Iloinen liftari

TYYn kuoron puheenjohtaja Tommi Penttinen pitää diskreetistä matematiikasta ja viihdyttää joukkoja nokkahuilusoitannalla.

Nokkahuilu on Tommi Penttiselle tuttu reissukaveri.

Mistä biisistä haluaisit tehdä seuraavan kuorosovituksen, TYYn kuoron puheenjohtaja Tommi Penttinen?
Olen pitkään miettinyt, saisiko Moonsorrow-yhtyeen Sankaritarina-kappaleesta eeppisen kuorosovituksen.

Opiskelet pääaineenasi matematiikkaa ja olet hyvin musikaalinen. Oletko jonkin sortin renessanssinero?

Siihen kai vaadittaisiin vähän laajempaa kemian, biologian ja maantieteen osaamista, jotta olisi perusrenessanssimies. Musiikki ja matematiikka tukevat kivasti toisiaan.

Sinulla on tapana esiintyä nokkahuilun kanssa monissa paikoissa ja tilanteissa. Mistä tämä juontaa juurensa?
Yksi kaverini majoittui luokseni Ruisrockin aikana vuonna 2005. Hänellä oli nokkahuilu mukanaan. Hän veresti vanhoja traumojaan ja soitteli huilua. Innostuin siitä, ja olen sen jälkeen pitänyt nokkahuilua enemmän tai vähemmän mukanani reissussa. Nokkahuilun kanssa pystyy musisoimaan moniäänisesti.

Olet kotoisin Joensuusta. Miten päädyit Turkuun opiskelemaan matematiikkaa?
Heti lukion jälkeen halusin pois Joensuusta ja tulin Turkuun silloisen tyttöystäväni kautta. Silloin ajattelin vähän naiivisti, että matematiikka on samanlaista kaikkialla. Vaikka olisin tuolloin tiedostanut eroavaisuudet, olisi Turun matematiikka oikeastaan silti ollut ykkösvaihtoehtoni. Täällä matematiikka on painottunut diskreettiin matematiikkaan verrattuna muihin yliopistoihin Suomessa. Differentiaali- ja integraalilaskenta eivät ole kiinnostaneet minua. Pahoitteluni Kari Yliselle.

TYYn kuoro täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Mitä juhlavuosi pitää sisällään?

Kaupunginkirjastoon tulee maaliskuussa kuorosta näyttely. Toukokuussa on juhlakonsertti Sigyn-salissa. 18. helmikuuta on kvartettikonsertti, tällä kertaa vähän isompana. Lokakuussa tehdään pieni pääkaupunkikiertue.

Tammikuussa TYYn kuoro järjesti jälleen koelaulut. Kuinka paljon koelauluihin osallistuva keskimäärin jännittää esitystään?
En ole tuomaristossa vaan hoidan hallinnollisia asioita. Mutta kyllä siellä jotkut jännittävät silminnähden. Osa on tietysti kokeneita esiintyjiä. Olen jännittänyt yhdet koelaulut sillä tavalla, etten saanut hengitettyä kunnolla. Se ei tehnyt kovin hyvää laulusuoritukselle.

Olet mieskvartetissa, jonka nimi on Kosteat kosijat. Onko nimi enne?

Se kuvastaa aika hyvin kvartetin ohjelmistoa. Valtaosa kappaleista on juomalauluja, hence kosteat. Sitten on serenadeja tai lempi-aiheisia kappaleita, joista kosijat tulee. Nimen hupaisuuden voi ajatella viittaavan myös yleisesti ohjelmiston viihteellisyyteen.

TYYn kuoron virallisten harjoitusten jälkeen kuorolaiset kokoontuvat aftersingeihin. Mitä niissä tapahtuu?

Olemme Proffan kellarissa ja nautimme vapaavalintaisia juomia, keskustelemme kuorosta ja elämästä. Välillä lauletaan. Viime vuonna aloimme pitää myös kuoroliikuntaa joka toinen viikko.

Mitä musiikkia kuuntelet kuoroharjoitusten ulkopuolella?

Kuuntelen kaikkea death metallista psykedeelisen transen kautta slaavilaiseen kuoromusiikkiin.

Seurasitko Kuorosota-ohjelmaa?

Minulla ei ole televisiota. Meillekin tuli itse asiassa viestiä siitä, että sinne haetaan laulajia. Mutta se olisi vaatinut 100-prosenttista läsnäoloa ja harjoituspäivä olisi osunut meidän kuoron harjoituspäivään.

Huhu kertoo, että harrastat liftaamista. Mistä mihin olet liftannut viimeksi?
Liftasin Sodankylästä Nordkappiin viime kesänä Sodankylän elokuvajuhlien jälkeen. Rauli Elenius oli matkaseurana. Meillä oli sellainen testi, että liftasimme ylioppilaslakit päässä. Suomea puhuvat eivät ottaneet meitä kyytiin. Ruotsalaisen uskonnonopettajan ja hollantilaisen hävittäjälentäjäkokelaan kyytiin pääsimme.

Harrastat elokuvajuhlilla käymistä. Menetkö joka vuosi Sodankylään?
Sodankylän elokuvajuhlilla olen ollut vain kolmena vuonna. Espoo Cinéssa olen sen sijaan ollut seitsemän kertaa. Olen opetellut viime vuosina aktiivisesti käyttämään projektoreita. On hyödyllistä opetella kuoleva taito, kun isoissa teattereissa siirrytään digiprojisointiin. Olen myös ajattelut liftata leffafestarilta toiselle ja pitäväni sapatin.

Teksti: LAURA MYLLYMÄKI
Kuva: LAURI HANNUS

Arkkihumanisti

Filosofian opettaja Tuomas Tolosen elämänohje on olla vuorovaikutuksessa todellisuuden kanssa. Turhinta hänestä on istua pohtimassa ”miltä minusta nyt tuntuu”.

”Lukeminen tuntuu ruumissa, se on kuin aivot tanssisivat", Tuomas Tolonen toteaa.


Tuomas Tolosen kotiin astuessa ei voi olla huomaamatta kirjoja. Hyllyt peittävät lähes koko seinäpinnan ja nousevat portaiden mukana ylös makuhuoneeseen. Siellä on kaikkein pyhin, filosofia. Kirjat ovat Toloselle harrastus ja työ, erottamaton osa elämää.

Turun yliopistossa tuntiopettajana toimiva Tolonen on opettanut uransa aikana omien sanojensa mukaan ”pöyristyttäviä määriä” kursseja filosofiasta, estetiikasta, taide- ja kulttuurihistoriasta sekä kirjallisuudesta – kaikesta mikä käsittelee humanististen tieteiden avainkysymyksiä. Hänen estetiikan kurssinsa on jo klassikko. Sen hän piti ensimmäisen kerran jo vuonna -79.

Lukion filosofian ja uskonnon opettajan työstä Tolonen on jäänyt eläkkeelle, mutta opettamista hän ei ole lopettanut. Yliopiston lisäksi hän opettaa edelleen Taideakatemialla.

”Minun identiteettini on sataprosenttisesti filosofian opettaja. Sieluani voi raapia alitajuntaan asti, mutta muuta ei tule löytymään.”

Tolonen puhuu paljon ja värikkäästi. Vakava äänensävy purkautuu velmuilevaan hymyyn tuon tuosta. Häntä kuunnellessa ei voi olla huomaamatta, kuinka omistautunut hän on opettamilleen asioille. Hän sanoo olevansa ”hirmu onnellinen” siitä, että työ ja harrastus ovat aina olleet sama.

”Kaiken filosofian, runouden ja taiteen tarvitsen oman elämän ymmärtämiseen ja ylläpitämiseen.”

Epämuodikkaasti
fenomenologi

Tolonen valmistui ”joskus seitsemänkymmentäluvulla” filosofian laitokselta ja päätyi sinne assistentiksi. Tutkijanura ei kuitenkaan jatkunut pitkään, sillä analyyttinen filosofia valtasi Suomen yliopistot, ja fenomenologit Tolonen mukaan lukien tippuivat viroilta.

”Se oli likaista peliä”, Tolonen sanoo, mutta hymy suupielessä ei kieli katkeruudesta.

”Ihan vahingossa laitoksen johtoon tuli väärä mies.”

Fenomenologiaan keskittynyttä filosofian laitosta ei Suomesta löydy. Tolosen mielestä se on sääli, sillä siksi maassamme kulttuurikeskustelu kulkee toisella polulla kuin Keski-Euroopassa. Monet aikamme tunnetuimmista ajattelijoista – kuten Michel Foucault ja Jacques Derrida – pohjaavat fenomenologeihin, Martin Heideggeriin ja Edmund Husserliin. Fenomenologia eroaa analyyttisestä filosofiasta siten, että se ei erota kieltä ja tajuntaa toisistaan ja on siten kiinnostunut kokemuksesta itsestään.

”Oikea filosofia on jännittävää puuhaa, se tempaa mukaansa. Mutta sitä filosofiaa ei harrasteta Suomen yliopistoissa. Suomesta on tullut suoraan sanoen filosofinen takapajula.”

Todellinen opettaja opettaa kuitenkin myös vapaa-ajallaan. Tolosen keittiönpöydän ääressä on tilaa niille, joita fenomenologian kysymykset kiinnostavat.

”Minun luona käy suurempi trafiikki kuin monella laitoksella.”

Veljeskatraassa kasvanut Tolonen ymmärsi jo pienenä porukassa oppimisen merkityksen.

”Koulunkäynnissä olin virtuoosi. Mutta se johtui ainoastaan siitä, että me veljien kanssa muodostettiin porukka, jossa vanhempi opetti nuorempaa. Meillä oli hirmuisen hyvä motivaatio.”

Yliopistossa opiskelu sen sijaan ei ole Tolosen muistoissa kulta-aikaa. Hän kertoo olleensa vähän eksyksissä opinnoissaan ja vaihteli pitkään kirjallisuuden ja filosofian välillä. Hän sanoo ymmärtävänsä opiskelijoita hyvin, koska kamppaili itse samojen ongelmien kanssa.

”Kukaan ei jaksa opiskella, jos ei ole motivaatiota. Motivaatio syntyy siitä, kun tajuaa, mistä asiasta opiskelussa on kyse. Mutta miten opiskeluiden alussa voi tajuta sen asian, mikä pitäisi oppia?”

Tolonen suosittelee opiskeluporukoiden muodostamista kaikille, sillä keskustellessa oppii paremmin kuin yksinään.


Luennoitsijana
herätyssaarnaaja

Tolosen opettajamaisuus näkyy luennoilla siinä, ettei hän tyydy ainoastaan etäisesti luennoimaan, vaan ottaa yleisönsä huomioon. Yli neljäkymmentä vuotta opetettuaan hän tietää miten puhua niin, etteivät kuulijat nukahda.

”Luennoidessa olen kuin herätyssaarnaaja: mitä suurempi innostus yleisössä näkyy, sitä suuremman innostuksen se minulle antaa, ja panokset kovenevat.”

Vuosikymmenten kokemus ei ole tehnyt opetuksesta automaatiota. Hän sanoo, että joka ikinen kerta asiat on mietittävä alusta loppuun paikan päällä.

”Aina kun luennoin Platonista, kysyn itseltäni, mistä siinä Platonissa on oikein kyse. Tällä tavalla löytää outoja ja uusia juttuja tutusta asiasta.”

Hän kertoo myös vaihtelevansa puhetyyliä.

”Välillä puhun yleiskieltä ja välillä pudottelen filosofiaa kuin riittitekstiä. Sitä on vaikea ymmärtää, joten sen jälkeen pitää demonstroida.”

Augustinuksen kieliteoria avautuu kertomuksella siitä, kuinka Tolosen veljekset opettivat koiraa puhumaan. Vapaan tahdon käsite puolestaan selkenee tarinalla isoäidistä, joka tahtoi saada rippikoulupastorin omakseen.

”Olen muuttanut filosofian opettamisen lähes yksityiselämän juoruiksi”, hän nauraa.

Tolonen korostaa, että tarvitsemme taidetta ja filosofiaa oman elämämme käsittämiseen. Hän ei halua, että opiskelijalle jää käsitys, että on olemassa kahtiajako korkeakulttuurin ja yksityiselämän kokemusten välillä. Ihmisen pitäisi syventyä omiin kokemuksiin ja antaa niille oikeutta.
Myös taiteen ymmärtämisessä avainsanana on kommunikaatio.

”Nykytaidetta katsotaan sen suhteen, onko se hyvännäköinen objekti. Se luo esteettistä distanssia, eikä teos pääse vaikuttamaan suoraan sydämeen. Taidekin on kommunikaatiolaji. Kuvia on katsottava kuin toista subjektia.”

Hän sanoo taideinstituution olevan nykyään vain rahanvaihtojärjestelmä. Kaupankäynti rapauttaa koko systeemiä.

”Toisin sanoen elämme huumausainekulttuurissa. Uskonto tuottaa uskonnollisia elämyksiä, taide taide-elämyksiä ja benjihyppy jotain mukavaa. Taide ei perimmäisessä merkityksessä ole tekemisissä elämysten kanssa. Nykytaide yrittää keinotekoisesti stimuloida tunteita. Jos lähtee seuraamaan tuntemuksia, menettää kosketuksen todellisuuteen.”

Tolosen mielestä ihmisen pitäisi suuntautua ulospäin eikä miettiä vain itseään.
Samasta syystä hän on pysytellyt etäällä tietokonemaailmasta. Hänestä sosiaalisuuden harjoittaminen tietokoneen kautta on kumma juttu.

”Sosiaalisuus on todellista läsnäoloa. En ymmärrä, miten läsnäoloa voidaan harjoittaa tietokoneen kautta.”

Hän myöntää kaipaavansa lapsuuden kimpassa olemista.

”Osaan vanhanaikaisen olemisen tavan. Osaan lukea tekstiä kirjasta, mutta tietokoneelta lukeminen on vierasta. Netistä saa tekstin nopeasti käsiin, mutta pitää se silti lukea ja ymmärtää.”

Filosofia
= ilo

Tolonen kertoo, että hän kykenee edelleen uppoutumaan romaaniin samalla intensiivisyydellä kuin pikkupoikana. Sama pätee myös filosofiaan.

”Mitä syvemmälle olen päässyt filosofian maailmassa, sitä hauskempaa elämä on ollut. Olen vakavissani miettinyt, miten saisin todistettua, että filosofia on yhtä kuin ilo.”

”Lukeminen tuntuu ruumissa, se on kuin aivot tanssisivat. Sen kautta maailma valkenee mukavasti”, Tolonen sanoo ja vakavoituu.

”Pidän filosofiaa äärimmäisen tärkeänä. Mitä vähemmän filosofiaa harrastetaan, sitä pahempi se on yhteiskunnalle.”

Menneiden aikojen tekstien lukemisen tarkoituksena ei ole kuitenkaan vanhojen asioiden pyörittely vaan yhteys toisenlaiseen ajatteluun. Tolonen sanoo filosofian olevan tärkeää, koska se luo yhteistä merkitystilaa. Esimerkiksi monet keskeiset käsitteet kuten vapaus ja demokratia ovat 1700-luvun perintöä. Filosofian tarkoitus on kritisoida ja tuottaa uudelleen merkitystilaa elävänä.
Kommunikaation tärkeys näkyy myös filosofian luonteessa. Tolonen sanoo lukemalla keskustelevansa muiden filosofien kanssa. Ajattelukin on pohjimmiltaan keskustelua itsensä kanssa.

”Filosofian avulla mietin, mikä on todellisuus. Sellainen todellisuus, joka on tärkeä minun omalta kannaltani.”

Tolosen elämään kuuluu toki muutakin kuin filosofia. Lastenlapset toistuvat usein puheessa, ja heidän kanssaan isoisä-Tolonen viihtyy erinomaisesti. Ruumiillinen puoli tulee hoidetuksi remontoidessa ja tennistä pelaamalla. Siihenkin löytyy esikuva filosofien maailmasta.

”Gadamer harrasti myös tennistä. Satavuotiaana tosin katsoi sitä vain televisiosta. Siinä minulla on idoli!”

Ttolonen elää kuten opettaa. Hän sanoo yrittävänsä herätä jokaiseen päivään kuin kaikki alkaisi alusta.
”Se ja tulevaisuuden suunnitelmat pitävät mielen hilpeänä. Istua kiikkustuolissa ja miettiä miltä minusta nyt tuntuu – se on turhinta mitä tiedän!”

Teksti: KATI SAONEGIN

Kuva: LAURI HANNUS

Suosittu omalla tavallaan

TYYn edustajiston puheenjohtaja Ville Valkonen harrastaa fiktion kirjoittamista ja ihailee Jyrki Kataista.

Ville Valkonen asui Turun Varissuolla opiskellessaan IB-lukiossa. Tammikuussa hän vietti päivänsä toimimalla vaalitoimitsijana Varissuon kirjaston äänestyspisteellä.

Järki vai tunteet, TYYn edustajiston uusi puheenjohtaja Ville Valkonen?
Sekä että. Uskon, että ne eivät ole toisensa poissulkevia asioita vaan täydentävät toisiaan.

Sinulla on Facebookissa yli 900 kaveria. Oletko suosittu?
Omalla tavallani olen. Minun on helppo tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Nautin ihmisten seurasta enkä ole kovin nirso. Kaikista ihmisistä löytää jotain hyvää.

Minkälaisia tavoitteita sinulla on edustajistokaudelle?

Ensimmäinen tavoite on edustajiston tietotason parantaminen. Seuraava tavoite on avoin ja luottamuksellinen keskusteluilmapiiri. Kolmas tavoite on edustajiston johdolla koko TYYn tuominen jäsenistöä lähelle. Se tarkoittaa sitä, että jäsenistö tietää, mitä TYY tekee, ja kokee työn myös tärkeäksi.

Olet kokoomuksen jäsen, mutta kannatat puoluepoliittisesti sitoutumatonta ylioppilaskuntaa. Miksi et ollut kokoomuksen ehdokkaana TYYn vaaleissa?
Mielestäni ylioppilaskunnan ei pidä olla poliittinen järjestö. Ymmärrän poliittisuuden viittaavan siihen, että vaikutetaan koko yhteiskuntaan. TYYn tehtävä on olla Turun yliopiston opiskelijoiden edunvalvoja eikä yleismaailmallinen yhteiskunnallinen toimija, joita puolueet ovat.

Opiskelet kauppakorkeakoulussa. Mitä muiden tiedekuntien opiskelijat voivat oppia kauppatieteilijältä?
Kauppakorkeakoululaiset ovat usein määrätietoisia ja pystyvät tietynlaiseen laskelmoivaan prosessiajatteluun. Se esimerkiksi erottaa TuKYn monesta muusta opiskelijajärjestöstä. Lisäksi verkostoituminen on meille tärkeää, ja kauppakorkeakoulun ja TuKYn rakenteet tukevat sosiaalisen kanssakäymisen taitojen harjoittelua.

Entä mitä kauppatieteilijä voi oppia muilta?
Paljon. Oman kokemukseni mukaan erityisesti humanistisessa tiedekunnassa arvostetaan sivistystä itseisarvona. Kauppakorkeakouluun taas ehkä hakeutuu sellaista väkeä, joka näkee koulutuksen välineenä. Toivoisin, että myös kauppakorkeakoululaiset voisivat oppia ajattelemaan, että jo oppiminen itsessään tuo elämään paljon uutta.

Mihin käytät vapaa-aikasi?
Jos en käytä aikaani mihinkään muuhun, harrastan liikuntaa ja kirjoittamista. Kirjoitan blogia ja ihan omaksi ilokseni fiktiotakin. Luen myös mielelläni. Nyt loppumetreillä on Sota ja rauha, joka on ihan huippu.

Oletko luonteeltasi enemmän sovittelija vai haastaja?
Tämä on haastava kysymys. Ehkä olen kuitenkin sovittelija varsinkin toisten ihmisten kanssa työskennellessäni. Olen asioiden problematisoija.

Pidät yhteiskunnallista blogia, joka kantaa nimeä Järkiaate. Mikä maailmassa mättää?
Ärsyttävää on epäoikeudenmukaisuus, joka liittyy kansainväliseen taloudelliseen epäoikeudenmukaisuuteen sekä monien yhteiskuntien sisällä vallitsevaan epäoikeudenmukaisuuteen. Se tarkoittaa sitä, että kaikki eivät saa yhtäläisiä edellytyksiä elämään. Toinen on lyhytnäköisyys. Ihmiskunta toimii valitettavan lyhytnäköisesti. Meidän poliittiset rakenteemme kannustavat tähän toimintaan.

Olet kasvissyöjä. Mitä mieltä olet sikatilavideoista?
Mielestäni on tärkeää nostaa epäkohtia keskusteluun. Minustakin löytyy se pieni radikaali. Se, että jokin asia on laiton, ei välttämättä tee siitä väärää.

Sinulla on saksalainen tyttöystävä. Mitä ohjeita antaisit kaukosuhteessa eläville?

Kannattaa tehdä määrätietoisesti töitä suhteen eteen. Se ei ole asia, joka tapahtuu itsestään. Mikäli sen ottaa itsestäänselvyytenä, edellytykset suhteelle ovat huonommat kuin jos sen ottaa tosissaan. Viime vuonna olin kolme kertaa Saksassa ja tyttöystävä sitten useammin täällä.

Mikä haluat olla isona?
Hyvä ihminen. Lisäksi kauppatieteilijän on aina pakko vastata yrittäjä. Haluan olla esimies haasteellisessa tehtävässä yksityisellä puolella, kirjailija tai poliitikko. Uskon, että elämässä voi tehdä monia asioita. Jos elämän jakaa viiden vuoden jaksoihin, käytettävissä on 7−9 eri elämää.

Kuka on esikuvasi?
Mahatma Gandhi. Hän on sekä hengellinen että poliittinen esikuvani. Hänellä oli vahva näkemys, ja hän teki kaikkensa sen eteen, mikä oli hänen mielestään oikein. Kunnioitan myös Jyrki Kataista. Hän on alusta asti ollut aatepoliitikko. Hän on pystynyt riittävän nuorena luomaan selkeän kuvan yhteiskunnasta ja työskennellyt määrätietoisesti sen eteen.

Teksti: LAURA MYLLYMÄKI

Kuva: LAURI HANNUS

Voiko Venäjää ymmärtää?

07.12.2011    
 16/11, Henkilö

Yhdeksän vuotta Suomessa asunut Mihail Kurvinen pitää blogia Suuri ja Mahtava, jossa hän lupaa kertoa kaiken, mitä haluamme tietää nykypäivän Venäjästä.

Mihail Kurvisen opiskelukaverit kyselivät häneltä Venäjän nykypolitiikasta, joten Kurvinen päätti käsitellä aihetta blogissaan.

Lue lisää

Viihdettä vasemmalta

Helsinki-filmin toimitusjohtaja Aleksi Bardy luonnehtii itseään äärivasemmistolaiseksi. Hänen mielestään hyvä elokuva ei kuitenkaan paasaa, vaan herättää kysymyksiä.

”Elämässä on aina kaihoa ja rosoa, eikä kaikki mene putkeen. En kuitenkaan halua näyttää sellaista maailmaa, jossa kaikki olisi ihan vitun paskaa”, miettii Helsinki-filmin toimitusjohtaja Aleksi Bardy.

”Hyvät tarinat saavat kokijan ymmärtämään erilaisia vaikuttimia. Haluaisin ymmärtää Hitleriä, mutta petyin aihetta käsittelevään Perikato-elokuvaan. En tajua elokuvan myötä yhtään enempää, mitä hänen päässään liikkui”, toteaa Helsinki-filmin perustaja ja toimitusjohtaja Aleksi Bardy.

Lue lisää

Ihan liekeissä

23.11.2011    
 15/11, Henkilö

Tuli tuo muusikko Tommi Läntiselle mieleen ikuisen liekin ja palavan sydämen. Tylkkäri haastoi hänet tutkimaan sielua tulella ja tutustumaan Turun kulttuuripääkaupunkivuoden nimikkonäyttelyyn.

Tommi Läntinen Logomossa, VPK:n vanhan vara-auton edessä.

Lue lisää

Vlad Seivästäjän kintereillä

23.11.2011    
 15/11, Henkilö

Tuomas Hovi tarkastelee väitöskirjantutkimuksessaan Romanian Dracula-turismia, jossa sekoittuvat maan keskiaikaisesta ruhtinaasta Vlad III:sta kertovat tarinat sekä nykyaikainen vampyyribuumi.

Tuomas Hovin kotiin on kertynyt väitöskirjatutkimuksen kenttätyömatkoilta lukuisia dracula-aiheisia t-paitoja, postikortteja sekä irvistävä Dracula-muki.

Lue lisää

Ongelmat taivuttivat mutta eivät katkaisseet

Suomen ainut snooker-ammattilainen, Robin Hull, ei vähästä luovuta.
Hän on taistellut muun muassa peliongelmien ja rytmihäiriöiden kanssa.

Robin Hull on suomen ainut snooker-ammattilainen.

Lue lisää

Eksoottisen lihan nälkä

09.11.2011    
 14/11, Henkilö

Larppaava sarjakuvapiirtäjä Tuuli Hypén kokeilee Tylkkärin haastetehtävässä, miltä antilooppi maistuu. Samalla ehditään jutella muun muassa suomalaisesta sarjakuvasta.

Tylkkäri haastoi sarjakuvapiirtäjä Hypénin maistamaan antilooppia.

Lue lisää

Poliitikko ja karaoke-emäntä

09.11.2011    
 14/11, Henkilö

TYYn ehdokas Suomen ylioppilaskuntien liiton hallitukseen on perusluonteeltaan lappilainen pasifisti.

Karaoke-emäntänä opiskelurahoja tienaavaa Milja Henttosta pyydetään useimmiten laulamaan Sinead O´Connoria. Asialla saattaa olla tekemistä hänen ulkonäkönsä kanssa.

Lue lisää

« Edellinen sivuSeuraava sivu »