Leikin jäljet on korjattava

Opiskelijat jos ketkä tietävät, mitä tehdä, jos tulot eivät riitä omaan elämäntyyliin. Voi viivyttää syntisesti opintojaan hankkimalla lisätuloja töissä, ruveta ylioppilaskunta-aktiiviksi, joka ajaa opiskelijaetuuksien lisäämistä, leikata elintasoaan tai uskoa tulevaan ja ottaa lainaa.

Turku on saman kysymyksen äärellä. Tulot eivät riitä menoihin. Näin oli jo hyvinä aikoina, kun lama ei ollut iskenyt työllisyyteen ja verotulot pudonneet. Loppua kuilun kasvamiselle ei ihan lähitulevaisuudessa näy. Niiden osuus, jotka käyttävät runsaasti palveluja, kasvaa. Lue lisää

Vapaus, veljenmurha ja tasa-arvo

Totuuden torvet toitottavat, että elämme vapauden aikakautta: saamme valita hammastahnamerkkimme, pipomme, eineksemme ja puolisomme vapaasti. Tosiasiassa olemme sidotumpia ja vangitumpia kuin koskaan ennen millään kidutuksen tai julmuuksien aikakautena, sillä meille on annettu vapaus, jota emme osaa käyttää. Se on itsekästä, sulkeutunutta vapautta, jonka lunastamme muiden kärsimyksen hinnalla. Lue lisää

Masentunut maa

Masennuslääkkeitä syö Suomessa puoli miljoonaa ihmistä. Se on todella paljon. Tarvitsevatko he kaikki todella keskushermostoon vaikuttavaa lääkitystä? Miten lääkkeet vaikuttavat meihin tuntevina ja vuorovaikutteisina olentoina?

Monet psyykkisistä ongelmista kärsineet ystäväni ovat ihmetelleet, kuinka löyhin perustein masennuslääkkeitä myönnetään. Ensimmäiseltä psykiatriselta käynniltä voi lähteä kotiin resepti kourassa, eikä itse terapiaan kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Tähän vaikuttaa osaltaan myös resurssien puute. Lue lisää

Halutaan monialaosaajia

Yliopistoilla pohditaan kovasti, miten opiskelijat saataisiin paremmin työelämään. Muinoin maisterin papereilla pötkittiin hyvinkin pitkälle, mutta nyt ajat ovat toiset.
Onneksi yliopistot ovat täynnä innovatiivista väkeä ja uusia keinoja opiskelijoiden arvonnostamiseksi työmarkkinoilla keksitään jatkuvasti. Lue lisää

Hyvinvointia korkeakouluissa

Opiskelijoiden hyvinvointiviikkoa vietetään kaikissa turkulaisissa yliopistoissa ja Turun ammattikorkeakoulussa 26.–29. lokakuuta.

Hyvinvointiviikko pitää sisällään tunnelmalounaita opiskelijaravointoloissa, YTHS:n verenpaineen mittausta, alkoholittomat sitsit Gilles Gårdenilla, Wii Fit-pelien pelaamista ja runsain mitoin muuta opiskelijoiden hyvinvointia lisäävää toimintaa. Lue lisää

Maisteri Toivo Suulas vastaa

Hän on saapunut tulivaunujen kanssa kaupunkiin. Hän on paikantanut surumielisen kansan, jota kalvaa tieto tietävyytensä riittävyydestä. Hän on kaiken informaation absolutismi ja Folke Westin kalakaveri ja hauki. Hän on kryptoniittia ongelmille ja sulaa sananvapautta. Hän on Maisteri Toivo Suulas.

Toivo, mitä mieltä olet huippu-urheilusta? Onko siinä mitään järkeä, että yhteiskunnan varoja syydetään kahmalokaupalla muutamien ihmisten hyväksi samalla kun leipäjonot kasvavat ja yhteiskunnan vähäosaisimmat kärsivät porvarihallituksen ikeessä? Lue lisää

Opiskelijatoiminnasta

Minua haastateltiin lehteen 10/09, juttuun “Uusi uljas yliopistolaki” Opiskelijatoiminnan Turun toimintaryhmän edustajana. Jutusta oli jätetty pois kritiikkini TYYn edustajistoa ja hallitusta kohtaan.
Kun alkuvuodesta edarissa oli esillä samassa kokouksessa ViVan ponsi yliopistolain vastaiseen mielenosoitukseen osallistumisesta sekä Vihreiden ponsi luomumaidon näkyvyydestä Unican ravintoloissa Lue lisää

Turun mustasta historiasta

Turun ylioppilaslehti (11/09) valaisi Turun pimeää historiaa ”tappavaa Turkua”. Samassa jutussa olisi voinut kertoa myös Turun linnan kahdeksan kuukautta kestäneen ”kullatun silmänräpäyksen” (Jagellonica asui tuolloin linnassa) toisesta puolesta. Juhana ja Jagellonica iskivät Puolan hyväksi kiilaa Ruotsin ulkomaanpolitiikkaan. Kyseinen Puolan valtavaatimus jatkuin noin sata vuotta, vuoteen 1660 sakka. Erik mestautti Juhanan pidätyksen jälkeen kymmenkunta Juhanan kannattajaa. Lue lisää

Kiusaamista yliopistomaailmassa

Korkeakoulukiusaaminen on edelleen vaiettu aihe.

Korkeakouluopiskelijan terveystutkimus vuodelta 2008 paljastaa, että jopa neljännes korkeakouluopiskelijoista on kokenut tulleensa kiusatuksi opiskeluaikanaan vähintäänkin satunnaisesti, ja yli viisi prosenttia kertoo kokeneensa kiusaamista melko paljon tai hyvin paljon. Yliopistoissa kiusaamista tapahtuu harvemmin kuin ammattikorkeakouluissa, mutta silti noin viisitoista prosenttia vastanneista yliopisto-opiskelijoista oli kokenut jonkinasteista kiusaamista opintojensa aikana.
Korkeakoulukiusaaminen on silti lähes vaiettu aihe.
”Ei tämä ole uusi ilmiö, eihän koulukiusaamisestakaan ennen puhuttu”, YTHS:n yhteisöterveyden ylilääkäri Kristina Kunttu kommentoi.
Kunttu kuuluttaa ongelmaan puuttumisen tärkeyttä lähellä itse ongelmaa.
”Kiusaaminen on yhteisön asia, mikä hyvänsä lähiyhteisö sitten onkaan.”
Itse kiusatulle Kunttu suosittelee asiasta keskustelemista.
”Pääasia että puhuu jonkun kanssa, on se henkilö sitten terveydenhuollon laitokselta tai ystävä.”
Pulmallista on myös kiusaamis-termin käyttäminen. Kiusaaminen ymmärretään monilla eri tavoilla ja kokemukset kiusatuksi tulemisesta vaihtelevat suuresti. Yliopistolla kiusaaminen voi tarkoittaa joukon ulkopuolelle jättämistä, suoraa sanallista kiusaamista tai muutoin epämiellyttäväksi koettavaa kohtelua esimerkiksi juhlien yhteydessä. Kiusaaminen tapahtuukin usein vapaa-ajalla.

Turun yliopiston ylioppilaskunnalle tulee tapauksia suoraan ilmi harvemmin kuin kerran kuussa. Kiusatuksi itsensä kokevia ylioppilaskunnasta löytyy kuitenkin paljon enemmän.
”Jos on olo, että haluaa keskustella asiasta, YTHS on hyvä paikka aloittaa”, TYYn sosiaalipoliittinen sihteeri Minttu Naarminen kommentoi.
Naarminen kannustaakin alayhdistyksiä avoimeen keskusteluun aiheesta. Jokaisessa alayhdistyksessä olisi hyvä olla henkilö kenen puoleen voi kiusaamistapauksissa kääntyä, sen lisäksi että alayhdistykset pyrkisivät kaikille avoimeen toimintaan.

Korkeakouluissa tapahtuvaa kiusaamista tutkimaan alkanut dosentti Maili Pörhölä Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitokselta toteaa, että korkeakoulukiusaaminen on vielä lähes koskematon aihe.
”Koulukiusaamista on tutkittu aika paljon. Työpaikkakiusaamisen tutkimus on nuorempaa, mutta sitä on tehty. Korkeakoulussa kiusaamista on tutkittu hyvin vähän. Kiusaamisen kehityskaarista tiedetään vielä vähän”, Pörhölä kommentoi.
Yliopistossa kiusatut ovat usein joutuneet kiusaamisen urheiksi jo kouluaikanaan. Rooleilla on taipumus säilyä.
Maili Pörhölä painottaa, että ongelmaa on tällä hetkellä vaikea ratkaista.
”Ei ole vielä kehitetty puuttumisen malleja korkeakouluihin. Ollaan vasta pisteessä, jossa voidaan tiedostaa että kiusaamista esiintyy.”
”Tiedostamisesta lähtee liikkeelle ongelman tunnistaminen ja ratkaiseminen”, Pörhölä korostaa.

Teksti: Heikki Isotalo
Kuva: Marja Savela

Opiskelijasta yrittäjäksi

Boost Turku järjesti tiistaina 6. lokakuuta opiskelijoita yrittäjyyteen kannustavan tapahtumasarjan avaustapahtuman, Boost Turku Kick-offin.

Boost Turku on Turun yliopiston, Turun Kauppakorkeakoulun sekä Åbo Akademin opiskelijoiden yhdessä vetämä yrittäjyyttä tukeva hanke, jonka toiminta saa alkunsa Turussa kolmella aloitteleville yrittäjille suunnatulla tapahtumalla.
Kick-offissa puheenvuoron yrittäjyyden eri puolista pitivät Neoxen Systemsin toimitusjohtaja Esa Tervo ja Mediatalo Opiskelupaikan toimitusjohtaja Lasse Leponiemi. Videolähetyksen välityksellä oman kommenttinsa antoi myös innovaatio- ja yrityskehityksen professori Antti Paasio.
”Yrittäjyyden tutkimus on korkeatasoista ja akateemista, mutta samalla ’tekemisen tiedettä’”, Paasio ynnäsi videoruudulta käsin.
Tekemiseen keskittyy myös Boost-Turku. Kick-off tapahtumassa opiskelijat saivat kerääntyä työpajoihin keskustelemaan hautuneista yritysideoista ja luomaan samalla yrittäjyyden kannalta tärkeitä verkostoja.
Kick-offiin otti osaa noin puolisen sataa yrittäjyydestä kiinnostunutta kaikista kolmesta mukana olleesta yliopistosta. Myös vaihto-opiskelijat olivat vahvasti edustettuina. Tapahtumaa kiiteltiin onnistumisesta sekä osanottajien että järjestävän tahon puolesta.

Kick-offia seurasi rennompi 13. lokakuuta panimoravintola Koulussa pidetty Boost Social -iltama. Tapahtumasarja huipentuu 27. lokakuuta järjestettävään Boost Pitch -tapahtumaan, jossa kilpaillaan parhaalle yritysidealle myönnettävästä rahoituksesta.
Boost Turun toiminnan ei ole suinkaan tarkoitus jäädä tähän. Boost Turusta on tarkoitus tulla vakituinen foorumi yrittäjiksi haluaville opiskelijoille, ja toiminnan volyymiä pyritään jatkossa kasvattamaan.
”Kolme yliopistoa on mukana, mutta opiskelijat vievät pääasiassa eteenpäin”, Boost Turussa vaikuttava, itsekin yrittäjänä toimiva Vesa Nieminen kommentoi. Toistaiseksi vain kauppakorkeakoulusta on tullut konkreettista apua.
”Toivottavaa on, että myös Turun yliopisto ja Åbo Akademi tulevat mukaan kunnolla”, Nieminen kommentoi toiveikkaaseen sävyyn.
Nieminen pitää yrittäjyyttä aivan liian vähän yliopistoissa esillä pidettynä mahdollisuutena. Nieminenkään ei halua tuputtaa yrittäjyyttä varauksetta jokaiselle.
”Tarjotaan ihmisille mahdollisuutta miettiä vaihtoehtoa. Kyse ei ole aivopesusta”, Nieminen toteaa.
Yliopisto-opiskelijoissa piilee Niemisen mukaan potentiaalia yrittäjiksi, sillä nimenomaan yliopistossa ihmisiä kannustetaan luovaan ajatteluun. Yritys ei vaadi enää varsinaista tuotantoa, vaan pelkkä informaation käsittely voi olla kannattavaa.
”Yrityksen perustaminen ei vaadi muuta kuin liikeidean, joka voi pohjautua johonkin aikaisempaankin”, Nieminen selventää.

Teksti: Heikki Isotalo
Kuvat: Dennis Despair

Seuraava sivu »