Matkoja lähelle ja kauas

01.02.2012    
 2/12, Ajassa

Kauppakorkeakoulun opiskelijoiden Joona Heinolan ja Aleksanteri Herttuaisen yritys tarjoaa matkakonsultaatiota.

Aleksanteri Herttuainen (vas.) ja Joona Heinola etsivät edullisimmat matkavaihtoehdot asiakkaan puolesta pientä korvasta vastaan. ”Opiskelijoidenkin keskuudessa on paljon sellaisia, jotka mielellään ulkoistavat matkasuunnittelun."

”Olin viime vuonna vaihto-oppilaana Saksassa, kun yksi skotlantilainen kaverini tuskaili lentolippujen ja majoituksen etsimisen kanssa. Silloin ajattelin ensimmäistä kertaa, että voisin tehdä vaihtoehtojen kilpailutuksen hänen puolestaan pientä vaivanpalkkaa vastaan”, Turun kauppakorkeakoulussa opiskeleva Aleksanteri Herttuainen sanoo.

Kun Herttuainen palasi vaihdosta takaisin Suomeen, hän pyysi opiskelukaveriaan Joona Heinolaa mukaan toteuttamaan liikeideaa. Viime syksynä kaksikko aloittikin turkulaisten korkeakoulujen yhteistyössä järjestettävän Nuori yrittäjyys -kurssin. Alun perin tarkoituksena oli perustaa matkatoimisto. Kurssin alussa liikeidea kuitenkin jalostui matkakonsultaatioksi.

Valmismatkan ja
reppuretken väliltä

EasyAbroad rekisteröitiin yritykseksi lokakuussa, ja siitä lähtien kaksikko on tehnyt matkakonsultointia. Ensin tilauksia saatiin tutuilta, mutta pian myös tuntemattomilta Facebookin ja yrityksen omien nettisivujen kautta.

Käytännössä EasyAbroad etsii asiakkaan puolesta halvimmat lennot ja majoitukset 25-100 euron suuruista korvausta vastaan. Yrityksellä ei ole matkan suhteen muita vaatimuksia kuin tiedot kohteesta ja matkustusajasta. Matkustusvaihtoehtoja kartoitetaan niin parin päivän kaupunkimatkalle kuin pitempikestoiselle rantalomalle.

Toisin kuin perinteiset matkatoimistot, EasyAbroad katsoo läpi myös halpalentoyhtiöt sekä hostellit.

”Monesti lopputulos on yhdistelmä eri palveluntarjoajien vaihtoehtoja. Erilaiset hakukoneet ovat nopeasti profiloituneet: jotkut hakukoneet ovat selvästi halvempia esimerkiksi Euroopan sisäisillä lennoilla, mutta eivät tarjoa edullisimpia kaukolentoja”, kaksikko pohtii.

Asiakkaan vastuulle jää itse varata ja maksaa matkaliput ja majoitus, joita yritys suosittelee. Jos asiakas sattuu löytämään itse EasyAbroadin tarjousta halvemman matkavaihtoehdon samoilla matkustustiedoilla, korvausta ei tarvitse maksaa. Näin ei ole vielä käynyt.

Kilpailtu
ala

Matkakonsultaation hinta määräytyy matkakohteen ja matkustajien lukumäärän mukaan. Esimerkiksi 1-4 henkilön Euroopan sisäinen matkakonsultaatio kustantaa 25 euroa, yli kahdeksan henkilön Euroopan ulkopuolelle suuntaava matka puolestaan 100 euroa.
”Hintoja miettiessä otimme huomioon sen, paljonko olisimme itse valmiita vastaamaan samanlaisesta konsultaatiosta, ja paljonko meillä menee matkavaihtojen kartuttamiseen aikaa”, Herttuainen sanoo.

EasyAbroad luottaa toiminnassaan kuluttajalähtöisyyteen. Yritysmarkkinoille ei ole vielä hinkua, vaan konsultaatio halutaan pitää matalan kynnyksen palveluna. Toistaiseksi tilauksia on sadellut tasaiseen tahtiin. Matkoja on useimmiten tilattu Eurooppaan parille hengelle, mutta käsittelyssä on ollut jo yksi isompi ryhmätilaus sekä Balille suuntautuva matka.

Tällä hetkellä yrityksen kohderyhmä koostuu opiskelijoista ja sellaisista vanhemmista ihmisistä, jotka eivät joko osaa tai ehdi etsiä itse halvinta vaihtoehtoa.

”Useimmat opiskelijat nauttivat toki itsekin matkan varaamisesta ja kilpailuttamisesta.  On kuitenkin myös paljon niitä, jotka eivät ehdi, halua tai jaksa kahlata vaihtoehtoja läpi”, Heinola sanoo.

Herttuainen opiskelee pääaineenaan markkinointia, Heinonen kansantaloustiedettä. Molemmilla käynnissä on kolmas opiskeluvuosi, joten valmistumiseen on vielä tovi. Tällä haavaa uutukaista yritystä pyöritetään opintojen ohessa vapaa-ajalla.
Matkailualan kova kilpailu tai lentobisneksen tulevaisuus ei kaksikkoa pelota.
”Kilpailuasetelma on pelkästään kannustava asia.”

Teksti: VENLA PÖYLIÖ
Kuva: LAURI HANNUS

www.easyabroad.fi

Huolitellut mutta persoonalliset kauppislaiset

01.02.2012    
 2/12, Ajassa

Laura Oksala, markkinoinnin opiskelija
”Tänä aamuna oli aika paljon pakkasta, joten pukeuduin lämpimästi. Muuten en miettynyt kauaa mitä panisin päälleni. Pidän huivia kylmällä ilmalla, koska täällä on sisälläkin aika viileää. Mustat farkut ja nilkkurit ovat perusvarusteitani. Pidän yleensä melko rauhallisia värejä, en mitään kovin kirjavaa tai räväkkää. Pidän myös aina silmälaseja, en piilareita. Tyylini on varmaan aika klassinen. Yliopisto-opiskelujen aikana tyylini on ehkä selkiytynyt vähän: tiedän mistä tykkään.”

Sonja Lemmetty, kauppatieteen opiskelija (ei vielä valinnut pääainettaan)
”Nämä vaatteet tulivat aamulla kaapista vastaan ensimmäisenä. Tyylini vaihtelee tosi paljon, pidän vaatteita laidasta laitaan. Haluan pukeutua kouluun siististi. Seuraan kyllä muotia ja se on minulle tärkeää. Ulos lähtiessä panostan tyyliin enemmän.”

Timo Varrela, taloustieteen opiskelija
”Minulla on nyt päälläni perusarkivaatteet. Tyylini on rento: harvemmin pukeudun koulupäivinä kauluspaitaan. Viime aikoina olen pitänyt etenkin mustia, valkoisia ja harmaita vaatteita. Työn mukaan pukeudun ihan mielelläni formaalimminkin, mutta olen ollut myös raksahommissa ja siis haalarit päällä.”

Teksti: ANNA-ELINA MATILAINEN
Kuvat: LAURI HANNUS

Yöravintoloiden top 5

01.02.2012    
 2/12, Ajassa, Ilmiöt

Mille Turun snagareista on syytä suunnistaa, kun öinen nälkä yllättää?

Torikiinalainen on tunnettu huokeista hinnoistaan ja arvaamattomista aukioloajoistaan.

Kello lähestyy aamuneljää. Valomerkki on välähtänyt aikoja sitten. Illan viimeisen hitaan loppusoinnut hivelevät humalaisen korvaa. Narikkajonossa kestää ja kestää. Ulkona seurueet kerääntyvät taksitolpille autokyytejään odottamaan. Kännisen silmään osuu kivenheiton päässä sijaitseva grillikioski. Viiden minuutin päästä mahassa sulaa kolmen ja puolen euron makkaraperuna-annos.

Öinen snagarisessio tuntuu vastustamattomalta ajatukselta. Humalatilassa kielen alle kerääntyy suolaista kuolaa, joka jääräpäisesti vaatii seuralaisekseen rasvakeittimessä uitettua muonaa. Kulahtaneen kaljan maku huuhtoutuu suusta, kun saa yhdenkin ranskanperunan kitaansa. Mutta onko sillä mitään väliä, minkä yökioskin valitsee?


Sijainnin
merkitys

Kokemuksettakin oivaltanee, ettei aamuyöllä viitsi vaeltaa kilometrejä päästäkseen nauttimaan kehutuimman gourmetgrillin kulinaristisista elämyksistä. Valinnaksi jää useimmiten ensimmäinen kioski, joka eteen sattuu. Sijaintinsa puolesta Turun parhaimmistoon lukeutuvat torin ruokapaikat.

Torin läheisyydestä löytää monipuolista yösyömistä. Perinteistä nakkikioskisafkaa saa Tori Burgerista. Orientaalisia ruokailijoita palvelee Turun Torikiinalainen. Herkutella voi myös Hesburgerissa.

Toisaalta taas voi olla nerokasta pysähtyä murkinoimaan vasta kotimatkalla: näin välttyy torigrillien pitkistä jonoista ja yökansan pahimmasta mellakoinnista. Mutta kuinka moni on kärsivällinen, kun kello käy viittä ja mahalaukku kiljuu grilliruokaa?

Hintojen
merkitys

Snagari on erinomainen valinta henkilölle, joka ei tahdo satsata syömiseen hirveästi rahaa. Myös Torikiinalaisessa on kukkaroystävällinen hinnasto. Halvin ateria maksaa kolme euroa, kalleimmat ateriat 5,50 euroa. Hinnasto on merkillisen suotuisa siksi, että tyypillisesti kiinalaisissa ravintoloissa hinnat ovat selvästi korkeammat.

Kalliimpaa sapuskaa saa suurten hampurilaisketjujen ruokalistoilta. Tuttu ja turvallinen Hesburger-ruoka on kieltämättä maukasta, mutta haittapuolena on annosten pieni koko verrattuna esimerkiksi Tori Burgerin suurempiin ja halvempiin annoksiin.

Laadun
merkitys

Laadulla on sijainnin ja hinnaston lisäksi tärkeä rooli ravintolan houkuttelevuudessa. Yömyöhään torilla voi kuulla kommentteja, joissa haukutaan tyypillinen grillihamppari maanrakoon ja suunnataan määrätietoisesti kohti Hesburgeria.
Grilliruoka tuottaa usein eittämättä pettymyksen. Ranskanperunat eivät ole yhtä ohuita ja rapeita kuin suurissa hampurilaisketjuissa eivätkä hätäisiltä hutaisuilta haiskahtavat hampurilaisetkaan aina säväytä. Työntekijät käyvät puolen tunnin välein tupakalla ja aterioissa voi lymyillä pitkiä hiuskarvoja.

Sijainnin, laadun ja hinnaston perusteella Turun parhaimmisto koostuu alla olevista ravintoloista.

1. Semiburger
Sijainti: * * * *
Hinnasto: * * *
Laatu: * * * *

Eerikinkadun ja Humalistonkadun risteyksessä – tai yöklubi Marilyniä vastapäätä – sijaitseva Semiburger ei petä. Ruoka on grilliruoaksi makoisaa, hinnastossa ei ole valittamista ja sijainti on hyvä. Semiburger on auki jokaisena viikonpäivänä yöviiteen saakka.

2. Torin Hesburger
Sijainti: * * * * *
Hinnasto: * *
Laatu: * * * * *

Hesburger on valinta henkilölle, jolle kelpaa ainoastaan paras. Torin Hesburgerin sijainti on täydellinen, palvelu ystävällistä ja ruoka maittavaa. Ehkä isoin haittapuoli torin Hesburgerissa on jonottaminen. Jonot ovat usein pitkiä ja ihmiset arvaamattomia.

3. Tori Burger
Sijainti: * * * * *
Hinnasto: * * * *
Laatu: * * *

Torin laidalla sijaitsevasta Tori Burgerista saa maukasta herkkua halvalla hinnalla. Palvelu on nopeaa. Miinuksena pitkähköt jonot.

4. Turun Torikiinalainen
Sijainti: * * * * *
Hinnasto: * * * *
Laatu: * *

Torikiinalainen on oudohko tapaus; missään ei lue, milloin ravintola on auki ja milloin ei. Hinnasto on opiskelijaystävällinen. Ruoan laatu voisi olla parempi. Sijainti on yksi Turun parhaista. Kallein ateria maksaa 5,50 euroa.

5. Tuomiokirkon grilli

Sijainti: * * *
Hinnasto: * * * *
Laatu: * * *

Tuomiokirkon grilli sijaitsee kauempana keskustasta kuin muut TOP-listauksen ravintolat. Hyvää Tuomiokirkon grillissä ovat alhaiset hinnat, sopivat aukioloajat sekä tasavarma laatu. Parasta tässä grillissä ovat upeat maisemat, joita on ilo ihailla hampurilaistaan pureskellessa.

Teksti: Eetu Lehtinen
Kuva: Lauri Hannus

Pariutumisen biologiaa

01.02.2012    
 2/12, Ajassa, Ilmiöt

Luonnontieteilijöiden mukaan se, keneen ihastumme, on kiinni kumppanin lisääntymisarvosta, hajusta, kasvonpiirteistä ja feromoneista.

Evoluutiobiologian dosentti, ihmisen parinmuodostusta ja seksuaalivalintaa tutkineen Markus J. Rantalan mukaan kumppanin valinta perustuu loppujen lopuksi kokonaisuuteen, eikä ulkoisia ja henkisiä ominaisuuksia voi erottaa toisestaan.

Kasvonpiirteet viestittävät evoluutiobiologin mukaan yksilökehityksen vakaudesta, kyvystä seksuaaliseen kanssakäymiseen sekä kyvystä huolehtia jälkeläisistä.

”Maskuliiniset kasvonpiirteet, kuten jykevä leuka ja vahvat kulmat viestivät voimasta ja seksikkyydestä. Jos nainen etsii yhden illan juttua, hän viehättyy yleensä tällaisista kasvonpiirteistä”, Rantala sanoo.

Jos kiikarissa puolestaan on parisuhde ja perheen perustaminen, puoleensa vetävämpiä ovat feminiinisinä pidetyt kasvonpiirteet, kuten suuret silmät, vähäinen karvaisuus, pieni nenä ja pieni leuka.

Rantalan mukaan seksuaalivalinta tapahtuu tiedostamattomana, genetiikan ja hormonien tasolla.

”Sikiökauden hormonisuhteet kohdussa vaikuttavat sikiön kehitykseen ja myöhemmin aikuisiässä parinvalintaan. Bi- ja homoseksuaalit kantavat enemmän vastakkaisen sukupuolen hormoneja kuin täysin heterot ja valitsevat siksi itsensä kaltaisia kumppaneita.”

Tiedekään ei kuitenkaan tarjoa homoseksuaalisuudelle tyhjentävää selitystä.

Evoluutiobiologisen näkökulman mukaan myös omat ulkoiset piirteet vaikuttavat parinvalintaan: kaikista maskuliinisimmat miehet vetävät puoleensa feminiinisimpiä naisia ja päinvastoin. Androgyynit valitsevat jotain siltä väliltä.

Ensi tapaamisella oman viehätysvoimansa voi päätellä myös vastapuolen pupilleista.

”Pupillien laajeneminen silmiin katsottaessa kertoo katsojan mieltyneen katsomisen kohteeseen. Pienet pupillit taas viestittävät vastenmielisyydestä”, Rantala sanoo.

Huumaavat
feromonit

Myös kumppanin tuoksu on parinvalinnan kannalta tärkeä valintaperuste.

”Haju on naisille ylitsepääsemätön juttu. Jos mies haisee pahalta, sitä ei kompensoi komeus eikä korkea älykkyys”, Rantala sanoo.

Selkeästi aistittavan hajun lisäksi ihminen erittää hajuitiöitä, feromoneja, joita ei tavallisessa tilanteessa pysty haistamaan. Ne vaikuttavat alitajuntaisesti ja säätelevät sekä seksuaalivalintaa että yksilön viehätysvoimaa toisten silmissä.

Feromonien eritys muuttuu hormonitoiminnan mukaan. Kun nainen ovuloi, hän näyttää miesten silmissä paremmalta, koska eritys on tuolloin runsaampaa. Myös miehet näyttävät tuolloin keskivertoa paremmilta naisen silmissä.

”Heteroseksuaalinen mies viehättyy naisen erittämästä feromoneista ja päinvastoin. Oman sukupuolen feromonit aiheuttavat tällöin aistijassa luotaantyöntäviä reaktioita. Homoseksuaaleja viehättää pelkästään oman sukupuolen edustajan erittämä feromoni, kun taas biseksuaali innostuu molemmista”, Rantala sanoo.

Teksti: VENLA PÖYLIÖ

Kuka keksi rakkauden?

Tiukan, uskonnollisen siveyskontrollin rauettua länsimainen ihminen on tullut tilanteeseen, jossa kumppanivaihtoehtoja on paljon ja parisuhteelle asetettuja odotuksia vielä enemmän.

Platonin Pidot-teoksessa komediakirjailija Aristofanes esittää tulkintansa rakkaudesta. Hänen perusajatuksensa on, että alun perin ihmiset olivat pallonmuotoisia, kahdeksanraajaisia olioita, kaksoisihmisiä. Myöhemmin jumalat halkaisivat oliot kahtia. Syntyi yksilö, kaksijalkainen ihminen.

Oman vastaparin etsintä jatkuu ihmisten elämässä. Myytin mukaan kaipuu läheisyyttä ja omaa puoliskoa kohtaan on luonnollinen osa ihmisenä elämistä, eikä ilman toista voi olla kokonainen.
Aristofaneen myytti ei liputa pelkästään heteroseksuaalisen rakkauden puolesta, sillä sen mukaan ihmisiä on alun perin ollut kolmenlaisia: miesmiehiä, naisnaisia ja miesnaisia. Homoseksuaalit ovat peräisin miesmiehestä ja naisnaisesta ja heteroseksuaalit puolestaan miesnaisista.
Jakautumisajatus on myös sukupuolisesti tasa-arvoinen verrattuna Raamatun luomiskertomukseen, jossa Eeva veistetään Aatamin kylkiluusta.

”Puhe rakkaudesta ulottuu historiallisesti yhtä kauas kuin kirjoitettu historia. Raamatun Vanhan Testamentin Laulujen Laulu on esimerkiksi pelkästään rakkauden ylistystä ja rakastumisen kohteen palvontaa”, Turun yliopiston kulttuurihistorian professori Hannu Salmi muistuttaa.
Nykypäivänä rakkaus on tullut takaisin alkukotiinsa, sielunkumppanin ja toisen puoliskon etsintään.

Jumalasta
yksilöön

Romanttisen rakkauden historia on kuitenkin pitkä ja mutkikas. Se on toisaalta nähty sukujen välisenä sopimuksena, toiveen täyttymyksenä ja toisaalta vaikeana ja vahingoittavana asiana.
Intiassa ajateltiin, että rakkaus etenee sairauden kaltaisena: ensin intohimo täyttää mielen muuttuen maniaksi. Tämän jälkeen tulevat fyysiset oireet, kuten unettomuus, ruokahalun menettäminen järjen sumeneminen ja lopulta kuolema. Myös antiikin filosofit tunnistivat rakkauteen liittyvän tuskan.

Keskiajan eurooppalainen kulttuuri peri ajatuksen rakkaudesta tautina. Kirjallisuudessa romanttinen rakkaus yhdistettiin usein kuolemaan, mutta Jumalan rakkaus pelastukseen.

” Tärkeää on toki muistaa, että keskiajalla myös kysymys Jumalan rakkaudesta oli keskeinen. Maallinen rakkaus ja tunteiden osoittaminen ovat puolestaan olleet sääty-yhteiskunnassa kontrolloituja, ja esimerkiksi julkinen suudelma on ollut luettavissa avioliittolupauksena”, Salmi sanoo.

Idea romanttisesta rakkaudesta alkoi saada laajemmin kannatusta, kun ajatus modernista yksilöstä ja yksilön itsemääräämisoikeudesta nousi esiin uuden ajan alussa ja 1700-luvulla. Kyseenalaistamisen kohteeksi joutuivat säätyjärjestelmä ja sukujen väliset, sovitut avioliitot.

Riutuva
rakkausutopia

”1800-luvulta lähtien olemme eläneet romanttisen rakkauskäsityksen dominoivaa aikakautta. Kirjallisuudessa täyttymättömän rakkauden kuvauksia ja palvojia oli useita, esimerkiksi Brontën sisarukset, Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo sekä Goethen Nuoren Wertherin kärsimykset”, Salmi sanoo.

Eurooppalaisen kaunokirjallisuuden laaja leviäminen Suomeen 1800-luvulla tarkoitti rakkausutopian suosion kasvua varsinkin kaupunkilaisten keskuudessa.  Modernia ajatusta rakkaus- ja kumppanuusavioliitosta alettiin varjella, vaikka avioliiot olivat hyvin pitkään järjestettyjä.

Henkiset ominaisuudet ovat kuitenkin pikkuhiljaa sivuuttaneet aineelliset. Siinä missä vielä pari sataa vuotta sitten avioliitto ja rakkaus olivat eri asioita, nykyisen ajatusmallin mukaan rakkaus on avioliiton edellytys.

Aikaisemmin rakkaus ja avioliitto saattoivat olla puhtaasti eri tavoin tyydytettäviä tarpeita toisen täyttäessä yksilön käytännön vaatimukset ja toisen henkiset ja ruumiilliset, rakkaudelliset tarpeet. Rakkaudesta saatettiin haaveilla sekä avioliiton sisällä että sen ulkopuolella.

Onnen ja ikuisen, kaiken kestävän rakkauden tavoittaminen on noussut nuoren sukupolven silmissä tärkeimmäksi, vaikka vanhemmat saattavat edelleen odottaa sopivan puolison löytyvän ”omien” parista.

”Rakkaus-käsite on muuttunut muun tunnekulttuurin mukana ja on laajemmassa mittakaavassa osa käyttäytymiskulttuurin muutosta. Nykyään tunteita on lupa näyttää vapautuneemmin kuin aikaisemmin.”

”Rakkauskulttuurista on tullut valtava mielikuvituksen maailma. Rakkaus on fantasiaa. Rakastamme rakastumisen tunnetta ja rakastamisen ajatusta.”


Niin moni
tulee vastaan

Syy rakastumiseen on yksinkertainen ja biologian keinoinkin selvitettävissä. Rakastumisen euforian tuottaa hermovälittäjäaine serotoniini, kiihdyttävä välittäjäaine dopamiini sekä amfetamiinin kaltainen fenyylietyyliamiini, jonka tuotanto rakastumistilanteessa kaksinkertaistuu.

Kun rakastumisen huuma laskee, fenyylietyyliamiinin tuotanto normalisoituu. Sekä dopamiini että fenyylietyyliamiini kehittävät riippuvuussuhdetta, ja parisuhteen vakiintuminen voi tuntua tylsältä. Toisaalta vakiintuneessa parisuhteessa ollessaan ihminen erittää mielihyvää tuottavaa oksitosiini-hormonia kosketuksen ja yhdynnän yhteydessä. Tämä vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Ihastumisen tunteeseen jää kuitenkin helposti koukkuun. Hormonien lisäksi suuri vaikuttava tekijä on rakkausutopian luoma ajatus täydellisestä kumppanista. Virpi ja Jaakko Hämeen-Anttila kertovat teoksessaan Rakkauden atlas, että ihastuminen eli tuntemattoman rakastaminen on pysähtymistä rakkauden miellyttävimpään vaiheeseen.

”Rakkauden kohde on jatkuvasti kiinnostava, koska tiedämme hänestä niin vähän. Voimme täyttää tyhjät kohdat omilla toiveillamme ja mielikuvillamme.”

Vaikka rakkaus on vuosituhansien kehityksen myötä vapautettu, voi rakastaminen olla entistä vaikeampaa. Haasteet, joita rakkaudessa kohdataan, ovat erilaisia.

Kun saa suudella julkisesti ketä tahtoo, houkutus kumppanin vaihtamiseen voi olla suuri ja kärsivällisyys suhteen parantamisesta olematon.

Odotukset kumppania ja parisuhdetta kohtaan voivat olla myös mahdottoman epärealistisia. Se rakkauden hurmostila, joka aikaisemmin jätettiin subjektiivisen haaveilun tasolle, halutaan löytää todellisesta elämästä.

Toisaalta rakastuminen voidaan nähdä yksilökeskeisessä maailmankuvassa myös vapauden riistona. Koetaan, että vakiintuminen pakottaa luopumaan omista unelmista ja oman tien etsimisestä.

Brittiläinen filosofi Bertrand Russel puolestaan ajattelee, että pohjimmiltaan ihminen pelkää yksinäisyyttä ja maailman kylmyyttä ja että ainoastaan toisen ihmisen tuoma syvä rakkaus voi antaa turvan tunteen. Myös kovanaamat kaipaavat henkistä kotia.

”Nykytilanne rakkaudesta puhuttaessa ja sen sosiaalisen ilmentymän oikeuksista on hyvin jännitteinen. Toisaalta vallalla ovat liberaalit arvot. Toisaalta romanttisen, 1800-luvulle tyypillisen ajattelutavan piirteet ovat nousseet uudestaan esille esimerkiksi hääkulttuurin prinsessa-prinssi-asetelmassa”, Salmi sanoo.

Niin Aristofanes kuin nykymaailman fiktio eli elokuvat, kirjallisuus ja musiikki nostavat tärkeäksi ajatuksen siitä, että jokaiselle olisi olemassa se oikea.

”Käsite on viktoriaanisen moraalin maailmassa syntynyt ajatus, joka minimoi seksuaalisen kanssakäymisen mahdollisuutta. Ajatus yhdestä sielunkumppanista voi olla lohdullinen, mutta siihen ei pidä takertua”, Salmi sanoo.

Lue myös, miten evoluutiobiologinen näkökulma lähestyy rakkautta.

Teksti: VENLA PÖYLIÖ
Kuvitus: ANJA KARPPINEN

Suursuosikki vastaan ilmiö

Presidentinvaalien finaalissa on vastakkain kaksi ehdokasta, joista molemmat keräävät kannatusta yli puoluerajojen. Poliittisen historian tutkija Ville Pitkäsen mukaan ensimmäisellä toista kierrosta koskevalla gallupilla voi olla yllättävän suuri merkitys vaalien lopputuloksessa.


Sunnuntaina 5. helmikuuta Suomessa juhlitaan uutta presidenttiä. Viimeksi näin tapahtui tammikuussa 2006, jolloin Tarja Halonen valittiin toiselle kaudelle.

Toisesta kierroksesta tuli tällöin ennakkoasetelmiin nähden yllättävän tiukka. Ensimmäisellä kierroksella istuva presidentti Halonen sai 46 prosenttia äänistä Sauli Niinistön jäädessä 24 prosentin ääniosuuteen. Toisella kierroksella Niinistö kahmi muun muassa valtaosan Keskustan Matti Vanhasen äänisaaliista päätyen parin prosenttiyksikön päähän valinnasta. Isojakin eroja on siis mahdollista kuroa kiinni toisella kierroksella.

Tällä kertaa tilanne on kuitenkin erilainen. Vuoden 2006 vaaleissa nähtävillä oli selkeä vasemmisto­-oikeisto-asetelma. Kolmissa viime vaaleissa toisella kierroksella ovat vastakkain olleet mies ja nainen.

Tällä kertaa erojen saamiseksi ehdokkaiden välille Pekka Haavistolle on sovitettu liberaalin ja Niinistölle konservatiivin viittaa. Vastauksissaan he kuitenkin päätyvät usein lähes samalle kannalle. Haavisto kannattaa samaa sukupuolta olevien avioliitto-oikeutta, Niinistö taas myöntäisi homoille käytännössä samat oikeudet, mutta varaisi avioliitto-termin vain heterosuhteille.

Eräänä konkreettisimpana erona on esimerkiksi se, ettei Haavisto haluaisi ulkomaanmatkoilla tinkiä ihmisoikeuskysymyksistä Niinistön painottaessa vienninedistämistä.

Ratkaiseeko
retoriikka?

Yksi tärkeä syy siihen, että Haavisto nähdään toisella kierroksella, on niin sanottu haavistomainen retoriikka. Hän erosi kahdeksan ehdokkaan joukosta sovittelevuudellaan ja siltojen rakentamisellaan.

Haavisto irtisanoutui perussuomalaisia vastaan asettuneesta ”vastajytkystä”, jonka äänekkäimmät lipunkantajat, Paavo Lipponen ja Eva Biaudet, jäivät yhteensä noin yhdeksän prosentin ääniosuuteen.

”Haavistoa on  hyödyttänyt se, ettei kansalaisilla ole ollut vahvoja ennakkokuvia hänestä. Hänellä on ollut mahdollisuus rakentaa imago uusien mielikuvien varaan, mihin esimerkiksi Timo Soinilla ja Paavo Väyrysellä ei ole ollut mahdollisuutta”, poliittisen historian tutkija Ville Pitkänen Turun yliopistosta analysoi.

Haavisto on rakentanut asiansa osaavan miehen kuvaa muun muassa rauhallisuudellaan ja huolitellulla pukeutumisellaan. Toisia Haaviston maneerit taas ovat ärsyttäneet.

Niinistön tie toiselle kierrokselle on käynyt hyvin erilaista reittiä. Gallup-etumatkaansa turvaten hänellä ei ole ollut tarvetta pitää itseään näkyvästi esillä. Erilaisten arvioiden mukaan ehdokas on näyttänyt esiintyessään närkästyneeltä, stressaantuneelta ja jopa hieman sairaalta.

Jos ensimmäisen kierroksen pakkopullaisuus näkyi Niinistön esiintymisessä, on toisella kierroksella kuitenkin TV-ruuduissa nähty itsevarma ja monisanainen ehdokas. Hän on ottanut puheenvuoroja Haavistoa aktiivisemmin ja osoittanut siten johtajuuttaan. Tällä tavalla esiintyvä Niinistö nähtiin myös kuusi vuotta sitten.

Pitkä ura
vs. digihuuma

Niinistö on toisella kierroksella selkeä ennakkosuosikki. Haavistolle jää haastajan asema. Voittaakseen Haavisto tarvitsisi 71 prosenttia ensimmäisen kierroksen isännättömistä äänistä.
Pitkäsen mukaan ensimmäisellä toista kierrosta koskevalla gallupilla voi olla yllättävän suuri merkitys. Ilta-Sanomissa 25. tammikuuta julkaistussa mittauksessa Niinistön kannatus oli 65 prosenttia Haaviston jäädessä 35 prosenttiin.

”Jos molemmat ehdokkaat ovat 50 prosentin tuntumassa, ihmisten on helpompi hypätä etukäteen altavastaajaksi mielletyn kelkkaan. Kun ero on näin suuri, vaarana on, että toisesta kierroksesta tulee läpihuutojuttu”, Pitkänen pohtii.

Kun YLE ja MTV3 pitivät omat vaalitenttinsä 26. ja 27. tammikuuta oli yllättävää havaita, että ehdokkaiden välisiä eroja korosti Niinistö eikä Haavisto. Esimerkiksi yleistä asevelvollisuutta liputtava Niinistö tivasi YLEn suorassa lähetyksessä Haaviston kantaa palkka-armeijan käytöstä. Yllättävää tämä on siksi, että Haavistolle olisi paljon Niinistöä tärkeämpää korostaa omaa paremmuuttaan.

Kun katsoo kuviota kokonaisuudessaan, Niinistön valinta presidentiksi on todennäköistä. Kokoomus-ehdokas on pitkän poliittisen uransa ajan kerännyt suosiota yli puoluerajojen niin vasemmalta kuin oikealta.

Haavisto taas on valloittanut digitaalisen Suomen yli 100 000 fanillaan, mutta ongelmaksi hänelle muodostunee konservatiivien, maaseudulla asuvien ja iäkkäämpien äänestäjien tuen saaminen.

Teksti: JOEL KANERVA
Kuva: HARON WALLIANDER

Iloinen liftari

TYYn kuoron puheenjohtaja Tommi Penttinen pitää diskreetistä matematiikasta ja viihdyttää joukkoja nokkahuilusoitannalla.

Nokkahuilu on Tommi Penttiselle tuttu reissukaveri.

Mistä biisistä haluaisit tehdä seuraavan kuorosovituksen, TYYn kuoron puheenjohtaja Tommi Penttinen?
Olen pitkään miettinyt, saisiko Moonsorrow-yhtyeen Sankaritarina-kappaleesta eeppisen kuorosovituksen.

Opiskelet pääaineenasi matematiikkaa ja olet hyvin musikaalinen. Oletko jonkin sortin renessanssinero?

Siihen kai vaadittaisiin vähän laajempaa kemian, biologian ja maantieteen osaamista, jotta olisi perusrenessanssimies. Musiikki ja matematiikka tukevat kivasti toisiaan.

Sinulla on tapana esiintyä nokkahuilun kanssa monissa paikoissa ja tilanteissa. Mistä tämä juontaa juurensa?
Yksi kaverini majoittui luokseni Ruisrockin aikana vuonna 2005. Hänellä oli nokkahuilu mukanaan. Hän veresti vanhoja traumojaan ja soitteli huilua. Innostuin siitä, ja olen sen jälkeen pitänyt nokkahuilua enemmän tai vähemmän mukanani reissussa. Nokkahuilun kanssa pystyy musisoimaan moniäänisesti.

Olet kotoisin Joensuusta. Miten päädyit Turkuun opiskelemaan matematiikkaa?
Heti lukion jälkeen halusin pois Joensuusta ja tulin Turkuun silloisen tyttöystäväni kautta. Silloin ajattelin vähän naiivisti, että matematiikka on samanlaista kaikkialla. Vaikka olisin tuolloin tiedostanut eroavaisuudet, olisi Turun matematiikka oikeastaan silti ollut ykkösvaihtoehtoni. Täällä matematiikka on painottunut diskreettiin matematiikkaan verrattuna muihin yliopistoihin Suomessa. Differentiaali- ja integraalilaskenta eivät ole kiinnostaneet minua. Pahoitteluni Kari Yliselle.

TYYn kuoro täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Mitä juhlavuosi pitää sisällään?

Kaupunginkirjastoon tulee huhtikuussa kuorosta näyttely. Toukokuussa on juhlakonsertti Sigyn-salissa. 12. helmikuuta on kvartettikonsertti, tällä kertaa vähän isompana. Lokakuussa tehdään pieni pääkaupunkikiertue.

Tammikuussa TYYn kuoro järjesti jälleen koelaulut. Kuinka paljon koelauluihin osallistuva keskimäärin jännittää esitystään?
En ole tuomaristossa vaan hoidan hallinnollisia asioita. Mutta kyllä siellä jotkut jännittävät silminnähden. Osa on tietysti kokeneita esiintyjiä. Olen jännittänyt yhdet koelaulut sillä tavalla, etten saanut hengitettyä kunnolla. Se ei tehnyt kovin hyvää laulusuoritukselle.

Olet mieskvartetissa, jonka nimi on Kosteat kosijat. Onko nimi enne?

Se kuvastaa aika hyvin kvartetin ohjelmistoa. Valtaosa kappaleista on juomalauluja, hence kosteat. Sitten on serenadeja tai lempi-aiheisia kappaleita, joista kosijat tulee. Nimen hupaisuuden voi ajatella viittaavan myös yleisesti ohjelmiston viihteellisyyteen.

TYYn kuoron virallisten harjoitusten jälkeen kuorolaiset kokoontuvat aftersingeihin. Mitä niissä tapahtuu?

Olemme Proffan kellarissa ja nautimme vapaavalintaisia juomia, keskustelemme kuorosta ja elämästä. Välillä lauletaan. Viime vuonna aloimme pitää myös kuoroliikuntaa joka toinen viikko.

Mitä musiikkia kuuntelet kuoroharjoitusten ulkopuolella?

Kuuntelen kaikkea death metallista psykedeelisen transen kautta slaavilaiseen kuoromusiikkiin.

Seurasitko Kuorosota-ohjelmaa?

Minulla ei ole televisiota. Meillekin tuli itse asiassa viestiä siitä, että sinne haetaan laulajia. Mutta se olisi vaatinut 100-prosenttista läsnäoloa ja harjoituspäivä olisi osunut meidän kuoron harjoituspäivään.

Huhu kertoo, että harrastat liftaamista. Mistä mihin olet liftannut viimeksi?
Liftasin Sodankylästä Nordkappiin viime kesänä Sodankylän elokuvajuhlien jälkeen. Rauli Elenius oli matkaseurana. Meillä oli sellainen testi, että liftasimme ylioppilaslakit päässä. Suomea puhuvat eivät ottaneet meitä kyytiin. Ruotsalaisen uskonnonopettajan ja hollantilaisen hävittäjälentäjäkokelaan kyytiin pääsimme.

Harrastat elokuvajuhlilla käymistä. Menetkö joka vuosi Sodankylään?
Sodankylän elokuvajuhlilla olen ollut vain kolmena vuonna. Espoo Cinéssa olen sen sijaan ollut seitsemän kertaa. Olen opetellut viime vuosina aktiivisesti käyttämään projektoreita. On hyödyllistä opetella kuoleva taito, kun isoissa teattereissa siirrytään digiprojisointiin. Olen myös ajattelut liftata leffafestarilta toiselle ja pitäväni sapatin.

Teksti: LAURA MYLLYMÄKI
Kuva: LAURI HANNUS

Valelääkäri vastoin tahtoaan

19.01.2012    
 1/12, Ajassa, Kolumni

Minusta tulee isona valelääkäri. Ai miksikö valelääkäri eikä oikea lääkäri? No onhan nyt paljon helpompaa lukea pari yleisopusta kansantaudeista ja opetella ajankohtaisia erikoisuuksia lääkärilehdestä tai vaikka netistä kuin päntätä vuosia päivät ja yöt, istua tenteissä ja suorittaa harjoittelujaksoja. Lääkäriseura Duodecimin lehteä luenkin jo huvikseni. Ei se vielä valelääkäriä tee, lehden kun voi tilata kuka vain.

Syksyllä lehden välissä tuli kutsu Turun lääketiedepäivien näyttelyyn. Kyllä uteliaisuus niin paljon heräsi, että olihan se mentävä katsomaan. Vähän tuli tosin valelääkäriolo. Lekurimessuthan nuo olivat – keräsin mukaani mm. 19 kynää ja elimillä kuvitetun huivin, jonka mainosslogan humanististen tieteiden kandidaatin päässä on kyllä aika harhaanjohtavaa mainontaa – ”kaikki mitä terveyteesi tarvitset”.

Lääkenäytteitä en edes yrittänyt itselleni huijata. Yhden pokkarin ostin Duodecim-kustannuksen pisteeltä ja jälkeenpäin vasta huomasin, että vaikka moneen kertaan totesin olevani humanisti enkä siis mitenkään yrittänyt valelääkäriksi tekeytyä, oli minusta sellainen tehty; kuitissa kun luki ”jäsenhinta”. Ihmekö siis, että valelääkäreitä tupsahtelee kuin sieniä sateella, kun lääkäriseurakin näin herkästi tekee melkeinpä ohikulkumatkalla olleesta uteliaasta humanistista jäsenensä? Kenet voi haastaa, kun on joutunut valelääkäriksi vastoin tahtoaan?

Vaikka voisihan se olla hauskaakin, kun asiaa oikein ajattelee. Palkka on hyvä, lääkärin titteli kunnioitusta herättävä ja aina olisi jännitystä elämässä, kun ei koskaan tietäisi milloin jää kiinni. Valelääkärin toimihan on kovasti muodissakin.

Minkähän alan valelääkäriksi sitä alkaisi sitten? Yleislääkärinä olisi varmaan helpointa – kirjoittelisi Buranaa särkyä valitteleville (lääkärikäsiala ja lääkefirmojen mainoskyniä on jo) ja soisi huomionkipeille vähän aikaa. Valekirurgin urassa olisi kyllä enemmän hohtoa ja leikkausvaatteissa jotain tv-sarjojen luomaa glamouria. Toisaalta siitä jäisi varmaan melko pian kiinni… Vaan nyt sen keksin: minusta tulee valepatologi. Vai onko muka koskaan kuultu, että asiakkaat olisivat tulleet valittamaan? Tuskin ainakaan kuolemantuottamussyytettä saisi.

Ehkä sittenkin pitäydyn vain humanistina ja tyydyn ideoimaan pari uutta tv-ohjelmaformaattia. Tässäpä ensi kaudelle viihdettä viikonlopun parhaaseen katseluaikaan: Leikkii lääkäriä kanssa! Ohjelmassa ryhmä valelääkäreitä pestautuu tekaistuin todistuksin terveydenhuollon töihin ja joka viikko yksi putoaa. Lopuksi vähiten valituksia/syytteitä saanut voittaa vakituisen viran. Haastavampi formaatti olisi Leikkaa lääkärien kanssa, jossa kilpailijat esittävät kirurgiaan erikoistuvia. Voittaja on se, jonka potilaista suurin prosenttiosuus jää eloon tarpeelliset osat tallella, ilman puristimia ja leikkausliinoja sisuksissaan. Formaatin ongelmana voisi tosin olla potilaiden löytäminen. Mutta mitäpä ihmiset eivät tekisi päästäkseen televisioon, minkä jo Big Brother on todistanut!

MERI VIRTALA

Sopivan asiallisesti

19.01.2012    
 1/12, Ajassa

Tylkkärin tyyliä tarkastelevassa juttusarjassa kysytään, minkälaisissa vaatteissa yliopistolla uurastetaan. Kevään ensimmäisessä osassa pukimiaan esittelevät TYYn toimiston sihteerit.


Anna Kahra, TYYn kansainvälisten asioitten sihteeri:
”Aamulla tuli hieman kiire lähtö töihin. Tänään minulla on päälläni villatunika, legginsit, tuubihuivi ja siistit kävelykorkokengät. Työvaatteiden pitää olla mukavat mutta myös sopivan asialliset. Käytän aina korvakoruja ja rannekorua. Kuvailisin tyyliäni yksinkertaisen tyylikkääksi. Aamuisin käytän korkeintaan puoli tuntia laittautumiseen. Käytän paljon tummia värejä syksyllä ja talvella, ja kesällä taas pukeudun värikkäisiin ja valkoisiin vaatteisiin.”

Jukka Vornanen, TYYn koulutuspoliittinen sihteeri:
”Tänään minulla on päällä Adidaksen tennarit, mustat sammarit, huppari ja kirpparilta ostettu pikkutakki. Kädessä minulla on wixarica-rannekoru, jonka työkaverini Anna toi minulle Meksikosta. Tyylini on rento mutta asiallinen. Käyn aina silloin tällöin kirppareilla. Työvaatetukseni ei eroa paljon vapaa-ajan vaatetuksestani. Kaikkein rennoimmat vaatteet karsiutuvat kuitenkin pois töihin mennessä. Viime aikoina olen harrastanut paljon harmaata ja mustaa. Aamuisin käytän noin kymmenen minuuttia pukeutumiseen.”

Tuulikki Grönholm, TYYn taloussihteeri:
”Ei minulla ole mitään tyyliä. Tänään minulla on päälläni farkut, huppari ja Crocsit. Crocseja käytän aina töissä. Minulla on niin kuuma työhuone, etten voi käyttää talvikenkiä sisällä. Samalla perusteella valitsen työvaatteeni. Niiden täytyy olla niin kevyet, että minulle ei tule kuuma. Se tuo kuitenkin haastetta, sillä töihin tullessa ulkona on näin talvisin todella kylmä. Vihaan pakkasta ja kylmyyttä. En suosi tietoisesti mitään värejä. Joku voisi sanoa, että minulla on paljon punaista vaatekaapissa.”

Teksti: LAURA MYLLYMÄKI

Kuvat: LAURI HANNUS

Suosittu omalla tavallaan

TYYn edustajiston puheenjohtaja Ville Valkonen harrastaa fiktion kirjoittamista ja ihailee Jyrki Kataista.

Ville Valkonen asui Turun Varissuolla opiskellessaan IB-lukiossa. Tammikuussa hän vietti päivänsä toimimalla vaalitoimitsijana Varissuon kirjaston äänestyspisteellä.

Järki vai tunteet, TYYn edustajiston uusi puheenjohtaja Ville Valkonen?
Sekä että. Uskon, että ne eivät ole toisensa poissulkevia asioita vaan täydentävät toisiaan.

Sinulla on Facebookissa yli 900 kaveria. Oletko suosittu?
Omalla tavallani olen. Minun on helppo tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Nautin ihmisten seurasta enkä ole kovin nirso. Kaikista ihmisistä löytää jotain hyvää.

Minkälaisia tavoitteita sinulla on edustajistokaudelle?

Ensimmäinen tavoite on edustajiston tietotason parantaminen. Seuraava tavoite on avoin ja luottamuksellinen keskusteluilmapiiri. Kolmas tavoite on edustajiston johdolla koko TYYn tuominen jäsenistöä lähelle. Se tarkoittaa sitä, että jäsenistö tietää, mitä TYY tekee, ja kokee työn myös tärkeäksi.

Olet kokoomuksen jäsen, mutta kannatat puoluepoliittisesti sitoutumatonta ylioppilaskuntaa. Miksi et ollut kokoomuksen ehdokkaana TYYn vaaleissa?
Mielestäni ylioppilaskunnan ei pidä olla poliittinen järjestö. Ymmärrän poliittisuuden viittaavan siihen, että vaikutetaan koko yhteiskuntaan. TYYn tehtävä on olla Turun yliopiston opiskelijoiden edunvalvoja eikä yleismaailmallinen yhteiskunnallinen toimija, joita puolueet ovat.

Opiskelet kauppakorkeakoulussa. Mitä muiden tiedekuntien opiskelijat voivat oppia kauppatieteilijältä?
Kauppakorkeakoululaiset ovat usein määrätietoisia ja pystyvät tietynlaiseen laskelmoivaan prosessiajatteluun. Se esimerkiksi erottaa TuKYn monesta muusta opiskelijajärjestöstä. Lisäksi verkostoituminen on meille tärkeää, ja kauppakorkeakoulun ja TuKYn rakenteet tukevat sosiaalisen kanssakäymisen taitojen harjoittelua.

Entä mitä kauppatieteilijä voi oppia muilta?
Paljon. Oman kokemukseni mukaan erityisesti humanistisessa tiedekunnassa arvostetaan sivistystä itseisarvona. Kauppakorkeakouluun taas ehkä hakeutuu sellaista väkeä, joka näkee koulutuksen välineenä. Toivoisin, että myös kauppakorkeakoululaiset voisivat oppia ajattelemaan, että jo oppiminen itsessään tuo elämään paljon uutta.

Mihin käytät vapaa-aikasi?
Jos en käytä aikaani mihinkään muuhun, harrastan liikuntaa ja kirjoittamista. Kirjoitan blogia ja ihan omaksi ilokseni fiktiotakin. Luen myös mielelläni. Nyt loppumetreillä on Sota ja rauha, joka on ihan huippu.

Oletko luonteeltasi enemmän sovittelija vai haastaja?
Tämä on haastava kysymys. Ehkä olen kuitenkin sovittelija varsinkin toisten ihmisten kanssa työskennellessäni. Olen asioiden problematisoija.

Pidät yhteiskunnallista blogia, joka kantaa nimeä Järkiaate. Mikä maailmassa mättää?
Ärsyttävää on epäoikeudenmukaisuus, joka liittyy kansainväliseen taloudelliseen epäoikeudenmukaisuuteen sekä monien yhteiskuntien sisällä vallitsevaan epäoikeudenmukaisuuteen. Se tarkoittaa sitä, että kaikki eivät saa yhtäläisiä edellytyksiä elämään. Toinen on lyhytnäköisyys. Ihmiskunta toimii valitettavan lyhytnäköisesti. Meidän poliittiset rakenteemme kannustavat tähän toimintaan.

Olet kasvissyöjä. Mitä mieltä olet sikatilavideoista?
Mielestäni on tärkeää nostaa epäkohtia keskusteluun. Minustakin löytyy se pieni radikaali. Se, että jokin asia on laiton, ei välttämättä tee siitä väärää.

Sinulla on saksalainen tyttöystävä. Mitä ohjeita antaisit kaukosuhteessa eläville?

Kannattaa tehdä määrätietoisesti töitä suhteen eteen. Se ei ole asia, joka tapahtuu itsestään. Mikäli sen ottaa itsestäänselvyytenä, edellytykset suhteelle ovat huonommat kuin jos sen ottaa tosissaan. Viime vuonna olin kolme kertaa Saksassa ja tyttöystävä sitten useammin täällä.

Mikä haluat olla isona?
Hyvä ihminen. Lisäksi kauppatieteilijän on aina pakko vastata yrittäjä. Haluan olla esimies haasteellisessa tehtävässä yksityisellä puolella, kirjailija tai poliitikko. Uskon, että elämässä voi tehdä monia asioita. Jos elämän jakaa viiden vuoden jaksoihin, käytettävissä on 7−9 eri elämää.

Kuka on esikuvasi?
Mahatma Gandhi. Hän on sekä hengellinen että poliittinen esikuvani. Hänellä oli vahva näkemys, ja hän teki kaikkensa sen eteen, mikä oli hänen mielestään oikein. Kunnioitan myös Jyrki Kataista. Hän on alusta asti ollut aatepoliitikko. Hän on pystynyt riittävän nuorena luomaan selkeän kuvan yhteiskunnasta ja työskennellyt määrätietoisesti sen eteen.

Teksti: LAURA MYLLYMÄKI

Kuva: LAURI HANNUS

Seuraava sivu »