hän huomaa, että kertynyttä osaamista ja sen kehittämistä arvostetaan”, Halttunen jatkaa.
Halttunen korostaakin elinikäistä oppimista sekä sitä, että oppia kertyy muualtakin kuin luokkahuoneesta. Vuorovaikutustaitoja voi oppia vaikkapa opiskelijajärjestöissä ja omaan alaan tutustua kesätöissä.

Täydennyskoulutuskeskus järjestääkin kevätlukukaudella yliopiston, Åbo Akademin ja kauppakorkeakoulun opiskelijoille kurssin ”Akateeminen portfolio ja asiantuntijana kehittyminen”, jonka tehtävä on opettaa, miten opiskelija voi laajentaa ja syventää asiantuntijuuttaan.
Kurssin tavoitteena on ”tunnistaa aiemmin hankittua osaamista ja rakentaa kuvaa itsestä oppijana sekä kehittää yleisiä työelämätaitoja. Kurssilla rakennetaan omaa akateemista tai työelämäorientoitunutta portfoliota, jäsennetään omia uravaihtoehtoja ja haetaan mahdollisesti hyväksilukua aiemmin opitun perusteella.”
Kurssille haetaan 23. tammikuuta mennessä ilmoittautumislomakkeella, joka löytyy täydennyskoulutuksen nettisivuilta http://www.tkk.utu.fi/taydennyskoulutus/.

Yliopistolaiset liikkeellä

16.01.2009    
 01/09, Uutiset

Uusi yliopistolaki herättää yliopistolaiset toimimaan.

Uusi yliopistolaki, jonka mukaan yliopistojen sisäisistä asioista päättäisivät jatkossa myös akateemisten piirien ulkopuoliset tahot, on herättänyt vastarintaa yliopistolaisissa. Toistaiseksi on kuitenkin lähinnä tyydytty kiukkuiseen mutinaan. Helsingin yliopiston juhlasalissa 7. tammikuuta pidetyn Tieteen päivien avajaistilaisuuden keskeyttäneet mielenosoittajat olivat sitä mieltä, että nyt on tekojen aika.

Yliopisto-opiskelijoista ja -tutkijoista koostunut mielenosoittajajoukko häiritsi avajaistilaisuutta keskeyttämällä opetusministeri Henna Virkkusen (kok.) marssimalla salin etuosaan. Mielenosoittajien mukaan Helsingin yliopiston johtosääntöä ollaan muokkaamassa, ennen kuin laki edes on ehtinyt eduskunnan käsittelyyn. Näinhän lakia ollaan toteuttamassa täällä Turusssakin: eduskuntakäsittely asiasta on vasta tänä keväänä.

Viime aikoina yliopistoinstituution rakennetta on muokattu varsin nopealla aikataululla. Uusi yliopistolaki mahdollistaa muun muassa Helsinkiin perusteilla olevan Aalto-yliopiston käynnistämisen. Sen nimi julkistettiin viime keväänä viikko opposition välikysymysäänestyksen jälkeen. Samaan aikaan eduskuntatalon portailla osoitettiin mieltä uutta yliopistolakia ja uudenmuotoista yliopistoa, siis myös Aalto-yliopistoa vastaan.

Avajaistilaisuuden uusiksi pistäneet mielenosoittajat kutsuvat tammikuun viimeisenä torstaina 29.1. Helsingissä järjestettävään yleiskokoukseen  yliopistolaisia, jotka eivät ole tyytyväisiä uudistukseen eivätkä sen toteutustapaan.
Yliopistolaisten yleiskokous uudesta yliopistolaista Helsingin yliopiston Porthaniassa 29.1. klo 13 alkaen.

Teksti: Eva-Liisa Raekallio
Turun ylioppilaslehti 1/2009 (16.1.)

Kuva: sara r

16.01.2009    
 01/09, Asiat

kuvakuvaportugal-sagres.jpg

Jussi Vierimaa: sara r
ONDE ESTOU?
MISSÄ OLEN?

Turun AMK:n Taideakatemia valokuvauksen 3. vuosikurssin näyttely valokuvakeskus Perissä (Uudenmaakatu 3), 16.1. – 8.2.2009.

Venähtänyt juomalakko

16.01.2009    
 01/09, Asiat

Tipaton tammikuu on uudenvuodenlupausten trendituote vuodesta toiseen. Petteri Hilska, 24 päätti siirtyä tehokuurille kokeillessaan viinatonta vuotta. Kaksitoista kuukautta kieltäytymistä onnistui ilman retkahduksia. Moiseen lupaukseen hän ei kuitenkaan enää taipuisi:
”Täysi nollatoleranssi ei ole mun juttu. Tahdon edelleen juoda lasillisen viiniä illallisella ja ottaa muutaman kaljan baarissa”, hän summaa.
Idea syntyi ensimmäisenä opiskeluvuonna. Bileet vaativat veronsa ja aamuisin päätä särki krapula.
”Totesin, että voisi olla hetken aikaa ilman alkoholia ja siitä se laajeni, kunnes lopulta olin raittiina koko vuoden.”
Suurempia kiusauksia Hilska ei kerro kohdanneensa, mutta sosiaalisesta elämästä hän koki jäävänsä syrjään enemmän tai vähemmän.
”Juhlista tuli lähdettyä viihtyvyyden takia silloin, kun tunnelma karkasi liian humalaiseksi”, hän pahoittelee.

Vuosijuhlissa kierrellessä Hilsa näki juhlintaa raittiin silmin. Eroja näkyi siinä, kuinka paljon vaivaa järjestäjät olivat nähneet alkoholittoman vaihtoehdon suhteen. Snapsina oli tarjolla milloin kivennäis- ja milloin kraanavettä.
Erityisesti kesäaika otti koville. Aurinko paistoi ja terassit houkuttelivat viettämään joutoaikaa tuopin äärelle. Sinne menivät myös kaverit.
”Kyllä se vähän harmitti kun kaverit joi ja itse oli selvin päin.”

Totaalivuosi oli terveellinen valinta ja sai pohtimaan suhdetta alkoholiin. Hilska näkee jälkikäteen vuodessa hyvät puolensa, mutta myöntää juhlatunnelman olleen käsillä vuoden viime hetkinä. Uusivuosi käynnistyi shamppanjapullon poksahtaessa.

Teksti: Heini Kilpamäki
Turun ylioppilaslehti 1/2009 (16.1.)

Seuraava sivu »