Debattia palveluista ja vaikuttamisesta

Vaalitorilla ja paneelikeskustelussa vaadittiin järjestötiloja ja lapsiparkkia, mutta toisaalta palvelujen karsimista.

Lue lisää

Poliittinen kulttuuri kaipaa muutosta

Maahanmuutto, pakkoruotsi ja sukupuolineutraali avioliitto jakavat mielipiteitä.

Kertooko Perussuomalaisten huima gallupkannatus politiikan ja vanhojen puolueiden kriisistä?

Maria Lohela: Osittain. Kansalaisten kanssa puhuessa kuulee usein, että poliitikot ovat heidän mielestään vieraantuneet tavallisista ihmisistä ja puhuvat monimutkaista ja epäselvää kieltä.

Marjaana Hoikkala: Se on selkeästi protestia vallitsevaa systeemiä vastaan. Olen itse huolissani muutenkin politiikan uskottavuudesta, kun on ollut kaikenlaista kähmintää ja lahjusjupakoita. Politiikkaa ei enää nähdä yhteisten asioiden hoitamisena, mitä sen pitäisi olla, vaan poliitikkojen oman edun tavoitteluna.

ML: Poliitikot eivät myöskään osaa päästää irti politiikasta, sillä varsinkin isoissa puolueissa on paljon edustajia, jotka ovat olleet vuosikymmeniä eduskunnassa. Eduskuntaan pitäisi päästä uusia ja nuoria ihmisiä.

MH: Eduskuntaan tarvitaan enemmän ihmisiä, joilla on kokemus ihmisten arjesta, eikä niitä, jotka ovat tehneet pelkästään viimeiset 40 vuotta politiikkaa eduskunnassa. Nyt tarvitaan pöydän putsaus ja uusi alku, jonka jälkeen ei palattaisi enää vanhalle tielle. Lue lisää

Tulevaisuus vihreässä taloudessa

Pikaraitiotie ja bioalan töitä Varsinais-Suomeen, kuntaliitokset jakavat ehdokkaiden mielipiteet.

Pitääkö kansanedustajan tehdä aluepolitiikkaa ja ajaa erityisesti oman maakuntansa etua?

Matias Ollila: Itse haluan eduskuntaa juuri Varsinais-Suomen edunvalvojaksi. Politiikassa aktiiviset pärjää ja jos varsinaissuomalaiset kansanedustajat päättävät yhdessä ajaa jotakin maakunnalle tärkeää hanketta, niin on todennäköisempää että se myös toteutuu. Myös ministerivalinnoilla on merkittävä rooli alueellisia kysymyksiä koskevissa asioissa.

Saara Ilvessalo: Eturyhmäpolitiikka, jota varsinkin vanhat puolueet harrastavat, on mielestäni vanhanaikaista, enkä vihreänä koe sitä kovinkaan olennaiseksi. Tietysti maakunnallisiakin asioita pitää ajaa, koska kansanedustajat valitaan edelleen maakunnista. Ongelma kuitenkin on, että mitkä ovat niitä yhteisiä tavoitteita, mitä maakunnan eri kansanedustajat pitävät tärkeinä. Eri puolueiden kansanedustajat harvoin ovat samaa mieltä maakunnallisista kysymyksistä, kuten on huomattu Selkämeren kansallispuiston tai tie- ja ratahankkeiden kohdalla.

MO: Varsinais-Suomessa pyritään ajamaan liian montaa eri hanketta samaan aikaan, jolloin asioita on vaikeampi saada etenemään. Jos meillä on usean tiehankkeen lista, niin niistä mikään ei välttämättä tule toteutumaan, ellei meillä ole yhtä kärkeä, mitä pyrimme tänne saamaan.

SI: Pikaraitiotien kaltaisissa hankkeissa on järkevää ajaa asiaa koko maakunnan voimin. Itse kuitenkin vierastan maakunnan edun ajamista sinänsä, sillä kansanedustajan tehtävä on tehdä koko maata ja maailmaa auttavia päätöksiä. Lue lisää

Paremman perusturvan puolesta

Opintotukea korotettava ja sidottava indeksiin, perustulosta ehdokkaat ovat eri mieltä.

Tulisiko työuria pidentää? Mistä päästä?

Li Andersson: Vasemmistoliiton linja on, että jos työuria halutaan pidentää, se tulee tehdä urien keskeltä ja alusta. Alusta työuria voidaan pidentää satsaamalla nuorisotyöttömyyden torjuntaan ja keskeltä panostamalla ihmisten työhyvinvointiin, sillä monet jäävät nykyään työkyvyttömyyseläkkeelle varhain. Lisäksi itse pidän tärkeänä keskustella työajan lyhentämisestä. Vasemmistonuoret vaativat työajan lyhentämistä kuuteen tuntiin, joka mahdollistaisi työn tarjoamisen nykyistä useammalle ihmiselle sekä parantaisi työn ja elämän laatua.

Juuso Alatalo: Näen työurista käytävän keskustelun jumiutuneena siihen, että puhutaan työurien pidentämisestä joko alku- taikka loppupäästä, kun niitä tulisi kasvattaa juuri siitä työurien keskeltä. Keskimääräinen työkyvyttömyyseläkkeelle jäävän ihmisen ikä on noin 52 vuotta ja huolestuttavan suuri osa näistä on alle 30-vuotiaita, jotka ovat parhaassa työiässä olevia ihmisiä. Näiden ihmisten työuria tulisi saada kasvatettua työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen panostamalla. Lue lisää

Tiukkaa dialogia taloudesta

Ehdokkaat kannattavat progressiivista verotusta, mutta ovat eri mieltä siitä, kuinka Euroopan talous pelastetaan.

Miten Euroopan talouskriisi hoidetaan?

Niklas Mannfolk: ”Euroopan talous hoidetaan investoinneilla kuntoon. Ongelmana ovat valtiot, jotka eivät täyttäneet kriteereitä edes euroon liittyessään.”

Elias Laitinen: ”Pankkikriisi johtuu rahajärjestelmämme sisäänrakennetusta epävakaudesta. Se tuottaa säännöllisesti kriisejä. Tämän ehkäisemiseksi on lisättävä sääntelyä. Vasemmisto ei ole kannattanut pankkien pelastamista.”

NM: ”Olemme Eliaksen kanssa huolestuttavan samaa mieltä siitä, että sääntelyä tarvitaan.  Sen lisäksi kannatan esimerkiksi Kreikka-pakettia, koska nyt on pelastettava se, mikä jo joskus 70-luvulla meni mönkään.”

EL: ”Itse taas pitäisin järkevänä rahoitusmarkkinaveroa, joka otettaisiin euroalueella käyttöön.  Se olisi myös vakauttava tekijä, jonka tuotolla voitaisiin rahoittaa esimerkiksi EU-järjestelmää tai ratkoa ilmasto- ja ympäristöhaasteita.”
Lue lisää

Iso käsi ympäristölle

Ilmastolaki saa ehdokkailta kannatusta, mutta ydinvoima jakaa mielipiteet.

Tulisiko Suomeen säätää ilmastolaki ja mitä se pitäisi sisällään?

Saara-Sofia Sutela: Polttavan kysymys-kampanjan ajama ilmastolaki on oikealla asialla. Meidän, joilla on siihen mahdollisuus, pitäisi olla edelläkävijöitä ympäristönsuojelussa. Meidän tulisi pystyä toteuttamaan ne tavoitteet, joihin olemme jo eri sopimuksissa sitoutuneet. Jälleen pitää toki ottaa huomioon myös ne kestävän kehityksen muut osa-alueet, eli esimerkiksi miten se vaikuttaa esimerkiksi Suomen kilpailukykyyn.

Ville-Veikko Mastomäki: Olen itse mukana ilmastolakia ajavassa Polttava kysymys- kampanjassa ja kannatan ilmastolain säätämistä. Ilmastolaki asettaisi Suomelle muun muassa vuosittaiset yli viiden prosentin päästövähennystavoitteet. Laki siis sitoisi toteuttamaan vuosittaiset päästövähennykset, jolloin nykyisten ilmastostrategioiden ongelma eli tavoitteiden toteutumatta jääminen ei onnistuisi. Kun ryhdytään nyt heti tekemään leikkauksia päästöissä, se helpottaa päästöjen vähentämistä myöhemmin tulevaisuudessa, sillä vuoteen 2015 mennessä globaalit päästöt tulisi saada kääntymään laskuun.
Lue lisää

Kopoa sopuisassa hengessä

Opiskelijapaikkoja voisi vähentää, lukukausimaksuille kiitos ei, sanovat ehdokkaat.

Tulisiko opintotuki sitoa indeksiin? Entä tulisiko opintolainan ylärajaa nostaa?
Jukka Vornanen: ”Opintotuki pitäisi ehdottomasti sitoa indeksiin, sillä se on viimeisiä perusturvan muotoja, jotka eivät ole siihen sidottuja. Pelkona on, että käy kuten ennen viime tasokorotusta, jolloin opintotuki jäi jälkeen muusta hintatasosta ja opiskelijoiden toimeentulo heikkeni. En näe tarpeellisena opintolainan ylärajan nostoa, sillä opintotuen tulee olla opintorahapainotteinen.”
Kimmo Hollmen: ”Opintotuki tulisi sitoa indeksiin. Myöskään lainan ylärajaa en lähtisi korottamaan. Jos opintoraha ei riitä, niin ei opiskelijaa pidä helpottaa sillä, että hän voi ottaa 500€ sijasta 1000€ lainaa kuussa.”
Lue lisää