Pupu, possu ja Olli – Encore!

Vihattu ja rakastettu sarjakuva viimeistä kertaa turkulaisen ylioppilaslehden sivuilla.

Yliopistolaki tulee palauttaa valmisteluun

Eduskunta saa eteensä helmikuun 20. päivänä lain, jonka valmistelussa unohdettiin ne, joita säädökset tulevat koskemaan.
Hätäiseen tahtiin kokoon kursittu uusi yliopistolaki on valmisteltu ilman riittävää keskustelua yliopistolaisten kanssa. Opiskelijoita ja henkilöstöä on kyllä kuultu lausuntokierroksella, mutta lakiesitys osoittaa, ettei heitä todella kuunneltu. Säätäessään yliopistojen hallituksiin ulkopuolisenemmistön eduskunta sivuuttaisi niin Suomen ylioppilaskuntien liiton, henkilöstöjärjestöjen sekä lukuisien yliopistojen tahdon.Lain pohjalla oleva ajatus itsenäisemmistä yliopistoista on hyvä, mutta jossain vaiheessa uuden lain lähtökohdaksi otettiin autonomian sijaan elinkeinoelämän tarpeet. Jos pahin käy toteen, esimerkiksi tutkijoiden mahdollisuudet päättää itse tieteellisen työnsä sisällöstä heikentyvät.
Uuden lain myötä vaarassa ovat yliopistolaitoksen tärkeimmät arvot: vapaa ja kriittinen opetus ja tutkimus.

Me allekirjoittaneet ylioppilaslehtien päätoimittajat emme vastusta yliopistolain uudistamista, mutta haluamme, että se palautetaan valmisteluun niin, että tällä kertaa avataan aito keskusteluyhteys yliopistolaisten ja lain valmistelijoiden kesken. Yliopistolaitoksen historiallisesti suurin mullistus sitten sen perustamisen ansaitsee huolellisen harkinnan ja valmistelun hätiköinnin sijaan.

On myös syytä taata, etteivät opiskelijat ja henkilöstö jää omalla työpaikallaan sivustaseuraajan asemaan samalla, kun ulkopuoliset nuijivat päätöksiä ehdotetun enemmistönsä turvin yliopiston tärkeimmässä päättävässä elimessä, hallituksessa. Ainoastaan aidosti demokraattinen ja vapaa tiedeyhteisö voi tuottaa uusia avauksia ja kaivattuja innovaatiota.
Tämän voisi kuvitella viime kädessä olevan myös elinkeinoelämän etujen mukaista.

Seppo Honkanen (Aviisi)
Marja Honkonen (Jyväskylän Ylioppilaslehti)
Anna Ruohonen (Lapin ylioppilaslehti)
Laura Myllykoski (Oulun Ylioppilaslehti)
Jani Sipilä (Turun ylioppilaslehti)
Veera Järvenpää (Uljas)
Sebastian Laitila (Vaasan ylioppilaslehti)
VEERA LUOMA-AHO (Ylioppilaslehti)
Turun ylioppilaslehti 3/09 (13.2.)

Lyhyesti

Tuutorihaku käynnissä

Uusia opiskelijoita luotsaavia tuutoreita haetaan jälleen ensi syksynä. Tiedekuntien kriteerit hakijoille eroavat toisistaan jonkin verran, mutta yleisesti painotetaan mm. opintomenestystä ja ainejärjestökokemusta. Lisätietoa löytyy tiedekuntien sivuilta.
Turkuun saapuvien kansainvälisten opiskelijoiden apuna toimivien kv-tuutoreiden haku on voimassa maaliskuun ajan. Erityisesti toivotaan tutoreita lääketieteellisestä ja oikeustieteellisestä tiedekunnasta. Kv-tuutoreille maksetaan 30 euron palkkio tuutoroitavaa kohden.
Tiedekunnat palkitsevat tuutoreita vaihtelevasti. Esimerkiksi kv-tuutoroinnista saa matemaattis-luonnontieteellisessä, lääketieteellisessä ja humanistisessa tiedekunnassa kaksi opintopistettä. Humanistit voivat saada opintopisteet kahteen kertaan, eli yhteensä 4 pistettä. Yhteiskuntatieteellisessä, oikeustieteellisessä tai kasvatustieteellisessä opintopisteitä ei jaeta.

Kela perii opintotukia joka seitsemänneltä

Kela on lähettänyt opintuen takaisinmaksuehdotuksen 46 782 opiskelijalle, jotka ansaitsivat tulorajoihin nähden liikaa vuonna 2007. Perinnän kohteeksi on joutunut yli 14 prosenttia opintotuen saajista. Keskimäärin heiltä karhutaan noin 1 200 euroa.
Maksuehdotuksen saanut opiskelija voi tehdä 30 päivän kuluessa Kelalle uudelleenkäsittelypyynnön, jossa hän antaa selvityksen opinnoistaan ja siitä, milloin tulot on saatu. Selvitys on tarpeen, jos opiskelija on vuoden 2007 aikana aloittanut opintonsa, valmistunut tai käyttänyt enimmäistukiaikansa loppuun.

Turun ylioppilaslehti 3/09 (13.2.)

Yliopistolaki halutaan seisauttaa

Opiskelijat ja henkilökunta kokoontuivat Helsinkiin vastustamaan yliopistolakia.Torstaina 29. tammikuuta Helsingin yliopiston Porthaniassa pidetty yliopistolaisten yleiskokous keräsi yli 500 ihmistä kuuntelemaan, mitä opiskelijoilla ja henkilökunnalla oli sanottavaa uudesta yliopistolaista ja sen valmistelusta.
Yliopistolaisten viesti oli kriittinen. Heidän mukaansa lakia on opetusministeriön johdolla viety eteenpäin kiirehtimällä, ilman vuoropuhelua  yliopistoyhteisön kanssa.
Kokouksen järjesti pääosin Helsingin yliopiston opiskelijoista ja henkilökunnasta koostuva opiskelijatoimintaverkosto. Verkoston jäsen, opiskelija Solja Kovero piti lain ongelmana esimerkiksi sitä, että tutkijoiden riippumattomuus vaarantuu, kun yliopistoja uudistestetaan elinkeinoelämän periaatteilla.
”Yhteiskuntakriittinen tutkimus on vaarassa, ja aika heppoisin perustein on lähdetty yliopistoinstituutiota muuttamaan”, Kovero huomautti.
Verkoston jäsenten mukaan syy verkoston organisoitumiseen oli yliopistojen yleinen hampaaton linja. Heidän mielestään laki myös valmisteltiin kiireellä ilman rakentavaa keskustelua.
”Uudistusta ajetaan ulkoapäin ja elinkeinoelämän ehdoilla”, opiskelija Rita Jailo kritisoi.
Opiskelija Mikko Lindström korosti, että opiskelijatoimintaverkosto tulee tekemään kaikkensa hidastaakseen lain etenemistä.
”Lakko on täysin mahdollinen”, hän totesi.
Kokouksessa perustettiin työryhmiä toteuttamaan muun muassa adressi-, mielenosoitus-, ja lakkoprojekteja.

Kokouksen toinen puheenjohtaja, akatemiatutkija ja Tieteentekijöiden liiton jäsen Martina Reuter kertoi, että henkilökunta on ollut alusta asti mukana opiskelijatoiminnassa. Hän, kuten moni muukin, epäilee demokratian toimivuutta lain valmistelussa.
”Koko prosessi heijastaa demokratian kriisiä. Tässä on kyseessä poliittisen kulttuurin muutos, on siirrytty komiteatyöskentelystä selvitysmiestyöskentelyyn”, Reuter pohti.
Hän kertoo, että henkilökunnan kannalta uudistuksen suurin ongelma on virkasuhteiden muuttuminen työsuhteiksi. Se merkitsee etuuksien tuntuvia heikennyksiä.
Opiskelija Joonas Mäkisen mielestä uudistus uhkaa yliopiston sielua. Hän kertoi opiskelevansa matematiikkaa sen filosofisen ulottuvuuden takia, ja pelkäävänsä filosofisuuden vaarantuvan, jos lain myötä tutkimuksen painopiste kohdistetaan elinkeinoelämän näkyviin tarpeisiin. Oikeustieteellisen tiedekunnan varadekaani Kai Kalima kommentoi, että vapaa ja kriittinen yliopisto on vaarassa.
”Yliopiston tarkoitus ei ole tuottaa itselleen rahaa”, Kalima painotti.

Keskustelu oli kokouksessa vilkasta, ja puheenvuorot kirvoittivat voimakkaita mielipiteitä. Yleisöstä ihmeteltiin Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) viimevuotisen hallituksen vaisuutta lain suhteen. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsen Veikko Eranti väitti, että SYL on viime vuonna ollut joko nukuksissa tai poliittisesti väärässä.
Paikalla ollut SYL:n nykyinen puheenjohtaja Jussi Rauvola kertoi, että SYL tulee eduskuntakäsittelyn lausuntokierroksilla tukeutumaan viimevuotisen hallituksen myönteiseen lausuntoon.
Kokousta oli kuuntelemassa myös TYY:n hallituksen toinen koulutuspoliittinen vastaava Elias Laitinen.
”TYY sympatiseeraa opiskelijatoimintaa, koska myös TYY näkee, että lakiluonnoksessa on kohtia, jotka eivät ole hyviä ja joihin pitää pyrkiä vielä vaikuttamaan”, Laitinen miettii.
Teksti: Eva-Liisa Raekallio

Turun ylioppilaslehti 3/09 (13.2.)

Urkintalaki on ok – koska urkkija ei ole poliisi

Kaksi lakia on viime aikoina saanut laajalti huomiota mediassa. Toinen on vuoden alusta voimaan astunut tasa-arvolain muutos, jonka mukaan esimerkiksi kampaajat eivät saa syrjiä naisia pyytämällä heiltä korkeampaa hintaa hiustenleikkuusta ja toinen on juuri nyt tapetilla oleva urkintalaiksi tai Lex Nokiaksi nimitetty sähköisen viestinnän tietosuojalaki.

Kaksi irrallista lakia? Tuskin, ainakaan lainopillisesta näkökulmasta. Molemmissa on olennaisena kysymyksenä ollut perustuslaissa turvattujen perusoikeuksien, kuten vaikkapa yksityisyydensuojan tai syrjintäkiellon, asema yksilöiden välisissä suhteissa.
”Perinteisestihän perusoikeuksien on katsottu lähinnä suojelevan yksilöä ’poliisivaltiota’ vastaan ja näin ollen velvoittavan ainoastaan valtiota”, kertoo Turun yliopiston julkisoikeuden yliassistentti Pekka Länsineva, joka on juuri aloittanut tutkimuksen aiheesta Ihmistieteiden tutkijakollegiumissa.
Sen sijaan yksityiset tahot, niin yritykset kuin ihmisetkin, ovat keskinäisissä suhteissaan saaneet halutessaan vaikkapa vuokrata asuntoja vain kauniille blondeille tai palkata vain miehiä. Tämä tunnetaan sopimusvapautena. Kysymys on äärimmäisen ajankohtainen, sillä juuri sen takia perustuslakivaliokunta katsoi, että Lex Nokia voidaan hyväksyä tavallisena lakina, ilman perustuslain säätämisjärjestystä.
”Perustuslakivaliokunta perusteli tätä sillä, että kyse oli yksityisistä ihmisistä eikä esimerkiksi poliisista”, Länsineva sanoo.
Yksityisten ei siis tarvitse perusoikeuksista välittää.

Tasa-arvolaissa taas ilmenee täysin vastakkainen trendi: paitsi virkamiesten ja lainsäätäjien, myös kampaajien ja ravintoloiden tulee ottaa huomioon perusoikeudet. Tällaista kehitystä Länsineva toivoisi laajemminkin.
”Perusoikeudet pitäisi ottaa huomioon varsinkin silloin, kun sopimuksen osapuolet eivät ole keskenään tasapainoisia.”
Tämä tarkoittaa esimerkiksi kulutustilanteita, joissa sopijaosapuolina saattavat olla vaikkapa eläkeläinen ja kansainvälinen suuryhtiö.
Suuryhtiöitä sitovat tällä hetkellä lähinnä vapaakauppasäännökset. Länsineva toivoisikin, että tietyt perusoikeudelliset velvoitteet alkaisivat koskea myös yrityksiä. Velvoitteiden toteutumisen valvomiseen vaadittaisiin vahvaa, kansainvälistä järjestöä.

Kansainvälisyys tähtäimessä uusissa tutkijakollegiumeissa

Turun yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu ovat perustaneet Ihmistieteiden sekä Luonnontieteiden ja lääketieteen alan tutkijakollegiumit, joihin on nyt valittu yhteensä 15 tutkijaa. Kollegiumien tavoitteena on tukea tutkijoiden urakehitystä sekä luoda heille poikkitieteellinen tiedeyhteisö.
Tutkijat valittiin kansainvälisten asiantuntijoiden arvioiden perusteella. Ihmistieteiden kollegiumiin valittiin myös post doc -tutkijoita, joiden väitöskirjasta on kulunut korkeintaan viisi vuotta.

Teksti: Visa Kurki
Kuva: TYL

Turun ylioppilaslehti 3/09 (13.2.)

TYY&TuKY: Kauppatieteilijat mukaan vaaleihin

6.-7.4. järjestettävissä uuden Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistonvaaleissa äänioikeutettujen määrä kasvaa 1900:lla, kun kauppakorkeakoulun opiskelijat tulevat ylioppilaskuntien yhdistyessä osaksi uutta ylioppilaskuntaa.
Kauppatieteilijöiden odotetaan perustavan kevään vaaleihin oman, tiedekuntapohjaisen vaalilistansa.
Ylioppilaskunnan ylimmän päättävän elimen, edustajiston, valinta ei ole vuosikymmeniin kerännyt kovin suurta äänisaalista. Äänestysprosentti ylitti TYYssä 40 prosentin rajan viimeksi vuoden 1979 vaaleissa. Vuoden 2007 vaaleissa äänestysprosentti oli 27,9. Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan edustajistonvaaleissa on liikuttu samoissa lukemissa.

Teksti: Visa Kurki

Turun ylioppilaslehti 3/09 (13.2.)

Tenttiakvaariolle vihreää valoa

Huonon käsialan riivaamille lopultakin helpotusta.

Tenttiakvaariota – mahdollisuutta suorittaa tentti omavalintaisena aikana valvotussa tilassa tietokoneella kirjoittaen – on haikailtu Turun yliopistossa jo koko vuosituhannen ajan. Nyt projektia ollaan vihdoin toteuttamassa. Hankkeeseen on osoitettu rahoitusta, ja tavoitteena on, että akvaario olisi käytössä jo ensi vuonna uuden Turun yliopiston aloittaessa. Sama järjestelmä ulotetaan myös Åbo Akademihin, tosin hieman myöhäisemmällä aikataululla.
”Toiminta alkaa luultavasti jollain pilottihankkeella, kuten esimerkiksi liiketoimintaosaamisen opintokokonaisuudella”, Turun yliopiston ylioppilaskunnan koulutuspoliittinen sihteeri Tomi Nyström kertoo.

Tenttiakvaarion etuja opiskelijalle ovat muun muassa mahdollisuus suorittaa opintoja omaan tahtiin sekä tekstinkäsittelyohjelman edut, kuten mahdollisuus muotoilla vastauksia helpommin.
”Jotkut opiskelijat saattavat myös kokea massatenttitilanteet ahdistaviksi”, Nyström muistuttaa.
Tietokoneella tenttimisestä ei kuitenkaan välttämättä ole hyötyä kaikilla aloilla, kuten monilla matemaattis-luonnontieteellisillä aloilla. Esimerkiksi kaavojen kirjoittaminen tekstinkäsittelyohjelmalla on usein melko työlästä.

Lunttausmahdollisuuksia akvaariotentissä pyritään vähentämään tilassa olevalla valvontakameralla sekä sillä, että tenttimistilaan mennään aina esimerkiksi vahtimestarin kautta.
”Tällöin vilppi on käytännössä yhtä vaikeaa akvaariotentissä kuin perinteisessäkin tentissä”, Nyström toteaa.

Teksti: Visa Kurki
Kuva: Sxc

Turun ylioppilaslehti 3/09 (13.2.)

Pakina: Talouden talvisota

Tällä palstalla asioidaan politiikan ja yhteiskunnan välimaastossa. 

Opetusministeri Henna Virkkunen (kok) arvioi  vasemmistoa rakentavasti. Virkkunen sanoi Helsingin Sanomien kuukausiliitteen haastattelussa, että ”SDP ja vasemmistoliitto ovat katkerien ihmisten puolueita.” Kuitenkin sekä SDP:n että vasemmistoliiton kannatus on toistaiseksi laskussa,  joten katkeruus on siis vähentymässä. Hyvä.

Mutta miksi meillä on sitten talouden talvisota? No tietenkin sen takia, että meillä on vihollinen. Nimittäin Terijoen kapinallinen sätkynukkeoppositio. Neuvostoliitto komentaa papukaijamaista Jutta Urpilaista neuvostoliittolaissuomalaisen palvelusohjessäännön mukaisella kurilla ja nuhteella.
Esimerkiksi verkkosukkanauhakohun tarkoituksena oli kohdistaa yleisön huomio pois samalla, kun Lex Nokia jyrätään läpi eduskunnassa. Kevääksi on suunnitteilla noottikriisiä ja muuta kivaa.

Edelleen samalla logiikalla kokoomus puolestaan on käynyt hakemassa hyväksyntänsä Venäjältä. Mitähän puhuttiin ”ensimmäisissä Suomen ja Venäjän välisissä tulkittomissa neuvotteluissa” viime keväänä? Ennen tulkki ammuttiin aamun koitteessa, mutta meneehän se näinkin. Tämä on hyvä uutinen humanisteille, vaikka  nyt tulee kyllä entistä kovempi kisa vähistä työpaikoista.

Ja nyt kokoomus siis käyttää ulkosuhteita vanhassa kekkoslovakialaisessa  hengessä sisäpolitiikan lyömäaseena ja julistaa: ”Kansalaiset! Suomi on ajautunut talouden talvisotaan, joten puolustusmäärärahoja on nostettava!” Onneksi SDP:n päämaja, nukkehallituksen nukkekoti, on sellainen bunkkeri, että katkeruus kestää helposti läpi talouden ydintalven.

Kiista presidentin valtaoikeuksista on muuten turha. Johan iltapäivälehdet (lue: Suomen kansa) ovat osoittaneet, että Suomeen tulee puolivallaton presidentti. Sauli Niinistö, tämän palstan suosikkihenkilö, lausui viimeviikolla sosiaaliturvan tärkeydestä, etenkin lapsilisistä. En aio leimata tätä presidenttipeliksi, koska Sauli ei halua. Mutta haluan vain kohteliaasti muistuttaa, että kolmekymppisestä ei saa enää lapsilisää. Jenni Haukio puolustautuu: ”Mieheni on nuorekas, välillä jopa hieman lapsellinen.”

Teksti: Niko Korte

Paikoillanne, valmiit, improvisoi!

Vallaton improkamppailu valtaa taas näyttämön.

1980-luvun potpurri MacGyver-tunnareineen kajahtaa ilmoille. Lavalle saapuu Rambo III-hengessä pukeutunut juontaja. Tämä on illan ainoa osuus, joka sujuu edes jossain määrin käsikirjoituksen mukaan – Impro!-kisat ovat nimittäin alkaneet.
Improvisoituun komiikkaan keskittyvä kilpailu on elävöittänyt Turun iltaelämää vuodesta 2007 asti. Bar Kukassa järjestettävän kisan alkuerät on supistettu tänä vuonna neljään.
Impro!-kisan säännöt ovat yksinkertaiset. Kilpailijat panevat parastaan tehtävissä, joiden lähtökohdat huutaa yleisö. Illan aikana jokin joukkue saattaa joutua esimerkiksi laulamaan koskettavan lastenlaulun putkiremontista.

Tapahtuman yhden tuottajan, Silja Mäntymäen, mukaan show paranee edetessä kohti finaaleja. Iltaan ilmeisen tyytyväinen Mäntymäki toivoisi kuitenkin vielä ”enemmän rajoja rikkovaa ja uskaliasta improa”. Hän myös harmittelee osallistujia karsivaa lavakammoa.
”Tarkoitus olisi kuitenkin saada uusille ihmisille areena, jolla esiintyä ja päästä näyttämään kykyjään.”

Kymmenisen minuuttia tapahtuman alusta Bar Kuka on tupaten täysi eikä sisään pääse enää. Improt vetävät voimakkaasti puoleensa myös näyttelijöitä – viime vuoden ”Waltawa Guldeeni” -voittajakaksikko istuu malttamattomana katsomossa.
”Toivottavasti päästään finaaliin, koska lavalla on vaan niin helvetin hauskaa”, Juhani Kakko myöntää tarkastellessaan mahdollisia tulevia kilpakumppaneitaan.
Mutta miten viime vuoden mestarit vastaavat tämän vuoden haasteisiin?
”Heittäydytään alasti yleisön eteen”, näyttelijän töitä puoliammattilaisena tekevä Jouni Räyskä kertoo.
”Yleisöltä saa energiaa ja vastauk­sia, yleisön katseista lähtee monet ideat juttuihin.”
Improvisoiduissakin esityksissä on omat sudenkuoppansa. Yleisö kun tuppaa tarjoamaan samoja lähtökohtia, jolloin kliseisen umpikujan vaara on olemassa.
”Jos tulee joku klisee, niin senkin voi käyttää hyvällä maulla”, Kakko kertoo.
”Jos tulee umpikuja vastaan, niin askel vaan ja lähemmäs yleisöä”, Räyskä neuvoo.

Teksti: Petri Rautiainen
Kuva: Jussi Vierimaa
Improt Bar Kukassa joka keskiviikko 18. maaliskuuta järjestettävään finaaliin asti kello 19 alkaen.
www.improkilpailu.com
Turun ylioppilaslehti 3/09 (13.2.)

Omstart!

Lääkiksen Speksi pamahtaa jälleen käyntiin.

Uudenmaankadun Tivoli-kerhotilassa riittää hyörinää. Saavun keskelle yli sadan hengen hallittua kaaosta, jonka kontolla on tämän vuoden lääkäriopiskelijoiden ”TLKS-Speksin” onnistuminen. Mutta minkä ihmeen ”speksin”?
”Speksi on musiikkinäytelmä, jossa on olennaista että yleisö saa vaikuttaa siihen”, kertoo joukon keskeltä tavoittamani tuottaja Jutta Hyytiäinen.

Interaktiivisuus tapahtuu huutamalla yleisöstä ”omstart!”. Tällöin näyttelijät joutuvat toistamaan viimeiseksi tapahtuneen kohtauksen, sitä kuitenkin muunnellen. Yleisö voi maustaa omstartteja lisäämällä huudon perään jonkin määreen, tyyliin ”omstart saksaksi” tai ”omstart kasaan!”.
Improvisaatioiden tuoma yllätyksellisyys onkin musiikkishow’n suola. Hyytiäisen mukaan se antaa yhdeksättä kertaa järjestettävälle näytelmälle riittävän vetovoiman, vaikka kilpailu ihmisten vapaa-ajasta onkin viime vuosina kiristynyt. Hänen mukaansa liput Linnateatterin seitsemään näytökseen näyttävät loppuvan kesken.
”Jotenkin ollaan aina onnistuttu saamaan sellainen spektaakkeli kasaan, että siellä ihmiset nauraa vääränä. Me ollaan saatu jo itsellemme sitä kautta aika hyvä asema lääkisläisten, TYKS:n henkilökunnan ja muun yliopiston opiskelujoiden tietoisuudessa.”

teksti: Petri Rautiainen

Turun esitykset keväällä 2009 Linnateatterissa (Linnankatu 31), ensi-ilta su 22.2.2009.
www.turkuspeksi.com
Teekkarispeksi Turussa 20.4.
www.teekkarispeksi.fi

Turun ylioppilaslehti 3/09 (13.2.)

Seuraava sivu »