Henkilövalintoja ja linjapaperiluonnoksia

Vanhan edustajiston viimeinen varsinainen kokous ennen marraskuun juhlaedaria teki niin henkilövalintoja kuin kävi ajoittain kiivastakin keskustelua Suomen ylioppilaskuntien liiton linjapaperiluonnoksesta.

Kokouksen keskeisin henkilövalintapäätös oli päätoimittaja Jani Sipilän vanhempainvapaan aikaisen sijaisen valinta ensi kevääksi.  Edustajisto valitsi tehtävään kulttuurihistorian opiskelija Anna-Elina Matilaisen. Kokouksessa valittiin myös TYYn edustajat SYLin liittokokoukseen, joka pidetään Espoon Korpilammella 20.11.-21.11.

Yhteiskuntapolitiikalla vai ilman

SYLin linjapaperiluonnoksesta edustajisto keskusteli ohjeistuksena liittokokoukseen osallistuville, hallituksen esiteltyä oman SYLin hallitukselle antamansa lausunnon. Dokumenttiluonnokseen kirjatut yhteiskuntapoliittiset aiheet herättivät vanhan keskustelun ylioppilaskuntatoiminnan poliittisuudesta. Linjapaperiluonnokseen on kirjattu SYLin yhteiskuntapoliittisiksi näkemyksiksi esimerkiksi Euroopan liittovaltio, pääomaveron progressiivisuus ja veroparatiisien kieltäminen.

Ryhmä Lexin Teemu Oksanen piti ongelmallisena sitä, että SYL linjaisi esimerkiksi verotuksesta ilman asiantuntemusta, varsinkaan kun kysymys ei ole SYLin toiminta-alueesta. Oikea paikka yhteiskunnallisille mielipiteille ovat opiskelijoiden poliittiset järjestöt, joissa ei ole ylioppilaskunnan tavoin automaatiojäsenyyttä. Lexin Matti Lajusen mukaan SYLillä ei ole resursseja tuottaa tarkkaan tutkittuja lausuntoja veropolitiikasta. Lajusen ja Oksasen kantaan yhtyi myös TYY Terveeksi-edaattori Sara Valanto, joka tivasi kirjauksen puoltajia kertomaan mihin nämä linjaukset toteutuessaan johtaisivat.

Kirjauksen puoltajia argumentit eivät vakuuttaneet. Eduxin Laura Heinonen piti asiantuntijuusvaatimusta kummallisena. “Mehän edellytämme, että SYLin toimijat perehtyvät asioihin. Ei ole tarkoituskaan, että jokainen rivijäsen osaa puolustaa asiantuntemuksella SYLin kantoja. Samaan tapaan monimutkaisista lausunnoista linjataan kuntatasollakin, ilman tarkempaa asiantuntemusta”, Heinonen argumentoi.

Demariopiskelijoiden Niko Korte huomioi, että hyvän päätöksentekoelimen merkki on kyky tehdä päätöksiä oloissa, joissa ei ole varmaa tietoa. Tulevaisuuttahan ei voi kukaan ennustaa. Korteen mukaan Euroopan liittovaltio ja progressiivinen pääomaverotus ovat asioita, jotka vaikuttavat opiskelijoihin. Esimerkkinä Korte nosti 1960-luvun opiskelijaliikkeen ja sen panoksen hyvinvointiyhteiskunnan muotoutumisessa.

“Duaalimalli ei ole tabu”

Keskustelua herätti myös duaalimalli eli erilliset koulutuspolut työelämään keskittyvissä ammattikorkeakoulussa ja tutkimuspainotteisissa yliopistossa. Vihreän listan Saara Uotilan mukaan SYLin linjapaperiin pitäisi saada kirjaus duaalimallin selkeyttämisestä ja vahvistamisesta. TYYssä on aikaisemmin nähty duaalimalli tärkeänä yliopistojen ja AMK:iden eri tehtävien takia, jotka eivät sulje pois yhteistyömahdollisuuksia.

TYYn hallituksen puheenjohtaja Jukka Vornanen ei ollut Uotilan kanssa samaa mieltä. Vornasen mielestä ero AMKiden ja yliopistojen käytäntö-sivistys-jaon välillä on jo tapahtunut. Duaalimallista on voitava keskustella. Hän piti linjapaperiin duaalimallista kirjaamista hyvin vahvana kannanottona.

Vihreän listan Reima Välimäki totesi, että keskeinen vaara duaalimallin poistumisessa olisi korkeakoulukentän rakennemuutos, jossa tieteellinen tutkimus keskitettäisiin muutamaan huippuyliopistoon ja muista muodostuisi mahdollisesti yliopisto-AMK-konsortioita. Tämän jälkeen eri yliopistoista saaduilla tutkinnoilla ei olisi välttämättä enää nykyiseen tapaan tasa-arvoista asemaa.

Epävirallisessa käsiäänestyksessä edustajisto päätyi kannattamaan TYYn hallituksen lausuntoa jyrkempää kantaa duaalimallin tärkeydestä, nykyiseen TYYn linjapaperiin viitaten.

teksti: Jari Pitkä

Leikin jäljet on korjattava

Opiskelijat jos ketkä tietävät, mitä tehdä, jos tulot eivät riitä omaan elämäntyyliin. Voi viivyttää syntisesti opintojaan hankkimalla lisätuloja töissä, ruveta ylioppilaskunta-aktiiviksi, joka ajaa opiskelijaetuuksien lisäämistä, leikata elintasoaan tai uskoa tulevaan ja ottaa lainaa.

Turku on saman kysymyksen äärellä. Tulot eivät riitä menoihin. Näin oli jo hyvinä aikoina, kun lama ei ollut iskenyt työllisyyteen ja verotulot pudonneet. Loppua kuilun kasvamiselle ei ihan lähitulevaisuudessa näy. Niiden osuus, jotka käyttävät runsaasti palveluja, kasvaa. Lue lisää

Vapaus, veljenmurha ja tasa-arvo

Totuuden torvet toitottavat, että elämme vapauden aikakautta: saamme valita hammastahnamerkkimme, pipomme, eineksemme ja puolisomme vapaasti. Tosiasiassa olemme sidotumpia ja vangitumpia kuin koskaan ennen millään kidutuksen tai julmuuksien aikakautena, sillä meille on annettu vapaus, jota emme osaa käyttää. Se on itsekästä, sulkeutunutta vapautta, jonka lunastamme muiden kärsimyksen hinnalla. Lue lisää

Masentunut maa

Masennuslääkkeitä syö Suomessa puoli miljoonaa ihmistä. Se on todella paljon. Tarvitsevatko he kaikki todella keskushermostoon vaikuttavaa lääkitystä? Miten lääkkeet vaikuttavat meihin tuntevina ja vuorovaikutteisina olentoina?

Monet psyykkisistä ongelmista kärsineet ystäväni ovat ihmetelleet, kuinka löyhin perustein masennuslääkkeitä myönnetään. Ensimmäiseltä psykiatriselta käynniltä voi lähteä kotiin resepti kourassa, eikä itse terapiaan kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Tähän vaikuttaa osaltaan myös resurssien puute. Lue lisää

Halutaan monialaosaajia

Yliopistoilla pohditaan kovasti, miten opiskelijat saataisiin paremmin työelämään. Muinoin maisterin papereilla pötkittiin hyvinkin pitkälle, mutta nyt ajat ovat toiset.
Onneksi yliopistot ovat täynnä innovatiivista väkeä ja uusia keinoja opiskelijoiden arvonnostamiseksi työmarkkinoilla keksitään jatkuvasti. Lue lisää

Hyvinvointia korkeakouluissa

Opiskelijoiden hyvinvointiviikkoa vietetään kaikissa turkulaisissa yliopistoissa ja Turun ammattikorkeakoulussa 26.–29. lokakuuta.

Hyvinvointiviikko pitää sisällään tunnelmalounaita opiskelijaravointoloissa, YTHS:n verenpaineen mittausta, alkoholittomat sitsit Gilles Gårdenilla, Wii Fit-pelien pelaamista ja runsain mitoin muuta opiskelijoiden hyvinvointia lisäävää toimintaa. Lue lisää

Maisteri Toivo Suulas vastaa

Hän on saapunut tulivaunujen kanssa kaupunkiin. Hän on paikantanut surumielisen kansan, jota kalvaa tieto tietävyytensä riittävyydestä. Hän on kaiken informaation absolutismi ja Folke Westin kalakaveri ja hauki. Hän on kryptoniittia ongelmille ja sulaa sananvapautta. Hän on Maisteri Toivo Suulas.

Toivo, mitä mieltä olet huippu-urheilusta? Onko siinä mitään järkeä, että yhteiskunnan varoja syydetään kahmalokaupalla muutamien ihmisten hyväksi samalla kun leipäjonot kasvavat ja yhteiskunnan vähäosaisimmat kärsivät porvarihallituksen ikeessä? Lue lisää

Opiskelijatoiminnasta

Minua haastateltiin lehteen 10/09, juttuun “Uusi uljas yliopistolaki” Opiskelijatoiminnan Turun toimintaryhmän edustajana. Jutusta oli jätetty pois kritiikkini TYYn edustajistoa ja hallitusta kohtaan.
Kun alkuvuodesta edarissa oli esillä samassa kokouksessa ViVan ponsi yliopistolain vastaiseen mielenosoitukseen osallistumisesta sekä Vihreiden ponsi luomumaidon näkyvyydestä Unican ravintoloissa Lue lisää

Turun mustasta historiasta

Turun ylioppilaslehti (11/09) valaisi Turun pimeää historiaa ”tappavaa Turkua”. Samassa jutussa olisi voinut kertoa myös Turun linnan kahdeksan kuukautta kestäneen ”kullatun silmänräpäyksen” (Jagellonica asui tuolloin linnassa) toisesta puolesta. Juhana ja Jagellonica iskivät Puolan hyväksi kiilaa Ruotsin ulkomaanpolitiikkaan. Kyseinen Puolan valtavaatimus jatkuin noin sata vuotta, vuoteen 1660 sakka. Erik mestautti Juhanan pidätyksen jälkeen kymmenkunta Juhanan kannattajaa. Lue lisää

Kiusaamista yliopistomaailmassa

Korkeakoulukiusaaminen on edelleen vaiettu aihe.

Korkeakouluopiskelijan terveystutkimus vuodelta 2008 paljastaa, että jopa neljännes korkeakouluopiskelijoista on kokenut tulleensa kiusatuksi opiskeluaikanaan vähintäänkin satunnaisesti, ja yli viisi prosenttia kertoo kokeneensa kiusaamista melko paljon tai hyvin paljon. Yliopistoissa kiusaamista tapahtuu harvemmin kuin ammattikorkeakouluissa, mutta silti noin viisitoista prosenttia vastanneista yliopisto-opiskelijoista oli kokenut jonkinasteista kiusaamista opintojensa aikana.
Korkeakoulukiusaaminen on silti lähes vaiettu aihe.
”Ei tämä ole uusi ilmiö, eihän koulukiusaamisestakaan ennen puhuttu”, YTHS:n yhteisöterveyden ylilääkäri Kristina Kunttu kommentoi.
Kunttu kuuluttaa ongelmaan puuttumisen tärkeyttä lähellä itse ongelmaa.
”Kiusaaminen on yhteisön asia, mikä hyvänsä lähiyhteisö sitten onkaan.”
Itse kiusatulle Kunttu suosittelee asiasta keskustelemista.
”Pääasia että puhuu jonkun kanssa, on se henkilö sitten terveydenhuollon laitokselta tai ystävä.”
Pulmallista on myös kiusaamis-termin käyttäminen. Kiusaaminen ymmärretään monilla eri tavoilla ja kokemukset kiusatuksi tulemisesta vaihtelevat suuresti. Yliopistolla kiusaaminen voi tarkoittaa joukon ulkopuolelle jättämistä, suoraa sanallista kiusaamista tai muutoin epämiellyttäväksi koettavaa kohtelua esimerkiksi juhlien yhteydessä. Kiusaaminen tapahtuukin usein vapaa-ajalla.

Turun yliopiston ylioppilaskunnalle tulee tapauksia suoraan ilmi harvemmin kuin kerran kuussa. Kiusatuksi itsensä kokevia ylioppilaskunnasta löytyy kuitenkin paljon enemmän.
”Jos on olo, että haluaa keskustella asiasta, YTHS on hyvä paikka aloittaa”, TYYn sosiaalipoliittinen sihteeri Minttu Naarminen kommentoi.
Naarminen kannustaakin alayhdistyksiä avoimeen keskusteluun aiheesta. Jokaisessa alayhdistyksessä olisi hyvä olla henkilö kenen puoleen voi kiusaamistapauksissa kääntyä, sen lisäksi että alayhdistykset pyrkisivät kaikille avoimeen toimintaan.

Korkeakouluissa tapahtuvaa kiusaamista tutkimaan alkanut dosentti Maili Pörhölä Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitokselta toteaa, että korkeakoulukiusaaminen on vielä lähes koskematon aihe.
”Koulukiusaamista on tutkittu aika paljon. Työpaikkakiusaamisen tutkimus on nuorempaa, mutta sitä on tehty. Korkeakoulussa kiusaamista on tutkittu hyvin vähän. Kiusaamisen kehityskaarista tiedetään vielä vähän”, Pörhölä kommentoi.
Yliopistossa kiusatut ovat usein joutuneet kiusaamisen urheiksi jo kouluaikanaan. Rooleilla on taipumus säilyä.
Maili Pörhölä painottaa, että ongelmaa on tällä hetkellä vaikea ratkaista.
”Ei ole vielä kehitetty puuttumisen malleja korkeakouluihin. Ollaan vasta pisteessä, jossa voidaan tiedostaa että kiusaamista esiintyy.”
”Tiedostamisesta lähtee liikkeelle ongelman tunnistaminen ja ratkaiseminen”, Pörhölä korostaa.

Teksti: Heikki Isotalo
Kuva: Marja Savela

Seuraava sivu »