Osallistua vapauteen

Ohjaan lampun valonsäteet peiliin, siitä silmiini. Tunnistan sairauden merkit. Sukupolvikaupalla lääketieteen harjoittajia osallistuu tiedolliseen vapauteen, jota hyödynnän kiitos insinöörien, lasinvalajien ja kaivostyöläisten.
Katson oikeamieliseksi turvautua penisilliiniin. Aine vastaa toimintamekanismiltaan rotanmyrkkyä: Bakteerieni soluseinämät heikkenevät. Lopulta otusressukat puhkeavat. Olen vastuussa miljoonista. Lue lisää

Opintotukea uudistetaan vihdoinkin, mutta…

Vuonna 1992 Suomessa toteutettiin laaja opintotukiuudistus, josta on nykypäi­vään mennessä tullut ”monimutkainen, keinotteluun kannustava – ja edelleen taloudellisesti riittämätön”, kuten toimittaja Ninni Myllymaa keväällä Tekniikka & Talous -lehdessä hyvin huomioi.
Viisitoista vuotta ylioppilaskunnat ja muut opiskelijatahot pyrkivät vaikuttamaan riittämättömään ja liian monimutkaiseen opintotukijärjestelmään. Viidentoista vuoden vaikuttamisen tulos oli lopulta se, että syksyllä 2008 opintotukea ja opiskelijoiden tulorajoja nostettiin.
Voitoksi tätä ei voida kutsua, sillä kuten historianopiskelijoiden uusimmasta Kritiikki-lehdestä käy ilmi, opintotuen ostovoima on viime vuotuisesta korotuksesta huolimatta pienentynyt noin 15 prosenttia vuodesta 1992. Lue lisää

Ylioppilaskunnissa äänestettiin – sitoutumattomien valta vahvistui

Ylioppilaskuntien edustajistovaaleissa koko Suomessa äänesti yhteensä 28,4 % äänioikeutetuista eli 26 489 opiskelijaa. Kahden vuoden takainen äänestysprosentti oli 27,6 %. Äänioikeutettuja tämän syksyn vaaleissa oli runsaat 93 000. Vilkkaimmin äänestettiin Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa, jossa 35,2 % äänioikeutetuista kävi äänestämässä.
Vaalit järjestettiin 3.–4. marraskuuta 13 ylioppilaskunnassa. Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnassa ja TYYssä vaalit olivat jo keväällä. Lue lisää

Lama uhkaa myös korkeakoulutettuja

Talouden taantuma on toistaiseksi jättänyt rauhaan korkeakoulutetut alat, mutta hiljalleen vaikutus tulee näkymään myös yliopistotutkinnon saaneiden keskuudessa.
Talousasiantuntijoiden mukaan itse laman pohja on jo takana, mutta työttömyys ei tule vielä hellittämään. Työttömien määrä seuraa tyypillisesti viiveellä muuhun talouskehitykseen nähden. Myös korkeakoulutetuilla aloilla kehitys on vielä toistaiseksi huonoon suuntaan. Lue lisää

Gradu yritykselle voi auttaa työllistymisessä

Pro Gradu -tutkielman voi tehdä yhteistyössä liikeyrityksen tai yhteisön kanssa. Tutkielmaa tekevä opiskelija voi saada kulukorvauksen tai rahoituksen lisäksi käyttöönsä myös muutoin saavuttamatonta aineistoa, kun taas gradun tilaaja saa vastineeksi kaipaamaansa tutkimustietoa.

Turun yliopiston ura- ja rekrytointipalveluiden johtava suunnittelija Erkki Härkönen kokee yleisen mielipiteen tilausgraduja kohtaan olevan myönteinen.
”Yliopisto korostaa yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Tämähän on yksi esimerkillisimmistä tavoista jakaa tutkimusosaamista ja luoda kontakteja työnantajien kanssa. Se hyödyttää molempia osapuolia”, Härkönen tiivistää.
Härkönen ei kiistä mahdollista vaaraa tieteellisen riippumattomuuden horjumisessa, mutta ei pidä sitä suurimmassa osassa tapauksia merkittävänä, jos gradun tekijä, graduohjaaja ja tilaava taho toimivat yhteisymmärryksessä.
Turun yliopiston opintohallintopäällikkö Petri Sjöblom korostaa, ettei yliopistolla ei ole mitään erityistä suhtautumistapaa tilausgraduja kohtaan.
”Yhteistä kaikille on juridinen puoli, että kaikki opinnäytteet ovat julkisia”, Sjöblom selventää yhteisiä pelisääntöjä. Lue lisää

Kritiikkiläisyys ei vaadi vihreyttä

Eva-Liisa Raekallio kirjoitti Tylkkärissä 13/09 yliopistolaista sekä siihen reagoimisesta. En puutu nyt edustajistoa, hallitusta tai vihreää listaa kohtaan esitettyyn kritiikkiin, vaan Kritiikki ry:stä ja sen järjestämästä mielenilmauksesta esitettyihin kantoihin. Lue lisää

Maisteri Toivo Suulas vastaa

Hän on saapunut tulivaunujen kanssa kaupunkiin. Hän on paikantanut surumielisen kansan, jota kalvaa tieto tietävyytensä riittävyydestä. Hän on kaiken informaation absolutismi ja Folke Westin kalakaveri ja hauki. Hän on kryptoniittia ongelmille ja sulaa sananvapautta. Hän on Maisteri Toivo Suulas.

Parahin maisteri Suulas!Waltarin teosta “Nuori Johannes” kritisoitiin siitä, että päähenkilö on niin kummallinen. Se oli mies, joka alastoman naisen nähdessään himoitsee hänen kädessään olevaa kirjaa. Onko tuo nyt niin käsittämätöntä?
Nimim. Vix sciunt Lue lisää

Törsääjä: Muusikolle paita

Salskea nuorimies seisoo Hansan käteisautomaattien edustalla lompakko kädessään. Liekö jo käynyt automaatilla vai vasta menossa. Kysytäänpä.
”Tulin just automaatilta. Ei ollut kaksikymppistä”, valittaa Sampsa Vuorela, 18.
Tylkkäri sattui siis paikalle kreivin aikaan. Tarjoan miehelle sinistä seteliä käytettäväksi vapaasti mihin tahansa. Vuorela empii hetken, mutta suostuu lopulta ottamaan ilmaista rahaa vastaan.
”Mennään Dressmannille”, hän julistaa.

Vuorela oli aikeissa ostaa paidan, mutta rahaa ei yllättäen löytynytkään. Sopiva paita oli katsottu jo valmiiksi, mutta automaattireissun jälkeen ei kauppaa olisi syntynytkään.
”Vaatteisiin menee kuukaudessa ehkä just se kakskymppiä. Lue lisää

TED@UTU paljastaa millainen internet vuonna 2020 on

TED-konferenssisarja on rantautunut Turkuun. Maailmalla suosiota saanut 1980-luvulla syntynyt TED, lyhenne sanoista Technology, Entertainment, Design, tarjoaa foorumin eri tieteen- ja taiteenalojen kirkkaimmille visionääreille levittää ajatuksiaan eteenpäin.
TED-konferensseissa puhujat saavat kahdeksantoista minuuttia aikaa välittää sanomansa maallikollekin ymmärrettävässä muodossa. TED@UTU:ssa ei toistaiseksi ole paikanpäällä puhujia, vaan tapahtumissa seurataan muissa tilaisuuksissa pidettyjä puheita valkokankaalta käsin. Lue lisää

WEB 2.0 ja siitä eteenpäin

Internet mullisti maailman 1990-luvun alussa. Internetin toinen aalto, niin sanottu web 2.0, on näkökulmasta riippuen tiedonvälityksen ja vuorovaikutuksen vallankumous tai ylihypetetty kupla. Olipa asiasta mitä mieltä tahansa, ilmiö on tullut jäädäkseen.

Suurin häly ilmiön ympärillä alkaa laantua. Havaittavissa on juhlan jälkeinen krapula: pelkkä versionumeron lisääminen substantiivin jälkeen ei enää riitä. Ilmiön vakiintuminen luo tilaisuuden pohtia, mitä uusi yhteisöllisempi internet ja siihen liittyvä sosiaalinen media tarjoavat tulevaisuudessa.
Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen professori Sirkka Heinosen asiantuntijuusaiheisiin kuuluvat muun muassa sosiaalinen media, innovaatiot ja teknologiaennakointi. Hän on oikea henkilö pohtimaan sosiaalisen median tulevaisuutta.
Heinosen mukaan sosiaalisen median suurin mahdollisuus liittyy yksittäisten ihmisten vallan kasvuun.
”Yksilön ääni kuuluu jatkossa kovempaa kuin ennen, ja yksilön vaikuttamismahdollisuudet paranevat.”
Totta, nykyään kuka tahansa voi julkaista mielipiteensä verkossa ja saavuttaa julkaisulleen periaatteessa maailmanlaajuisen yleisön. Puhutaan vallan uusjaosta ja parvimaisesta verkkoaktivismista, joka kumuloi mikroteot makrovoimaksi. Lue lisää

Seuraava sivu »