Herkkä ja poliittinen Itämeri

Itämeri on ollut kotimereni koko ikäni. Olen uinut siinä, olen kulkenut sitä pitkin Eurooppaan ja pienenä poikana puhkonut sen limaisia rakkoleviä.
Enää veden puhtaudesta kertovia rakkoleviä ei juurikaan ole. Sen enempää en koko merta ole ajatellut. Tietysti tiedän, että Itämeri on huonossa kunnossa ja että se on pelastettava. Senhän tietävät kaikki.
Miten se tehdään, onkin sitten jo eri asia.

Tehdessäni tähän lehteen isoa artikkelia Itämerestä suhteeni mereen muuttui. En aikaisemmin ollut oivaltanut sitä, kuinka vaikeasta tapauksesta on kyse. Itämeren erityinen herkkyys minut yllätti.
Ihan alkuun sain kuulla, että Itämeren vesi onkin makean veden ja suolaisen meriveden sekoitus. Siksi Välimeren aurinkorannoilla pulahtaminen veteen pistelee iholla enemmän kuin Itämeressä uidessa.
Sitten istuin hölmistyneenä moottoriveneessä ja katsoin kuinka tutkijat kaatoivat vettä purkkeihin. Seuraavaksi opin, että Itämeri rehevöityy ihan itsestään, mutta ihmisen toimet vain nopeuttavat ilmiötä. Jossain vaiheessa joku tutkija totesi vielä, että ilmastonmuutoksen seurauksena Itämeri voi pelastua, kunhan veden pinta nousee ja Tanskan salmet eivät ole enää meren tiellä.
Sain kuulla, että jos sylkäisen Itämereen, voi kestää kolmekymmentä vuotta ennen kuin sylkeni on huuhtoutunut sieltä jonnekin suurempiin meriin. Opin myös sen, että yksikin iso tankkerionnettomuus Itämerellä päättää puheet Itämeren tilasta, sillä silloin ei ole enää mitään pelastettavaa.
Sitten näin kartalta, että Itämeren valuma-alue on noin nelinkertainen sen kokoon nähden. Ilmastonmuutoksen aiheuttaman sadannan lisääntyessä tämä tarkoittaa sitä, että jokia pitkin Itämereen valuu entistä enemmän kaikennäköistä tavaraa aina Äänisjärveltä Kööpenhaminaan ja Enontekijältä Krakovaan. Jos vaaraton sylkeni kelluu Itämeressä vuosikymmeniä, niin kelluvat myös Itämereen valuneet maatalouden ja liikenteen tuottamat saasteetkin.

Onko Itämeren pelastamiseksi sitten tehtävissä jotain? Tietysti on. Rehevöityminen hidastuisi, jos maataloudelle ja liikenteelle asetettaisiin tiukempia säädöksiä. Mutta jos poliitikot eivät pysty yhteisesti EU:ssa ja kansallisella tasolla sopimaan tarvittavista toimista Itämeren suojelemiseksi, on turha enää puhua sen pelastamisesta.
EU:ssa on valmisteltu Itämeri-strategiaa, jossa on paljon hyviä ajatuksia. Ongelmana vain on, että pystyvätkö Itämeren eri valtiot hyväksymään strategian ja miten EU:in kuulumaton Itämeren valtio Venäjä saataisiin siihen mitenkään mukaan. Europarlamentaarikko Ville Itälän mukaan nyt olisi Venäjän haluaman kaasuputken avulla tilaisuus ”kiristää” Venäjä mukaan Itämeren suojeluun. Niin tuskin käy, koska ainakin Suomen hallitus on ilmaissut haluttomuutensa sitoa näitä asioita yhteen. Että sillä tavalla.

Jani Sipilä

Opiskelijajärjestöjen kunnallispoliittinen ohjelma julkaistu

Asialistalla ovat muun muassa kulttuuri, mielenterveys ja harjoittelupaikat.
Turun yliopiston ylioppilaskunta, Åbo Akademis Studentkår, Turun ammattikorkeakoulun oppilaskunta ja Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta ovat julkaisseet uuden kunnallispoliittisen ohjelmansa. Ohjelma pohjautuu viime syksynä toteutettuun kyselyyn, joka lähetettiin sähköisesti kaikille Turun korkeakouluopiskelijoille. Ensimmäisen kerran kysely toteutettiin vuonna 2006.

Ohjelmassa on sekä yleisempiä tavoitteita, kuten kevyen ja julkisen liikenteen kehittäminen, että tarkempia vaatimuksia.
”Esimerkiksi Turun kaupungilla oli viime vuonna 11 harjoittelupaikkaa korkeakouluopiskelijoille. Se on naurettava määrä 30 000 opiskelijan kaupungissa”, toteaa Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Jukka Vornanen.
Samoin harjoittelumahdollisuuksista on tiedotettu huonosti.
Opiskelijat kokevat myös esimerkiksi kaupungin mielenterveyspalveluiden huonontuneen parin vuoden takaisesta kyselystä. Samoin YTHS:n palvelut ovat ruuhkautuneet.
”Yritämme selventää työnjakoa kaupungin ja YTHS:n välillä”, Vornanen kertoo.
Samoin ohjelmassa vaaditaan, ettei peruspalveluita leikata enää enempää – talous pitäisi korjata ennemmin kunnallisveron korotuksella.
Kulttuuripalveluiden suhteen ohjelmassa toivotaan jatkuvuutta, ettei kaikki tapahtuisi kulttuuripääkaupunkivuotena.

Opiskelijoiden kuntavaikuttamisella on saatu tuloksia. Esimerkiksi ohjelmassa vaadittu ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon keskittäminen yhteen pisteeseen on lopulta toteutumassa.
Vornanen on tyytyväinen tämänkertaiseen ohjelmaan.
”Saimme sisällytettyä siihen selkeitä parannusehdotuksia.”

Teksti: Visa Kurki
Kuva: Jussi Vierimaa

Turun ylioppilaslehti 8/2009 (24.4.)

C-talon remontti alkaa elokuussa

Turun Ylioppilaskyläsäätiön kiinteistöjohtaja Ismo Lahtinen, mitä C-talon remonttisuunnitelmille kuuluu?
”Kuvat ovat parasta aikaa urakkalaskennassa. Sen jälkeen puhutaan kustannuksista.
Suunnitelmat ovat samat kuin ennenkin.”

Eli?
”Yläkerrassa tehdään kolmesta kämpästä kaksi kämppää. Huonemäärä pysyy kuitenkin entisellään, koska yhteiskeittiöistä tehdään asuntoja. Julkisivu uusitaan, pinnat uusitaan ja ikkunat vaihdetaan. LVI-tekniikka uusitaan. Joka asuntoon tulee oma keittiö. Se on suuri parannus.”

Vaikuttaako tämä vuokriin?
”Totta kai se vaikuttaa vuokriinkin, kun tähän ei ole saatu mistään rahoitusta. Kulut siirtyvät hiljalleen ja maltillisesti vuokriin. Hurjaa äkkipompsahdusta ei kuitenkaan tule.”

Muuttuuko C-talon ulkoinen ilme?
”Talon ulkoinen ilme säilyy entisellään. Se on museoviraston toive. Talo vaalenee hieman, koska haetaan sen alkuperäistä väriä. Nythän maalia on irronnut ja kivipinta päässyt esille, minkä takia talo on nyt alkuperäistä tummempi.”

Millä aikataululla remontti tehdään?
”Remontti alkaa elokuussa ja valmistuu vuoden päästä elokuussa asuntojen osalta ja syyskuussa kellaritilojen ja päiväkodin osalta.”

Miten käy C-talon nykyisille asukkaille?
”Kukaan ei joudu taivasalle. Kaikille järjestetään asunto. Opiskelija-asuntoja on tuhansia ja C-talossa niistä sijaitsee vain satakunta, joten urakka ei ole mitenkään mahdoton. Ensisijaisesti korvaavia asuntoja katsellaan joko kahdesta muusta ylioppilastalosta tai Ylioppilaskylästä. Tarpeen vaatiessa myös Varissuolta tai Haritusta.”

Teksti: Lari Vesander
Kuva: Jani Sipilä

Turun ylioppilaslehti 8/2009 (24.4.)

Kritiikiltä ilmainen pääsykoeopas

”Oppaan tai sen osan käyttäminen kaupallisiin tarkoituksiin, erityisesti maksulliseen valmennuskurssitoimintaan, on kielletty.”

Kevät on valintakokeisiin valmistautumisen aikaa. Valmennuskurssien järjestäjät ovat löytäneet korkeakouluihin hakijoista tuottoisan rahastuskeinon, mutta jos historian opiskelijoiden ainejärjestö Kritiikistä on kiinni, niin tuo reikä tukitaan vielä.
”Meiltä kysyttiin, lähdemmekö mukaan kaupallisen valmennuskurssin tekemiseen, kuten monet muut ainejärjestöt. Keskustelimme asiasta kevätkokouksessa ja päädyimme siihen, että emme lähde”, kirjan tekijätiimiin kuulunut Tuukka Pääkkönen kertoo.

Sen sijaan Kritiikki teki ilmaisen pääsykoeoppaan, jonka voi ladata internetistä. Tarjolla on koko oppaan kattava pdf-tiedosto sekä yksinkertaistettu ”wikiopas”, jonka pitäisi pyöriä kevyesti hitaammallakin koneella.
”Muita ilmaisia pääsykoeoppaita emme ole löytäneet, mutta toivottavasti tämä herättää intoa niiden tekemiseen. Jos tällainen toiminta yleistyy, valmennuskurssien täytyy nostaa tasoaan tai ne kuihtuvat pois”, Pääkkönen sanoo ja lisää, että täysin talkoovoimin syntyneen oppaan tekemisessä on ollut idealistista intoa.
”Maksulliset kurssit suosivat varakkaita ja isoissa kaupungeissa asuvia nuoria. Tämän oppaan tarkoitus on tasapuolistaa hakijoiden mahdollisuuksia.”
Mitään takuuvarmaa avainta historian laitoksen pääsykokeisiin opas ei tarjoa – eikä se voisikaan, pääseehän hakijoista aineesta riippuen sisään vain 5–10 prosenttia.
”Tämä ei ole mikään vinkki- tai täkyopas. Pääosin on kyse vanhempien opiskelijoiden antamasta yleispätevästä tiedosta. Pääsykokeissa mitataan ajattelun kypsyyttä enemmän kuin lukioesseissä. Siksikään emme ole antaneet valmiita vastauksia siitä, mitä pitäisi kirjoittaa, että pääsee sisään”, niin ikään tekijäryhmässä vaikuttanut Ville Nyman linjaa.
”Helsingin yliopiston Kronos-ainejärjestö lähtee tähän mukaan ensi vuonna. Toivon mukaan myös muut historian ainejärjestöt lähtevät mukaan. Tavoitteena on kaikki yliopistot kattava valtakunnallinen opus. Ja toivon, että tämä tapa leviää myös muihin oppiaineisiin.”

Oppaan voi ladata osoitteesta http://org.utu.fi/tyyala/kritiikki/paasykoeopas/. 

Teksti: Lari Vesander

Turun ylioppilaslehti 8/2009 (24.4.)

Yliopistomainonta saa kritiikkiä

Opiskelijoiden liikuntaliitto (OLL) kritisoi korkeakoulujen tapaa markkinoida itseään kuvilla hyvinvoivista ja terveistä opiskelijoista – jotka todellisuudessa ovat palkattuja malleja.
”Jos markkinointiin käytetyt eurot laitettaisiin suoraan opiskelijaliikunnan kehittämiseen, voitaisiin markkinointipuheille saada katetta”,  toteaa OLL:n puheenjohtaja Jussi Sallinen.

Teksti: Visa Kurki

Turun ylioppilaslehti 8/2009 (24.4.)

Kesän voi myös opiskella

Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun avoimet yliopistot järjestävät tänäkin kesänä kesäkursseja. Yleensä illalla pidettävillä kursseilla tarjotaan muun muassa kieliopintoja esimerkiksi kiinassa ja turkissa, arkeologiaa sekä ympäristötiedettä. Kauppakorkeakoulun puolelta löytyy muun muassa arvojohtamista ja markkinointiviestintää.
Turun yliopiston opiskelijat saavat yliopiston itse järjestämät kurssit puoleen hintaan.
Mikäli ruotsi ei tuota ylitsepääsemättömiä vaikeuksia, myös Åbo Akademi järjestää kesäkursseja ympäri Suomea.
Lisätietoa: www.kesayliopistot.fi

Teksti: Visa Kurki

Turun ylioppilaslehti 8/2009 (24.4.)

TYY&TuKY: Yliopiston johtoon haetaan opiskelijoita

Turun vuoden 2010 aloittavan uuden yliopiston hallitukseen ja kollegioon haetaan opiskelijajäseniä. Nyt valittavan kollegion tärkein tehtävä on yliopiston hallituksen koon ja toimikauden vahvistaminen sekä sen jäsenten valinta; seuraavien kollegioiden toimikenttä tulee olemaan laajempi.
Hallituksen laajaan tehtäväkenttään kuuluu muun muassa toiminnan ja talouden keskeisten tavoitteiden asettaminen, yliopiston talousarvion tekeminen sekä yliopiston rehtorin tai rehtoreiden valinta ja tarvittaessa erottaminen. Hallitus päättää myös yliopistoon valittavien opiskelijoiden määrästä.

Turun yliopiston yliopistokollegioon valitaan todennäköisesti 15 opiskelijajäsentä. Kollegio puolestaan valitsee yliopistohallituksen 12 jäsentä, joista 2 tulee oletettavasti olemaan opiskelijoita. Opiskelijajäsenen tulee olla Turun yliopiston tai Turun kauppakorkeakoulun läsnäolevaksi lukuvuonna 2008–2009 ilmoittautunut opiskelija.  Sama henkilö ei voi olla sekä kollegiossa että hallituksessa.

Molemmissa valinnoissa kiinnitetään muun muassa huomiota hakijan kokemukseen yliopistohallinnosta sekä tasa-arvoseikkoihin.
”Tulkitsen tämän tarkoittavan sitä, että hallituksen opiskelijajäsenien on oltava mies ja nainen”, TYYn koulutuspoliittinen sihteeri Tomi Nyström kertoi asiasta järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
Hallituksen jäsenten valinnassa merkitystä on myös esimerkiksi talouskokemuksella.

Kollegiohaku on auki keskiviikkoon 6.5. saakka ja haku hallitukseen 15.5. saakka. Lisätietoja löytyy TYYn verkkosivuilta.

Teksti: Visa Kurki

Pakina:Hansalapsen profiili

Tällä palstalla asioidaan politiikan ja yhteiskunnan välimaastossa. 

On vähän hassua, että purkkapaketissa varoitetaan (sinänsä aiheellisesti) laksatiivisista vaaroista, mutta viinapullon kyljessä ei kerrota, että se tappaa. Ihmettelen, miksi itsekkyyden ja yksilöllisyyden aikakaudella ei kuitenkaan pidetä huolta omasta tervey­destä.
Teinien juomakulttuuri on jakautunut kahtia. Siiderin imeminen puistossa ja sen jälkeinen kaatuilu hokkarit nipussa ei olekaan enää muodikasta. Samalla täysin raittiiden määrä on kasvanut. Juomakulttuurin polarisoituminen kertoo vastareaktiosta, kännikapinasta. Maaperä on otollinen muutokselle.
No niin. Viina turmelee nuorison ja sen juominen on rienausta. Mutta eräs toinen yhteiskuntamme nuorisoilmiö on jäänyt vähemmälle huomiolle. Puhumme nyt hansalapsista. Mistä he tulevat ja minne he menevät? Urbaanisanakirjan mukainen määritelmä on seuraava: ”Turun kauppakeskus Hansassa eli Hansakorttelissa paljon oleskeleva nuori.”

Tuntomerkit: Hansalapset jakautuvat useisiin heimoihin ja lahkoihin, joten yksiselitteisiä tuntomerkkejä on vaikea antaa. Jotkut tulevat viettämään aikaa välitunnilla, piikkitukkaiset värillisiä piilolinssejä käyttävät true-hansalapset puolestaan asuvat kauppakeskuksessa. Valitettavasti moni on ajautunut hansalapsuuden polulle siksi, että kotona hiekkalaatikolla on karkea sepeli. Eräs hansalasten heimo ovat Hulluilla Päivillä kävijät. Nuorta ikää ei voida pitää hansalapsuuden tunnusmerkkinä.

Levinneisyys: Hansalapset esiintyvät pääosin ryppäinä kaikkialla kauppakeskuksen alueella kaikkina vuorokaudenaikoina. He valtaavat huomattavat määrät lattiapinta-alaa, tiheintä esiintyminen on portaiden ja sisäänkäyntien alueella. Lämmittelijähansalasten esiintymistiheys on talviaikaan suurempi. Tämä johtuu siitä, että hansalapsi on horroksessa kesäisin.

Ravinto: Hansalapset elävät virvoitusjuomilla ja einesvalmisteilla, poikkeuksena elitistihansalapset, jotka juovat ainoastaan lattea. Hengailusta koituva ”hyvä fiilis” antaa hansalapsen elämään myös henkistä sisältöä, yhteisöllisyyttä.

Käytös: Syötyään liikaa hattaraa hansalapsi saattaa käyttäytyä aggressiivisesti. Vihamielisyys purkautuu monesti tussin kärjen kautta vessan seinälle. Hansalapsilahkoilla on tarkka hierarkia, jonka kärjessä on gang leader, eräänlainen hansalastentarhanjohtaja. Hän hallitsee joukkojaan pelon avulla ja jakaa armottomasti skeittausvuorot kauppakeskuksen sisällä.

Teksti: Niko Korte

Turun ylioppilaslehti 8/2009 (24.4.)

Kuka meitä kusee silmään?

Tylkkäri kysyi kaupunkilaisilta kysymyksen, johon jokaisella on varmasti jotain sanottavaa.

Markus Teich, 20
Suomen karkkiteollisuus kusee teitä silmään. Suomalaisissa karkeissa on suolaa! Siinä ei ole mitään järkeä, karkkienhan pitäisi olla makeita. Kun suolaan tottuu, sitä alkaa vain haluta lisää.

Jarkko Isto, 25
Turun kaupunki kusee pahasti silmään. Se ei anna mahdollisuuksia järkevään toimintaan ja toteuttaa järjettömiä hankkeita. Byrokratia meitä pissii silmään.

Jarno Tauvo, 36
Johanna Tukiainen on aikamoinen silmäänkusija. Tuntuu kyllä, että kaikki täällä kusee jotain silmään.

Marian Mihai, 27
Saatana on koko huijauksen takana. Huijaamme kyllä kaikki toisiamme, mutta täytyy muistaa, ettei se ole meidän vikamme. Saatana on kaikesta vastuussa.

Matti Lunden, 71
Vanhanen, Katainen ja muut poliitikot – Mitä muuta ne tekevät kuin kusevat silmään? Sillä touhulla ei ole mitään rajaa. Ei maailmassa muuta ole kuin ahneutta.

Linda Matthews, 27
Turun päättäjät meitä kusettaa. Erityisesti tämä toriparkki ärsyttää.

Teksti: Jantso Jokelin
Kuvat: Jussi Vierimaa

Turun ylioppilaslehti 8/2009 (24.4.)

Bileillä ilmastonmuutosta vastaan?

No onkos tullut kesä talven keskelle? Trooppisin muovipalmuin ja sateenvarjodrinkein koristeltu Dynamo oli 12.4 täynnä helle-asuisia juhlijoita. Lämpötilan ohella nostettiin ihmisten tietoisuutta ilmastonmuutoksesta.

Yleensä klubille tullaan bilettämään. Narikkaan jätetään takin lisäksi arkihuolet. Ilmastonmuutosbileet tekivät poikkeuksen tähän sääntöön. Neljän live-vedon ja vähemmän ryppyotsaisen bailaamisen ohessa tarjoiltiin tärkeää tietoa yhä polttavammaksi käyvästä asiasta.
Tapahtuma järjestettiin nyt kolmatta kertaa Zondag-kollektiivin toimesta. Kotibileistä lähtenyt idea on kasvanut tapahtumana ja samalla ilmastonmuutosta vastaan taistelevien organisaatioiden rooli siinä on lisääntynyt.

Tunnelma illassa oli konkreettisestikin lämmin. Ilmastonmuutosbileiden erityisenä piirteenä on ravintolan lämpötilan nostaminen muutamalla asteella. Ainakin sen verran, että hawaiji-paidassa tai kokonaan paidatta tuntui pärjäävän.
Mutta hetkinen. Jokainenhan tietää vanhan puutalon lämmittämiseen kuluvan paljon energiaa. Eikö tämä biletyspaikan lämmittäminen edistä ilmastonmuutosta?
”Täällä ei mitenkään keinotekoisesti nosteta lämpötilaa”, Zondagin Kimmo Välimäki selventää.
”Tavallaan pyrimme näyttämään sen, että jos ihmiset kokoontuu yhteen niin tarkenee, vaikkei pattereilla lämmittäisikään.”
Illan sanoma ei jäänyt hauskanpidon varjoon. Artistien esitysten välillä näytettiin lyhytelokuva ilmastonmuutoksesta. Polttava kysymys-organisaation pöydillä jaettiin tietoa ilmastolaista ja kehotettiin lähettämään postikortteja kansanedustajille.

Dynamo tunnetaan opiskelijoiden kantapaikkana. Tarvitseeko ilmastonmuutoksen sanomaa viedä yleisölle, joka tuntuu suhtautuvan jo nyt myönteisesti ekologisiin asioi­hin?
”Me ollaan huomattu, että vaikka moni tekee omassa elämässään fiksuja juttuja, kuten esimerkiksi pyöräilee, niin he eivät kuitenkaan ole poliittisesti kovinkaan aktiivisia”, Polttavan kysymyksen Jonas Biström vastaa.
Biströmin mukaan juuri poliittinen taso vaaditaan henkilökohtaisen vaikuttamisen ohelle.
”Nyt ei enää riitä, että sammuttaa valot kun lähtee kotoa. Nyt pitää ottaa yhteyttä kansanedustajaan ja sanoa, että ilmastonmuutokselle pitää tehdä jotain. Tässä kampanjassa vaaditaan ilmastolakia, jota kannattaa tässä vaiheessa 50 kansanedustajaa. 51 tarvitaan siis lisää. Jos se laki saadaan, niin se toimii raamina kaikelle muulle tulevalle.”

Teksti: Petri Rautiainen
Kuvat: Jussi Vierimaa

Turun ylioppilaslehti 8/2009 (24.4.)

Seuraava sivu »