Osakuntien SOHVA

Turun yliopiston Satakuntalais-Hämäläinen, Savo-Karjalainen ja Pohjalainen Osakunta julkaisivat syksyllä uuden, osakuntien toiminnasta kertovan SOHVA-lehden.
”Lehti on uusille opiskelijoille suunnattu, mutta toki vanhemmille opiskelijoillekin, joille osakunnat eivät ole niin tuttu asia”, lehden päätoimittaja Noora Kaselius kertoo.
Lehden tehtävä pähkinänkuoressa on kertoa minkälaista ohjelmaa osakuntien katon alla tapahtuu.
Idea lehteen syntyi ilman ulkopuolisia vaikutteita.
”Itse kävin TYYn tarjoamassa toimittajakoulutuksessa. Siellä alkoi kypsyä idea osakunnista kertomisesta asiallisemmassa muodossa kuin vappulehti.”
SOHVAn on tarkoitus olla tiivis tietopaketti, joka pitää sisällään tietoa niin osakuntien juhlista, kerhoista, kuin perinteistäkin.
”Suurin osa kirjoittajista on vakionaamoja, joita täällä hengaa”, Kaselius kertoo tekijätiimistä.
Lehden paperipainos tulee olemaan pääosin mustavalkoinen, mutta värillinen pdf-versio tulee jakoon nettiin.
Nyt kun lehden pohja on valmis, SOHVAn julkaisusta voi tulla pysyvä perinne. Tärkeintä on, että SOHVA madaltaa opiskelijoiden kynnystä lähteä mukaan osakuntatoimintaan.
”Ihmisille tulee mielikuva, että uskaltaa tulla käymään”, Kaselius ynnää.
Nimi SOHVA juontuu osakuntalaisten taipumuksesta viettää aikaa osakunnan sohvilla.
”Sohvat ovat aika olennainen osa osakuntakulttuuria”, paljastaa lehden taitosta vastannut Sami Parwar.

Teksti: Heikki Isotalo

Helpotusta pykäläviidakkoon

TYY tarjoaa jäsenilleen ilmaista oikeudellista neuvontaa kaksi tuntia viikossa. Palvelulle on myös kysyntää: lyhyinä neuvonta-aikoina on jatkuvasti kiire.

Ylioppilaskunnan neuvontalakimies Eeva Ryödi jakaa opiskelijoita vaivaavat juridiset ongelmat neljään yleisimpään kategoriaan: vuokra-asioihin, työsuhdeasioihin, perhe- ja perintäoikeuteen liittyviin ongelmiin sekä rikosoikeudellisiin asioihin.
Varsinkin työsopimusasioissa rahaa tarvitsevia opiskelijoita vedetään usein ”kuin pässiä lieasta”, Ryödi kertoo.
”Myös Turun seudulta löytyy firmoja, jotka jatkuvasti  johtavat opiskelijoita harhaan työoikeudellisissa asioissa. Monet yritykset myös kierrättävät eri työntekijöitä palkkaamalla heidät koeajaksi, minkä jälkeen heille annetaan potkut ja palkataan uusi tilalle.”
Kyse on osaltaan kilpailutilanteen hyväksikäytöstä: mikäli yksi opiskelija vaatii oikeuksiaan, hänet on helppo korvata toisella ja kuuliaisemmalla.
Tilanteeseen ei ole olemassa helppoa ratkaisua. Opiskelijoiden pitäisi olla valmiita taistelemaan oikeuksiensa puolesta, mihin ei usein olla valmiita, koska pelätään oikeusprosessin mahdollisia kuluja.
”Väärinkäytöksistä pitäisi myös tiedottaa laajemmin.”
Sen sijaan kaikkialla esillä oleva taloudellinen taantuma ei Ryödin mukaan ole kummemmin näkynyt vastaanotolla. Lue lisää

Opiskelija! Osta asunto!

ASP-lainan ehdot paranivat.

Ensiasunnon ostajille tarkoitetun ASP-lainan ehdot paranivat viime heinäkuussa valtion enimmäistakauksen noston ja 3000 euron asuntosäästöpalkkion myötä.
”Ideana on, että lähdetään ensiasuntoa varten säästämään omarahoitusosuutta. Jotta olisi mahdollista saada korkotukilainaa, pitää olla säästettynä asunnon hankintaa varten asunnon hankintahinnasta 10 prosenttia”, Sampo Pankin asiakkuuspäällikkö Annemari Pihlava selventää ASP-lainan toimintaperiaatetta.
Useimmissa tapauksissa asunnon vakuus ja valtion takaus riittävät yksinään takaukseksi, eikä erillisiä henkilötakaajia tarvita. Asuntosäästösopimuksen voi tehdä 18-30 -vuotias ensiasunnon ostaja, joka ei ole saanut omistaa yli puolikasta asuntoa aikaisemmin.
”Tämä tulee aika monille yllätyksenä”, Pihlava kertoo.

Lue lisää

Humalluttavassa seurassa

Tylkkäri kutsui absolutistit kanssaan yksille. Puhetta riitti siitä, mitä lasista ei löytynyt.

Elokuun viimeinen iltapäivä ei ole tuonut tungosta Kortteliravintola Kerttuun. Taustalla soi Don Johnson Big Bandin trumpettisoolo. Ravintolan pehmeä valaistus ja pöytien tumma puupinta luo tunnelmaa, jota ei pysty rikkomaan edes vastapäisen rakennuksen remontti. Viereisessä pöydässä isä ja poika aterioivat.
Paikalle saapuvat filosofian opiskelija Tero Suoniemi (23) sekä Auli Lehtinen (23), joka on juuri aloittanut opiskelun tietojenkäsittelyn parissa. Haemme baaritiskiltä juotavaa. Mukaan lähtevät alkoholiton siideri ja kaksi colaa. Yksillä notkuminen leppoisassa ravintolamiljöössä alkakoon.
Aluksi tarkistan, mitä nimitystä on sopivinta käyttää.
”Mulle on ihan sama, voi sanoa absolutisti tai raitis”, Auli sanoo.
”Mieluummin absolutisti. Raittiista tulee mielikuva raivoraittiista”, Tero pohtii.
”Allekirjoitan kaikki straight edgen aatteet päihteistä luopumisesta. Mutta koska en ole punkkari, en nimitä itseäni streittariksi”, Tero tarkentaa.
Auli on ollut absolutisti 3,5 vuoden ajan.
”Muistan lopettamisen ajankohdan päivälleen. Luopuminen oli pitkä harkintapäätös. Vapaa-aika keskittyi siihen että aina otetaan. Lopulta siitä ei enää nauttinut. Ihmiset ovat yhtä tyhmiä selvin päinkin”, hän virnistää.
Tero taas on ollut absolutisti koko ikänsä.
”En pidä ajatuksesta että pitää sekoittaa pää kemikaaleilla. Se, mitä alkoholi tekee aivoille, on vastenmielistä. Kontrollin kadottaminen ja estojen vähentyminen ei vetoa muhun.”
Tero on toiminut luottamustehtävissä ainejärjestöissä ja nähnyt opiskelijaelämästä myös bilepuolen. Muiden alkoholin käyttö ei ole hänelle ongelma. Lue lisää

Tuleva edustajisto kokoontui

Keskiviikkoiltana 5. elokuuta Turku-salissa kokoontui ensimmäistä kertaa yhdistyneen ylioppilaskunnan ensimmäinen edustajisto, joka aloittaa toimikautensa vuoden 2010 alusta.

Väistyvä puheenjohtaja Aki Halonen (Hybridiaani) avasi kokouksen korostamalla puheessaan ylioppilaskuntien yhdistymisen historiallisuutta, jonka jälkeen edustajisto siirtyi tiiviisti tähän päivään puheenjohtajavalinnan merkeissä. Puheenjohtajan nuijasta kilpailivat Vihreän listan ehdottama Topi Artukka (Vihreä lista), sekä TuKY:n ehdottama Niklas Mannfolk (TuKY), joista jälkimmäinen voitti kolmeen varttiin venyneen äänestyksen jälkeen täpärästi äänin 21-18.
Edustajiston jykevä nuija siirtyi juhlallisesti eteenpäin Haloselta Mannfolkille, samalla kun Halonen ohjeisti mikä on paras tapa ”lyödä nuijalla kovaa”. Lue lisää

Aarnio-Vihuri lahjoitti suuren rahasumman yliopistolle

Uuden yliopistolain myötä yliopistoja pääomitetaan. Yliopistoilla on nyt vuoden 2010 loppuun saakka aikaa kerätä itselleen pääomaa lahjoituksin. Turun yliopiston varainkeruukampanjan tavoitteena on kerätä 20 miljoonaa euroa.
Kauppaneuvos Antti Aarnio-Vihuri on tehnyt tähän mennessä suurimman yksityisen lahjoituksen Turun yliopistolle.
Lue lisää

Yliopiston hallituksen puheenjohtaja peräänkuuluttaa tehokkuutta

Turun yliopiston uuden hallituksen puheenjohtaja Hannu Kokkonen haluaa tuoda liike-elämän opit yliopiston päätöksentekoon.

Turun yliopiston uusi hallitus piti järjestäytymiskokouksen 20. elokuuta. Puheenjohtajaksi valittiin uuden yliopistolain mukaisesti yliopiston ulkopuolinen jäsen Hannu Kokkonen.
Kokkosella on läheinen suhde Turun yliopistoon. Hän aloitti opiskelunsa yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1972. Valmistumisensa jälkeen hän siirtyi liike-elämään, mutta uusi yhteys Turun yliopistoon löytyi uudelleen vuonna 1995, kun hänet valittiin Turun yliopistosäätiön hallitukseen. Keväällä 2007 otettiin yliopiston hallitukseen ensimmäiset ulkopuoliset jäsenet, joiden joukossa oli myös Kokkonen.
IF Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n toimitusjohtajan tehtävistä eläkkeelle vuonna 2006 siirtynyt Kokkonen haluaa tehokuutta yliopiston päätöksentekoon. Lue lisää

Laitosneuvostojen tulevaisuus vaakalaudalla

Turun yliopisto on alkanut toimeenpanemaan eduskunnan kesäkuussa hyväksymää uutta yliopistolakia ja laatinut luonnoksen yliopiston tulevasta johtosäännöstä. Ehdotetun johtosäännön perusteella yliopiston laitoksissa lakattaisiin harjoittamasta kollegiaalista päätöksentekoa, jossa myös opiskelijat ovat tähän asti olleet edustettuina. Ehdotuksen mukaan laitosneuvostot lakkaisivat olemasta ja päätösvalta siirtyisi kunkin laitoksen johtajalle. Valmistelevien elimien perustaminen olisi uuden johtosäännön puitteissa yhä mahdollista. Lue lisää

Alavilla mailla hallanvaara

Tarkkasilmäiset todistavat näillä tienoin kopulaatiota. Runoilija ja yhteiskuntatieteskelijä vapauttavat nuijapäänsä vuoroviikoin.

Suomi, tekopyhän ja proosallisesti sepitetyn historiansa laskiämpärissä piehtaroiva onneton tilkku joutomaata jossain pohjoisessa. Historiallisesta ja sielullisesta vähyydestä huolimatta maahamme on kehkeytymässä klikki, joka pitää kaikkea ulkoa tulevaa vieraana ja vihattavana, ja peittoaa sen milloin milläkin tekaistulla vastaväitteellä vain jotta voisimme säilyttää puhtautemme – mutta minkä puhtauden? Lue lisää

Oma linjansa kullakin

Paikalliset sanomalehdet ovat syksyn koittaessa päässeet revittelemään otsikoita Turun ”poliittisesta kahtiajaosta”. Aihe kumpuaa muutamista viime viikkojen päätöksistä, jotka on tehty äänestyksen jälkeen. Päätökset ovat koskeneet sosiaali- ja terveyspuolen lomautuksia, it-palvelujen ulkoistamista ja luottamushenkilöiden ansionmenetyskorvauksia. Mielenkiintoista asiassa on toki se, että rintamalinja on kulkenut jokaisessa päätöksessä samassa kohtaa.

Kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei toimittajien, poliitikkojen tai äänestäjienkään pitäisi tältä pohjalta kuitenkaan vielä tehdä. Turussa on edelleen voimassa ns. ryhmien välinen sopimus, jossa on sovittu yhteisiä suuntaviivoja vaalikaudelle. Mikään tunteita nostaneisiin äänestyksiin päättyneistä asioista ei tähän sopimukseen sisälly.
Siksi onkin omituista, että erityisesti vihreiden taholta moititaan sosialidemokraatteja irtiotosta ryhmien välisestä sopimuksesta. Ilmeisesti kokoomuksen kanssa liittoutuneet vihreät ajattelevat sopimuksen tarkoittavan sitä, että kaikissa paitsi kaavoitukseen liittyvissä kysymyksissä pitää olla esittelijän ehdotuksen kannalla. Muuten on hankala ymmärtää, miksi esimerkiksi täydennysrakentamiseen liittyvissä kysymyksissä vihreät ovat olleet muiden kanssa eri linjoilla, ryhmien välistä sopimusta vastaan. Lue lisää

« Edellinen sivu — Seuraava sivu »