Mielipide: Yliopistolain satoa niittämässä

Saimme viime Tylkkäristä (2/2010) lukea, että Turun yliopiston kirjakauppa aiotaan lopettaa kuluvan vuoden aikana. Perusteluna on toiminnan kannattamattomuus. Lopettamispäätös syntyi yliopiston hallituksessa yksimielisesti. Lakkauttamista vastustava adressi keräsi yli 1700 nimeä, muttei riittänyt muuttamaan päätöstä.
Heikki Isotalon jutussa kulttuurihistorian virkavapaalla oleva professori Kari Immonen korostaa, että liiketaloudellinen harkinta on ollut ainoa peruste alasajolle. Immonen toteaa myös, ettei yliopistoa saisi johtaa kuin yritystä, eikä yhteisön mielipidettä saisi sivuuttaa päätöksenteossa. Turun yliopiston hallituksen puheenjohtaja Hannu Kokkonen kommentoi samassa jutussa, että kirjakauppa ajetaan alas ja sitten katsotaan miten jatketaan.
Turun vasemmisto-opiskelijat Avanti muistuttaa, että viime kesänä lähes yksimielisesti hyväksytty yliopistolaki mahdollisti elinkeinoelämälle 40% edustuksen yliopistojen hallituksiin. Tämän ymmärrettävä seuraus on, että yliopistoon liittyvissä päätöksissä painaa  nimenomaan yrityslogiikka. Mikäli joku toiminta nähdään tappiolliseksi, se loppuu. Silloin muut arvot eivät välttämättä merkitse mitään.
Yliopistolakia perusteltiin mm. yliopistojen taloudellisella itsenäisyydellä valtiosta. Niille myös haluttiin yritystä muistuttava, ”dynaamisempi” rakenne. Lakia on sovellettu varsinaisesti tämän vuoden alusta, ja seuraukset ovat nähtävissä jo nyt muuallakin Suomessa. Oulun yliopiston rahoitus on 8-9 miljoonaa euroa alijäämäinen, jonka vuoksi yliopistossa aloitettiin 1600 ihmistä koskevat yt-neuvottelut.
Avanti pitää kehitystä erittäin surullisena, mutta väistämättömänä seurauksena tehdyistä päätöksistä.

Eva-Liisa Raekallio
Puheenjohtaja
Turun vasemmisto-opiskelijat Avanti ry.

Vasemmiston vahvistuminen

Tylkkärissä 14/09 kerrottiin jutussa “Ylioppilaskunnissa äänestettiin – sitoutumattomien valta vahvistui” tämänvuotisten edustajistovaalien paikkojen jakautumisesta. Jutussa on harhaanjohtavaa tietoa. Siinä todetaan, että “Vaalit olivat tappio poliittisille ryhmittymille, samalla kun sitoutumattomat vahvistivat asemiansa”. Näinhän ei kuitenkaan käynyt. Lue lisää

Kritiikkiläisyys ei vaadi vihreyttä

Eva-Liisa Raekallio kirjoitti Tylkkärissä 13/09 yliopistolaista sekä siihen reagoimisesta. En puutu nyt edustajistoa, hallitusta tai vihreää listaa kohtaan esitettyyn kritiikkiin, vaan Kritiikki ry:stä ja sen järjestämästä mielenilmauksesta esitettyihin kantoihin. Lue lisää

Opiskelijatoiminnasta

Minua haastateltiin lehteen 10/09, juttuun “Uusi uljas yliopistolaki” Opiskelijatoiminnan Turun toimintaryhmän edustajana. Jutusta oli jätetty pois kritiikkini TYYn edustajistoa ja hallitusta kohtaan.
Kun alkuvuodesta edarissa oli esillä samassa kokouksessa ViVan ponsi yliopistolain vastaiseen mielenosoitukseen osallistumisesta sekä Vihreiden ponsi luomumaidon näkyvyydestä Unican ravintoloissa Lue lisää

Turun mustasta historiasta

Turun ylioppilaslehti (11/09) valaisi Turun pimeää historiaa ”tappavaa Turkua”. Samassa jutussa olisi voinut kertoa myös Turun linnan kahdeksan kuukautta kestäneen ”kullatun silmänräpäyksen” (Jagellonica asui tuolloin linnassa) toisesta puolesta. Juhana ja Jagellonica iskivät Puolan hyväksi kiilaa Ruotsin ulkomaanpolitiikkaan. Kyseinen Puolan valtavaatimus jatkuin noin sata vuotta, vuoteen 1660 sakka. Erik mestautti Juhanan pidätyksen jälkeen kymmenkunta Juhanan kannattajaa. Lue lisää

Kyllä kehitykselle, ei toriparkille

Turussa on käynnissä kunnallispoliittinen farssi: päättäjät kääntelevät takkejaan niin että kaupungissa tuulee, ja julkisuudessa pyörii täysin fiktiopohjaisia väitteitä toriparkista. Parkkiluolasta halutaan tehdä myönteinen päätös turkulaisten vastustuksesta huolimatta, koska muutaman päättäjän rahat ja ego ovat kiinni toriparkkihankkeessa.
Keskustan kehitykseen kuuluvat kävelykadut, puistoalueet, pyörätiet, ja muut keskustan viihtyisyyttä, turvallisuutta sekä vetovoimaa lisäävät hankkeet. Jarruna tälle kaikelle keskustan asemakaavassa komeilee kuitenkin hyödytön ja kaikin tavoin kallis parkkisyöveri. Turun keskusta ei ole automarket eikä sitä näin ollen voida automarkettina kehittääkään.
Turussa on jo Louhi-niminen toriparkki ja seitsemän muuta puolityhjää parkkihallia kahden korttelin säteellä kauppatorista. Niissä on tilaa jokaisena päivänä vuodesta. Toriparkin toteuttamista on argumentoitu myös laskusuhdanteella. Rakennustyöt voidaan kuitenkin aloittaa aikaisintaan 4,5 vuoden kuluttua, jolloin työllisyystilanne rakennusalalla on täysin erilainen.
Sen lisäksi että muun muassa pohjavesikysymykset ja geotekniikka on toriparkkiasiassa selvitetty puutteellisesti, aiheuttaisi toriparkki pysyvää vahinkoa joukkoliikenteelle ja torikaupalle. Kaukaa autolla keskustaan tuleville on jo parkkipaikkoja. Lyhempiä etäisyyksiä on kannustettava kulkemaan joukkoliikenteellä, pyörällä tai jalan.
Toriparkkihanketta ei tarvitse tai voi verrata muiden erikokoisten kaupunkien vastaaviin projekteihin. Sen sijaan Turusta löytyy vertauskohde: puutori, joka näivettyi torikauppaa myöten maanalaista parkkiluolaa rakennettaessa.
Kauppatori on Turun kaupungin sydän, jonka pitää olla avoin kaikille, ei yhtiön yksityistä mellastusaluetta. Turun on edettävä rohkeasti omalla tiellä, kehittämässä kestävää keskustaa. Tämä on mahdollista tehdä ainoastaan ilman ilmansaasteita, terveysriskejä ja kulttuurin tuhoa aiheuttavaa toriparkkia.
Saara Ilvessalo
Turun vihreät nuoret ry:n
puheenjohtaja

Politiikan rehellinen vastuu

Kaikissa Suomen yliopistojen ylioppilaskunnissa sitoutumattomat listat ovat keränneet suurta suosiota, ainakin sen vähemmistön piirissä, joka on käyttänyt oikeuttaan äänestää. Samaan aikaan ongelmaksi on muodostunut puoluepolitiikan mustamaalaaminen, ja tätä kautta demokratian keikuttaminen. Sitoutumattomiksi esittäytyvät toimijat on monissa puheenvuoroissa esitetty parempana vaihtoehtona puoluepoliittista kantaa tunnustaviin ryhmiin nähden, aina siihen pisteeseen asti, että jotkut ovat ääneen toivoneet puolueiden toiminnan kieltämistä ylioppilaskunnissa.
Politiikka on kansankieliseltä määritelmältään yhteisten asioiden hoitoa. Näin ollen kaikki ylioppilaskuntatoiminta on politiikkaa. Onnistunut poliittinen toiminta vaatii tuekseen sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä, eli omien arvojen tunnustamista ja niiden toteuttamista käytännössä. Poliittisten puolueiden nuoriso- ja opiskelijajärjestöt soveltuvat tähän työhön erinomaisesti. Ensinnäkin niiden jäsenille huomautetaan tarpeen vaatiessa liiallisesta omaan napaan tuijottamisesta sekä katto-organisaation että yhteistyökumppanien taholta. Toisekseen poliittista listaa äänestäessään voi luottaa siihen, että vaikka juuri oma ehdokas ei paikkaa saisikaan, listalta valituksi ei tule sikaa säkissä, vaan kaikki sitoutuneen listan ehdokkaat tuntevat ryhmänsä yhteiset arvot ja tavoitteet, vaikka olisivatkin kyseenalaistaneet ne jossain vaiheessa.
Ylioppilaskuntien edustajistovaalien tärkein ongelma on onneton äänestysaktiivisuus. Edustajiston toiminnan edustuksellisuus on kyseenalaista, kun äänestämään vaivautuu kolmasosa äänioikeutetuista. Huolehtikaa siis siitä, että kaverinnekin äänestävät itsensä kuuluviin. Tasa-arvon nimissä älkää syrjikö niitä listoja tai opiskelijoita, jotka ovat julkisesti uskaltaneet altistaa itsensä kompromisseille eli tunnustavat jonkin puolueen arvot omakseen.
Poliittisesti sitoutuneet ovat myös korvaamaton linkki poliittisen elämän päättäjiin oman puolueensa osalta. Tuskinpa eduskuntaan vielä hetkeen olla valitsemassa maamme terävimpiä sitoutumattomia.
Turun kokoomusopiskelijat

TYYn kirjasto tärkeä palvelu opiskelijoille

Kirjaston käytöltä on vaikea välttyä opinnoissaan. Monelle tenttikirjojen lainaaminen on tuttuakin tutumpaa hommaa, ja kurssikirjoja on saatavilla kohtuullisen hyvin.
TYYn kirjasto on erittäin tärkeä osa tätä järjestelmää. Sieltä löytyy monipuolisesti tenttikirjoja eri tiedekuntien ja aineiden tarpeisiin. Se on myös Suomen ainoa ylioppilaskunnan ylläpitämä kirjasto.
TYYn kirjaston ongelmana kuitenkin on se, että opiskelijat eivät sinne löydä tai eivät edes tiedä sen olemassaolosta. Keskustaopiskelijat ehdottaa, että TYY ryhtyy konkreettisiin toimiin kirjaston resurssien parantamiseksi. Kirjasto on tuotava opiskelijoiden tietoisuuteen ja helposti saataville.
TYYn taloudellinen tilanne ei ole kehuttavassa tilassa, ja kun säästöjä aletaan miettiä, on helppoa karsia sellaisesta palvelusta, joka ei toimi täydellä teholla. Kirjaston puolella teholla käyminen johtuu siitä, että sitä ei ole osattu tuoda tarpeeksi esille. Kirjaston lakkauttaminen heikentäisi olennaisesti TYYn opiskelijoille tarjoamia palveluita. Kirjaston jatkuminen tulee varmistaa Yo-taloilla tulevan remontin jälkeenkin. Remontti avaa monia mahdollisuuksia kirjaston kehittämiseen. Kirjasto voitaisiin esimerkiksi siirtää remontin myötä katutasoon näkyvämmälle paikalle, joilloin sen toimintaedellytykset paranisivat huomattavasti. Tilaan voitaisiin yhdistää muitakin palveluita. Kirjastoa voitaisiin aktiivisemmin käyttää näyttely- ja kokoustilana, johon voisi yhdistää myös kahvilatoimintaa.
Kirjasto on yksi niistä palveluista, joita jäsenmaksua vastaan saamme. TYYn kirjasto kuuluu opiskelijoille. On ehdottomasti panostettava siihen, että yhä useampi opiskelija käyttää kirjastoa ja tulee tietoiseksi palvelun saatavuudesta.
Pitäkäämme huoli siitä, että Suomen ainoa ylioppilaskunnan ylläpitämä kirjasto palvelee opiskelijoita jatkossakin.

Elina Helmanen
Turun Keskustaopiskelijat

Uskaltaisiko joku mahdollistaa

Turun Sanomat uutisoi 21.3., että opiskelijoiden mielenterveyspalveluiden jonot venyvät kuukausiin ja samalla YTHS:n rahoitus vähenee. Tarkemmin määrittelemättömästä syystä erityisesti mielenterveyspalveluiden kysyntä on kasvanut kasvamistaan.
Osansa asiaan on varmaan luodulla ”putkiopiskeluajattelulla”, jonka mukaan opiskelijoiden tulee aloittaa opintonsa heti kun se on mahdollista, suorittaa oppimäärä tehokkaasti ilman ylimääräisiä krumeluureja ja valmistua pätkittyjen työmarkkinoiden käyttöön mielellään alle tavoiteajan.
Pääministeri Matti ”kaksitoistavuottayliopistossa” Vanhanen (kesk) on ottanut unilukkarin roolin opiskelijoiden patistelussa. Opintoihin käytetty aika on hänen näkökulmastaan haaskattua aikaa; verotuloja ei kerry, kun nuoret hilluvat kahviloissa.
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk) lisää lusikkansa soppaan vaatien opiskelijoilta myös lisääntymistä opintojen ohessa (TS 27.7.2008). Perhe tulisi perustaa ennen työelämään siirtymistä. Hillumista lisääntyminen ei haittaa, työmarkkinoilla lasten saamisesta tulee ongelmia.
Loppuun poltetuista, visiottomista kirjanoppineista ei ole yhteiskunnalle ainakaan mitään hyötyä, sanovat valtiovarainministeriön pojat mitä tahansa.

Pasi Ajola
demariopiskelijat

Turun ylioppilaslehti 6/2009 (27.3.)

Yliopistolakiehdotuksen puolustukseksi

Viimeisimmässä Turun ylioppilaslehden numerossa (nro 3, 13.2.2009) hyökättiin voimak­­kaasti vireillä olevaa yliopistolain uudistusta vastaan. Lehdessä esitettiin uuden yliopistolain vaarantavan niin kolmikannan, tutkimuksen ja opetuksen vapauden kuin myös yliopistoyhteisön jäsenten vaikutusmahdollisuudet yliopistojen päätöksentekoon. Kuitenkin tulee muistaa, että uusi yliopistolaki tosiasiassa pitää sisällään enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia.
Ehdotettu lakiuudistus ei missään nimessä vaaranna yliopistojen tällä hetkellä opetukseen ja tutkimukseen saamaa perusrahoitusta. Koko uudistuksen tarkoitus on tosiasiallisesti lisätä yliopistojen käytettävissä olevaa rahoitusta mahdollistamalla mittavan omaehtoisen rahoituksen hankkiminen ikään kuin valtiolta saatavan perusrahoituksen ”päälle”. Uuden yliopistolain myötä Turunkin yliopiston tutkimukseen ja opetukseen allokoitavien resurssien on tarkoitus kauttaaltaan kasvaa huomattavasti yksityiseltä sektorilta saatavan rahoituksen myötä. Väitteet siitä, että tutkijoiden mahdollisuudet vaikuttaa omiin tutkimusaiheisiinsa heikentyisivät lakiuudistuksen myötä eivät perustu faktoihin. Yliopistoille kerättävä yksityisen sektorin rahoitus ei hyödytä pelkästään niitä aloja, joiden tekemällä tutkimuksella on kaupallista merkitystä vaan sen tarkoituksena on hyödyttää yliopistojen tutkimusta ja opetusta kokonaisuudessaan.
Myöskään demokratia ei yliopistoissa lakiehdotuksen myötä heikkene; kolmikanta säilyy edelleen niissä päätöksentekoelimissä, joissa tehdään niin yliopistoa ja sen yksiköitä koskevia linjaratkaisuja kuin myös opiskelijoiden oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia päätöksiä. Yliopistolaitoksen sitouttaminen tiiviimmin ympäröivään yhteiskuntaan hallituksen ulkopuolisten jäsenten kautta on myös positiivinen asia. Ulkopuoliset jäsenet tuovat hallitustyöskentelyyn uusia ideoita ja innovaatioita sekä aitoa keskustelua yliopiston toimintatavoista ja tilasta. Ulkopuoliset jäsenet työskentelevät toimivamman, paremman yliopiston puolesta yhdessä henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa, eivät sitä vastaan. Emme voi antaa pelon ja tosiasioihin perustumattoman muutosvastarinnan estää Turun yliopiston kehittämistä jatkossakaan. Esitetyt väitteet siitä, että uuden yliopistolain myötä tutkimus altistuisi suhdannevaihteluille, ei myöskään pidä paikkaansa. Päinvastoin; yliopistojen keräämä oma pääoma toimii puskurina suhdannevaihteluita vastaan.
Nykyisenkaltaisessa taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa tilanteessa tulisi jokaisen yliopistolaisen tarkasti miettiä mitkä ovat ne keinot, joilla Turun yliopiston opetuksen ja tutkimuksen kehitys jatkossakin turvataan ja niiden tasoa parannetaan. Jäämmekö siis makaamaan juoksuhautoihin vai pyrimmekö vastaamaan ajan haasteisiin?
Antti Toponen
oik. yo.
Matti Lajunen
oik.yo.

Turun ylioppilaslehti 4/2009 (27.2.)

Seuraava sivu »