Sokerihuurrettu eläintarha

Amerikkalainen hattaramaisuus pilaa dramaattisen lähtökohdan elokuvassa Koti eläintarhassa.

ELOKUVA. Hollywoodissa osataan tuottaa siirappia, vaikka alkuperäistarinassa olisi ainesta varteenotettavalle draamalle. Vanhaan kaavaan luottaa sitä aikaisemminkin harrastanut ohjaaja Cameron Crowe elokuvassa Koti eläintarhassa. Tositarinaan perustuvassa pätkässä juuri leskeksi jäänyt mies pakkaa kaksi lastaan autoon, ostaa vanhan ränsistyneen eläintarhan ja laittaa paikan kuntoon. Todellisuudessa tämän teki brittiläinen toimittaja, mutta jenkit aloittivat muutokset siirtämällä tarinan Kaliforniaan.

Lopputulosta voi luonnehtia kesyksi perhe-elokuvaksi. Erilaiset eläinkohtalot ja kevyet vitsit kuljettavat tarinaa yllättävän sujuvasti. Traagisessakin elokuvassa on kuitenkin ikävällä tavalla hyödynnetty Hollywoodin sokerointitekniikkaa, joten juoni tuntuu epätodelliselta, vaikka käsikirjoituksessa on hyödynnetty täyttä faktaa.

Koti eläintarhassa on silti näyttelijöiden elokuva. Hurmuripoika Matt Damonista on viimein kasvanut lähes uskottava jokamies. Lähinnä flirttailevat tai toisinaan jopa pökkelömäiset ilmeet ovat vaihtuneet huolista uurtuneisiin kasvoihin. Vaikka Scarlett Johansson on jälleen raikas oma itsensä, kaunotar ei silti sovi työkseen paskaa lapioivan rooliin. Suurin plussa on kuitenkin lapsinäyttelijä Maggie Elizabeth Jones, joka jopa ärsyttävän pirteänäkin on suunnattoman suloinen.

Kun ääniraidalle on ovelasti vielä lisätty muun muassa Jónsia, Wilcoa ja Bon Iveria, onnistuu elokuva hieman sulattamaan jenkkiläisen sokerikuorrutuksen kovertamaa tarinaa. **1/2

IDA KANKAANPÄÄ

Koti eläintarhassa (We Bought a Zoo. USA 2011)
O: Cameron Crowe
N: Matt Damon, Scarlett Johansson, Thomas Haden Church, Colin Ford, Maggie Elizabeth Jones

Teiniöverit

Potentiaalisesta taustatiimistä huolimatta high school -sekoilu Project X hävettää todennäköisesti kaikkia muita paitsi puberteetti-ikäisiä hormonihyrriä.

LEFFA. Jenkkiläisen lukion nörteille nuoruus on haastavaa: liimatukat iskevät nenän poskelle ja cheerleaderit eivät suostu. Tämän vuoksi itsevarmuutta uhkuva, mutta huonosti istuvaan ruutuliiviin pukeutuva Costa ja lievästi ylipainoinen J.B. päättävät järjestää ystävälleen Thomasille, sille hintelälle, mutta porukan vähiten nörtähtävälle ystävälleen, synttärijuhlat. Lue lisää

Rehellistä punkkia

Punkbändi Pertti Kurikan Nimipäivät on valloittanut ihmiset jo musiikillaan, mutta dokumentti kartuttaa fanikuntaa entisestään.

Dokumentti Kovasikajuttu seuraa punkbändi Pertti Kurikan Nimipäivien elämää treenikämpältä festarilavoille.

LEFFA. Vuonna 2009 kehitysvammaisten kulttuurityöpajalta alkoi kuulua räminää, kun punkbändi Pertti Kurikan Nimipäivät hapuili ensimmäisiä särösäveliään. Nyt muutama vuosi myöhemmin jätkät ovat jo valloittaneet festarilavoja ja promonneet musiikkiaan ulkomailla asti. Lue lisää

Herkkua Audrey-faneille

Suurisilmäinen Audrey Tautou kannattelee horjahtelevaa romanttista draamaa elokuvassa Nainen, jonka nimi on Nathalie.

ELOKUVA. Nathalien elämä vaikuttaa kaikin puolin täydelliseltä: komea siippa, söpö asunto ja hyvä työ. Onni kuitenkin särkyy, kun mies joutuu onnettomuuteen ja kuolee. Nuori leski vetäytyy välittömästi kuoreensa ja keskittyy toimimaan duunipaikan robottina. Lue lisää

Oman yleisönsä suosikki

Herkulliselta kuulostava tarina pilataan keskittymällä visuaalisuuteen ja huumorilla kikkailuun.

ELOKUVA. Star Trekiä ja Babylon 5:sta parodioiva suomalainen amatöörielokuva Star Wreck: In the Perkinning (2005) keräsi aikoinaan netissä hurjan suosion ja onnistui nousemaan kulttimaineeseen. Kuusi vuotta kestäneen hypetyksen ja odottelun jälkeen osittain samasta taustatiimistä koostuva porukka julkaisee Suomen elokuvahistorian kalleimman elokuvan, Iron Skyn. Turun ennakkonäytös keräsikin Kinopalatsin valtavan ykkössalin täyteen hurmoksellisen innokkaita faneja. Näin suuri kannattajakunta ei voi olla väärässä. Vai voiko? Lue lisää

Keskinkertaista viikonloppuviihdettä

Sutjakkaasti etenevä toimintajännitys Salakuljettaja lässähtää ennalta arvattavaan lopetukseen.

ELOKUVA. Islantilaisohjaaja Baltasar Kormákur on hankkinut mainetta lähinnä kotimaansa puolella, mutta viimeistään Salakuljettajassa on Hollywoodin makua. Pätkä on uusintaversio elokuvasta Reykjavik-Rotterdam (2008), jonka tuottajana ja pääosanäyttelijänä Kormákur toimi.
Nyt Kormákurin paikalla nähdään suuren maailman tyyliin kovanaama Mark Wahlberg, jonka esittämä Chris Farraday on keskiluokkaista taviselämää viettävä entinen salakuljettaja. Vaimon törttöilevän pikkuveljen takia Chris joutuu kuitenkin uhrautumaan vielä yhdelle keikalle.

Lue lisää

Kahden miehen taistelu

Genrehirviö osoittautuu kliseitä pyörittäväksi jenkkihattaraksi.

ELOKUVA. Romanttinen toimintakomedia kuulostaa jo lähtökohtaisesti epäilyttävältä. Kyseisestä genrestä onkin vaikea löytää hyviä edustajia, eikä Keinoja kaihtamatta tule astumaan siihen maineeseen. Lähinnä kyseessä onkin halpa yritys saada katsomoon niin miehet kuin naisetkin, kun paketissa yhdistyy kliseisesti sukupuolitetut genret ja niiden kiiltokuvakasvoiset näyttelijät. Lue lisää

Hiljaista taidetta

Palkintohirmu valloittaa katsojat kekseliäällä tekniikalla ja huippuosaajien luomalla tarinalla, joka viihdyttää ja viehättää.

ELOKUVA. Oscar-ehdokkaiden joukosta nousi tänä vuonna esiin elokuvat Hugo ja The Artist, jotka molemmat ovat kunnianosoituksia elokuvan vaiherikkaalle historialle.  Mykkäelokuva The Artist kahmaisi lopulta viisi pystiä, mutta palkintokavalkadiin kuuluu lisäksi myös Golden Globeja ja Baftoja.

Tarinassa seurataan mykkäelokuvatähti George Valentinia, jonka ura muuttuu laskusuhdanteiseksi, kun äänielokuvan suosio kasvaa. Samalla George joutuu katkerana katsomaan, kun hänen ihastuksensa Peppy Miller nousee avustajanroolista parrasvaloihin. Juonessa ei sinänsä ole mitään uutta, vaan samantyyppinen tarina on pyörinyt kankaalla muutaman kerran aikaisemminkin.

Kertaus ei kuitenkaan haittaa, sillä ohjaaja Michel Hazaniviuksen tyyli tekee elokuvasta yllättäen tuoreen. Mustavalkoinen ja lähestulkoon mykkä elokuva huokuu vanhanajan charmia.

Äänielokuva tuotti näyttelijöille aikoinaan hankaluuksia, mutta myös nykytekniikkaan oppineilla kesti varmasti aikansa omaksua mykkäelokuvien tyyli. Räiskyvä ylinäytteleminen ja jatkuva Pepsodent-rivistön esittely sujuu päätähdiltä ihailtavan aidosti.

Myös elokuvan visuaalinen tyyli hätkähdyttää. Oivallisen kuvauksen lisäksi elokuva viittaa hienovaraisesti moniin menneen ajan huipputuotoksiin. Vaihtelevat tunteet, elokuvamaailman glamour ja rakkauden kaipuu kulkevat tarinassa sujuvasti rinnakkain ilman ylilyönnin häivää. Tyylipuhdas lopputulos vetää katsojankin hiljaiseksi.  ****

IDA KANKAANPÄÄ

The Artist (Ranska/Belgia 2011)
O: Michel Hazanivicius
N: Jean Dujardin, Bérénice Bejo, James Cromwell

Sotahevosen seikkailut

Perinteistä eläinseikkailua muistuttavassa elokuvassa on kauniit kulissit, mutta tarinan pilaa yli-inhimillistäminen ja turha eeppisyys.

ELOKUVA. Liukuhihnatuotantoa harrastava Steven Spielberg palaa uusimmassa elokuvassaan ohjaajalle ennestään tuttuun sotagenreen. Tällä kertaa taistelutantereella ei kuitenkaan ravata kadonneen sotamiehen, vaan hevosen perässä.

Ylväästä Joeysta huolehtii nuori Albert, joka joutuu pettymään pahasti, kun köyhä isäpappa myy lemmikin sotahevoseksi. Albert joutuu ikänsä vuoksi odottamaan vielä muutaman vuoden, jotta voi heittää kiväärin olalleen ja lähteä etsimään liinaharjaa ensimmäisen maailmansodan melskeestä. Sillä välin tarina keskittyykin Joeyyn, joka päätyy sodassa niin brittien, ranskalaisten kuin saksalaistenkin alaiseksi.

Elokuva perustuu Michael Morpurgon nuortenkirjaan Sotahevonen, joka on niittänyt mainetta lähinnä teatterisovituksena. Spielberg on valitettavasti säilyttänyt tarinan lapsenomaisen naiiviuden. Sentimentaalisuudesta tunnettu ohjaaja yrittää kahden ja puolen tunnin ajan ratsastaa rasittavan pateettisella hevonen–poika-suhteella.

Samalla elokuvassa sorrutaan myös klassiseen eläimen inhimillistämiseen jopa niin voimakkaasti, että katsoja saa pelätä kopukoiden alkavan keskustella ääneen. Vanhanaikainen Lassie- ja Free Willy -tyyli vetoaakin tunteiden sijaan nauruhermoon.

Elokuvan visuaalisen puolen Spielberg on kuitenkin hoitanut mallikkaasti luottokuvaajansa Janusz Kaminskin kanssa. Maalaukselliset maisemat eivät silti pelasta onttoa tarinaa.  **

IDA KANKAANPÄÄ

Sotahevonen
(War Horse, USA 2011)
O: Steven Spielberg
N: Jeremy Irvine, Peter Mullan, Emily Watson, Niels Arestrup

Sanasota

Ohjaaja Roman Polanski näyttää, mitä ihmisestä paljastuu, kun kulissit romahtavat Carnagessa.

Roman Polanski sulkee elokuvansa hahmot häkkiin, ja päästää verbaaliset pedot valloilleen.

ELOKUVA. Yksityiselämässäänkin useasti ahtaalle joutunut ohjaaja Roman Polanski on todistanut muun muassa elokuvillaan Inho (1965) ja Vuokralainen (1976) olevansa klaustrofobian mestari. Tällä kertaa tilaa on kutistettu entisestään, sillä Yasmina Rezan palkittuun Vihan jumala -näytelmään perustuva Carnage sijoittuu alku- ja loppukohtausta lukuun ottamatta yhteen kerrostaloasuntoon.

Keskiluokkaisen newyorkilaiskodin näyttämöllä kohtaavat pariskunnat Longstreet ja Cowan. Pienimuotoiseen vanhempainiltaan koettiin tarvetta, kun perheiden pojilla oli fyysinen yhteenotto. Kakkukahvittelun aikana parit pyrkivät ylläpitämään diplomatiaa, mutta viimeistään whisky-pullon korkkaaminen saa veitsenterävät solvaukset sivaltamaan ilmaa. Elokuvan tasolla kuvat kertovat kuitenkin enemmän kuin sanat.

Vaikka farssissa viljellään synkähköä huumoria, on tunnelma lähinnä piinaava. Polanskin kuvakulmat yhdistettynä karikatyyrimäisiin henkilöhahmoihin kiskaisevat katsojankin mukaan kahakkaan. Myös näyttelijäntyön rautaisista ammattilaista erityisesti kireäkasvoinen Jodie Foster ja kyyninen pukumies Christoph Waltz tukevat tunnelmaa.

Vaikka Carnage ei yllä Polanskin parhaimmistoon, onnistuu ohjaaja ironisesti heristämään keskaria kohti Yhdysvaltoja. Vihjailuista osuvin lienee sanaharkkaparin taustalla vilahteleva Brooklyn, vaikka elokuva onkin kuvattu Polanskille turvallisessa Pariisissa. ***

IDA KANKAANPÄÄ
Carnage (Ranska/Saksa/Puola/Espanja 2011)
O: Roman Polanski
N: Jodie Foster, Kate Winslet, Christoph Waltz, John C. Reilly.

Seuraava sivu »