Ekologisuus on kannatettava tavoite, mutta tulee pitää mielessä, ettei sähköinen lehti lukulaitteineen ole hiilineutraali ratkaisu. Sähköisen kehittämisen suunta on oikea, mikä ei kuitenkaan tarkoita että ratkaisuja kannattaisi tehdä hätiköiden ja tunteella. Tylkkäriltä nykyisin löytyvää sähköistä versiota kehitetään jo nyt. Tätä kehittämistyötä ei ole kuitenkaan tehty paperilehden kustannuksella.

Täysin käsittämätön on kuitenkin väite siitä, että Tylkkärin sähköistäminen kannattaisi säästösyistä. Lyödään pöytään muutama Tylkkärin kuluvan vuoden budjetista peräisin olevaa lukua: lehden henkilöstökulut avustajapalkkioineen ovat 77 586 e, painokulut jakeluineen 43 513 e ja lehden itse hankkimat tulot kokonaisuudessaan 69 651 e. Tuloista 65 000 e tulee mainosmyynnistä. Olemme pyöristäneet luvuista sentit pois, jotta ilmeisen hankalat summat aukeaisivat kaikille.

Siirtämällä Tylkkäri joko kokonaisuudessaan nettiin tai laskemalla radikaalisti painosmääriä leikataan samalla mainosmyynnin tuottoja, sillä nettimainonta on Suomessa vielä toistaiseksi hyvin kannattamatonta. Lehden muuttaminen kokonaan sähköiseksi vaatii myös sijoituksia, sillä nykyinen nettilehti ei sellaisenaan toimi mainostajia houkuttelevana rahasampona. Nyt ja lähitulevaisuudessa nettilehti olisi siis käytännössä varmasti TYYn maksamilta nettokustannuksiltaan huomattavasti paperilehteä kalliimpi ratkaisu. Kun lukulaitteiden käyttö yleistyy, lehtimarkkinat muuttuvat ja mainostajat alkavat panostaa myös nettimainontaan, kehittyy Tylkkäri luonnollisesti mukana.

Uskokaa tai älkää, Turun ylioppilaslehden päätoimittaja, toimitus, sekä kuusihenkinen johtokunta todella miettivät näitä kysymyksiä. Lehden kehittämistä ei voi tehdä puskista ampumalla, vaan kehittämisen tulee perustua tosiasioihin ja taloudellisiin realiteetteihin. TYYn hallituksen jäsen Lauri Kattelus kirjoitti TYYn blogissa 17.10. edustajistovaaleissa harrastetusta väärän tiedon levittämisestä. Ryhmä Lexin, Keskustaopiskelijoiden ja edustajistovaalien ehdokkaiden kannattaisikin ottaa neuvosta vaari ja varoa pölhöpopulismin suuntaan lipsumista.

Heikki Isotalo
Elias Laitinen
Deniz Kacar
Haron Walliander

Edustajistovaaleissa ehdolla olevat Tylkkärin johtokunnan jäsenet

Mikko Pousi
Turun Kokoomusopiskelijat, AKN ry

Eräässä alayhdistyksessä sain tehdä paljon haluamaani työtä yhden vuoden, kunnes toisena vuotena tehtäviä oli mahdoton hoitaa ulkopuolisten tekijöiden vuoksi. Pyrin etenemään ”urallani”, mutta se estettiin sukupuoleeni vedoten. Toisessa alayhdistyksessä jouduin ikävään asemaan hallituksen jäsenenä, kun minulle pääsääntöisesti annettiin tehtäviä, joita minun oli hankala suorittaa fyysisen kykenemättömyyteni (ja siihen liittyvän asiantuntemattomuuteni) vuoksi. Lisäksi omassa elämässäni oli perhesyitä, jotka vaikeuttivat aktiivisuuttani. Jostakin syystä minua ei haluttu auttaa kuin ehdottamalla eroamista tai inttämällä ”tämä tehtävä kuuluu sinun vastuualueellesi”. Kolmannessa alayhdistyksessä meni hyvin, kunnes sieltä katosi yhteishenki. Myöhemmin sain tietää esimerkiksi illanvietoista, joihin minua ei kutsuttu ainoana hallitukseen kuuluneista. Olen yrittänyt myös tehdä paluuta näiden alayhdistyksien hallituksiin huonolla menestyksellä. Kerrankin eräs henkilö oli kommentoinut selkäni takana asiaa siten, että minulla ei olisi mitään annettavaa kyseiselle yhdistykselle.

Valitettavasti olen kokenut myös usein yhteistyöhaluttomuutta opiskeluissa. Usein jään yksin, kun pitäisi tehdä pari- tai ryhmätehtäviä. En tiedä, johtuuko se monivammaisuudestani, lihavuudestani, miessukupuolestani, aikuisemmasta iästäni vai näiden yhdistelmästä. Sama tietämättömyys koskee alayhdistyksissä saamiani kokemuksia.

Toisaalta on minulla ollut onneakin. Ylioppilaskunnassa niin toimistolla kuin edustajistossa olen saanut hyvää kohtelua ihmisenä. Aloitin sosiologian pääaineopiskelijana nyt syksyllä, enkä ole kokenut mitään syrjintään viittaavaa sosiologien keskuudessa. Minut on hyväksytty sellaisena kuin olen. Kun jonotin TYYlikkääseen avaukseen yksin, olin joutua väkivallan uhriksi. Kun sisällä olleet opiskelijakaverini kuulivat tapahtuneesta, he olivat aidosti huolissaan ja järkyttyneitä.
En ole käynyt kiusaamisen takia psykiatrilla, mutta moni muu on. Kiusatun auttaminen on tärkeää, sillä kiusattu on usein hyvin herkkä ihminen. Toki kiusaajallekin on saatava apua, koska se saattaa estää uusia kiusaamistapauksia. Kiusaaminen voi vaikeuttaa opiskelua niin, että motivaatio kärsii, eikä kiusattu tahdo olla samassa salissa kiusaajansa kanssa. Toisaalta kiusattu voi saada apua, jos hän saa esimerkiksi ystäviä mukaansa opiskeluun. Myös TYY edustajiston kuuluu olla valmis vastaamaan kiusaamisen haasteisiin.
Suosittelen kaikille ympärille katsomista. Lähellä voi olla useampikin kiusattu, joka kaipaa hyväksyntää ja ystävyyttä.

Jukka Väisänen
Vihreä lista

Puoluepoliittisesti sitoutunutta listaa äänestämällä tietää mitä saa paremmalla todennäköisyydellä kuin äänestämällä sitoutumatonta listaa. Eri ajastusmaailman omaava äänestäjä voi lahjoittaa äänensä ehdokkaalle, jonka ideologiaa hän ei jaa. Puoluepoliittisesti sitoutunutta listaa äänestämällä, tietää minkälainen ideologia on kyseessä olevan poppoon takana. Demariopiskelijat ovat aina edistäneet vastuullista ja kaikkia opiskelijoita huomioivaa linjaa.

Ylioppilaskunnan edustajistossa käsitellään kirjava joukko asioita. Jotkut asiat koskettavat suoraan tiedekuntia kun taas toiset asiat liittyvät enemmän yleisempään ideologiaan. Poliittiset opiskelijajärjestöt haluavat katsoa ylioppilaskuntaa kokonaisuutena, ei vain yhden tiedekunnan asioita edistävänä edunvalvontana. Lisäksi puoluepoliittisesti sitoutuneet ryhmät onnistuvat hyvin keräämään listoilleen eri tiedekunnista ja lähtökohdista tulevia ihmisiä.
Yliopisto ei ole muusta yhteiskunnasta erillään oleva saareke, joka elää omaa elämäänsä. TOSY:n kautta yliopistotason politiikan tuulet ja haasteet tavoittavat päättäjiä aina Turun kaupunginvaltuutetuista opetusministeriin asti. Näistä kontakteista on erittäin paljon hyötyä ajettaessa jokaisen opiskelijan etuja yliopistolla.

Sikaa ei kannata ostaa säkissä, vaan sitä kannattaa tarkastella kriittisesti ennen kuin tekee hätiköityjä päätöksiä. Demariopiskelijat haluavat tarjota vaihtoehdon yliopistolla. Tässä vaihtoehdossa koko ylioppilaskunta kehittyisi entisestään kohti tasa-arvoisempaa, solidaarisempaa ja oikeudenmukaisempaa ympäristöä, sekä ennen kaikkea opiskelijaläheisempää ajatusmaailmaa.

Tino Aalto
kampanjapäällikkö, Turun Demariopiskelijat – TOSY

Suurin huolenaiheemme on tällä hetkellä YO-talojen tilat ja niiden kohtalo. Tällä hetkellä TYYllä ei tunnu olevan selkeää suunnitelmaa remontista, ainakaan tämän lehden mennessä painoon. TYYn toimintasuunnitelmassa 2011 luvataan B-talon yhdistyksille evakkotilat vuoden 2011 lopussa. Ihmettelemme, missä evakkosuunnitelma viipyy. Yhdistyksenä haluamme tietää, minne joudumme remontin ajaksi ja pystyykö TYY tarjoamaan yhdistyksille asialliset toimitilat.
Tylkkärin numerossa 11/2011 esille noussut S-Osiksen mahdollinen tulevaisuus huolestuttaa myös meitä yläkerrassa toimivia. S-Osiksen tilojen vuokra nähtävästi tuplaantuu remontin jälkeen, mikä onkin johtanut siihen, ettei osakuntatilaa käytetä tulevaisuudessa nykyisenkaltaiseen toimintaan. Onko tämä myös meidän kaikkien yhdistysten kohtalo? Tuskin kerrosta ylempänä tilavuokra olisi yhtään halvempi. Kysymmekin, olettaako TYY, että kaikki alayhdistykset pystyvät palaamaan remontin jälkeen omiin tiloihinsa. Yhdistyksillä ei ole yksinkertaisesti varaa kaksinkertaiseen vuokraan. Tuleeko TYY vastaan vuokrissa vai jääkö tilat tyhjilleen?

Keskustaopiskelijat näkevät tilanteeseen kolme vaihtoehtoista ratkaisumallia. Pahin vaihtoehto on se, että vuokrat nousevat liikaa ja alayhdistyksien maksukyky ei riitä. Tässä tilanteessa, mikäli TYY ei tule vastaan vuokrissa, tilat tulevat jäämään tyhjiksi. Toinen vaihtoehto on se, että TYY ei tule vastaan vuokrissa, mutta tarjoaa alayhdistyksille yhteisiä kokoustiloja. Nämä kokoustilat olisivat alayhdistysten varattavissa ja niissä olisi säilytystilaa yhdistysten tarpeisiin.
Kolmas vaihtoehto on se, että TYY tulee vastaan vuokrissa, jonka ansiosta alayhdistysten toiminta voi jatkua normaaliin tapaan remontin jälkeen. Keskustaopiskelijat ehdottaa, että TYYn ylijäämää käytettäisiin näihin avustuksiin. Katsomme, että ylioppilaskunnan tulee tarjota alayhdistyksilleen tiloja kampusalueelta.

Meidän mielestämme TYY ei voi ottaa sitä riskiä, että tilat jäisivät tyhjilleen remontin jälkeen.
YO-talojen lisäksi TYY:n tulee huomioida seuraavissa suunnitelmissaan  liikuntatilojen rappeutuminen ja niiden ahtaus. Uudelle kuntosalille olisi varmasti kysyntää ja Iskerin päivittämistäkin voisi harkita.

Tuomas Ylitalo
Turun Keskustaopiskelijat ry, pj

Riikka Laaninen
Turun Keskustaopiskelijat ry, varapj

Vaalikampanjoinnin mahdollisuudet on pyritty tekemään tasa-arvoisiksi, mutta yhdenvertaiset toimintaedellytykset vaalien välilläkin ovat kaikkein olennaisin asia. Osana 27. syyskuuta järjestettyä valtakunnallista Politiikan sisäänmarssia poliittiset opiskelijajärjestöt vetosivat myös Turun yliopistossa tasa-arvon puolesta. On harhaluulo, että tempauksella olisi vaadittu mitään erioikeuksia poliittiselle toiminnalle. Kyse on yhdenvertaisista toimintamahdollisuuksista – ei erivapauksista.

Me uskomme, ettei opiskelijoita tarvitse suojella politiikalta. Me opiskelijat kykenemme ajattelemaan itse. Terve värin tunnustaminen ei merkitse puoluepoliittista hiekkalaatikkoleikkiä, vaan rohkeutta näyttää avoimesti, millaisiin arvoihin uskoo ja mihin suuntaan tahtoo yhteiskuntaa kehitettävän. Opiskelijapolitiikka ei ole muusta yhteiskunnasta irrallinen saareke.
Aktiivisten ja osallistuvien kansalaisten kasvattamisessa poliittisilla opiskelijajärjestöillä on tärkeä rooli. Nyt meidän jokaisen – niin poliittisesti sitoutuneen kuin sitoutumattoman – tehtävänä on huolehtia siitä, ettei äänestysaktiivisuus vaaleissa laske samassa suhteessa kuin ehdokasmäärä.

Lassi Vainio
Puheenjohtaja
Turun Demariopiskelijat – TOSY

Olen käynyt valtuuskunnan kokouksissa jo useita vuosia ja olen usein lähes ainoa kymmenistä kokousedustajista, joka koskaan esittää puheenvuoroja tai tekee muutosehdotuksia. TYYn edustajat harvoin mitään sanovat tai ovat korkeintaan esittäneet epämääräisiä toivomuksia.
Mikäli opiskelijat haluavat vaikuttaa TYS:ssä asioihin, täytyy heidän toimia TYS:n valtuuskunnassa ja hankkia siellä kannatusta vaatimuksilleen muilta edustajilta. Julkisuudessa voi nostaa tärkeitä asioita esille, mutta ne jäävät vain tyhjäksi jupinaksi ilman määrätietoista toimintaa päättävissä elimissä.

MISHA DELLINGER
(vas.)

Opiskelijat opiskelevat ja osallistuvat tiedeyhteisönsä toimintaan sivistyäkseen, kehittääkseen itseään sekä edistääkseen tätä kautta ihmiskunnan edistystä. Tarkoitus on, että opiskelijat sisäistävät asiat, joita opiskelemaan ovat tulleet, ei se, että he ahnehtivat itselleen mahdollisimman paljon opintopisteitä suorittaen niitä varten tehtävät kurssit rimaa hipoen. Avantin mielestä yliopistolla liian laajalle, joskaan ei onneksi läheskään kaikkialle levinnyttä teho-opiskelun ilmapiiriä on päinvastoin syytä kyseenalaistaa. Jos opintotuen johonkin pitää kannustaa, niin se on syvällinen sivistyminen, ei pintapuolinen pänttääminen, kuten Marttusen mallissa.

Opintotuki on nimensä mukaisesti tukea opiskeluun. Se on tulonsiirto, joka tarkoitus on mahdollistaa opiskelu jokaiselle riippumatta esimerkiksi vanhempien tulotasosta tai muista tulonhankkimisedellytyksistä. Opintotuen muuttaminen suoritettuihin opintopisteisiin sidotuksi, eräänlaiseksi ”opintopalkaksi”, on kummallinen ajatus, sillä sosiaaliturvajärjestelmän tehtävä ei ole palkita, vaan antaa kaikille tasavertaiset mahdollisuudet.

Opintopalkan lisäksi Marttunen esittää opintotuen tulorajojen poistamista. Opintotuki on tarkoitettu tueksi tarpeeseen takaamaan toimeentulo, mikäli muita tuloja ei ole. Mikäli ehtii täysipäiväisen opiskelun ohella työskentelemään niin paljon että tienaa yli tulorajojen, tulorajaa on helppo nostaa perumalla tai palauttamalla valtion tukea, jota ilman huomasikin tulevansa toimeen. Jos tämä tuntuu hankalalta, on syytä muistaa, että opintotuen kohdalla tulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen on verrattomasti helpompaa kuin minkä tahansa muun sosiaalietuuden.

Avanti ei kannata tulorajojen poistamista sinällään niin kauan kuin sosiaaliturvajärjestelmä Suomessa perustuu tarveharkintaan. Pelkän opiskelijakuplan tarkastelun sijaan tahdomme nähdä koko kuvan ja tarkastella opintotukea osana sosiaaliturvajärjestelmää. Muun punavihreän vasemmiston tavoin kannatamme vanhentuneen, vakituisten täysipäiväisten työsuhteiden yhteiskuntaa varten luodun sosiaaliturvajärjestelmän uudistamista perustuloksi. Perustulon avulla taattaisiin niin opiskelijoiden kuin muiden vähävaraisten toimeentulo ja poistettaisiin kaikilta perustuloa leikkaavat tulorajat.

ELIAS LAITINEN
Turun vasemmisto-opiskelijat Avanti ry

Yliopistolla on vallalla ajattelu, jossa puoluepolitiikka nähdään epätoivottavana asiana eikä poliittisten yhdistysten näkyminen yliopiston alueella ole sallittua. Tämä on hyvin kummallista, kun samalla yliopiston tehtävä on kasvattaa meistä aktiivisia ja kriittisesti ajattelevia kansalaisia. Myös ylioppilaskunnan tulee toimia tämän tavoitteen eteen. Nuorten yhteiskunnallista aktiivisuutta halutaan lisätä, mutta se ei onnistu, jos tietoa vaikuttamisesta ja puoluetoiminnasta ei ole vapaasti saatavilla. Tulevissa edustajistovaaleissa poliittiset ryhmät ovat eriarvoisessa asemassa, kun sitoutumattomat ryhmät saavat mainostaa toimintaansa avoimesti.

Ylioppilaskunnan edustajisto ei toimi erillään muusta yhteiskunnasta. Siellä hoidetaan yhteisiä asioita eli tehdään politiikkaa, johon yksittäisen edustajan arvot väistämättä vaikuttavat. Onnistunut poliittinen toiminta vaatii pitkäjänteistä ja sitoutunutta työtä tavoitteiden saavuttamiseksi. Sitoutumattomien listojen ehdokkaita yhdistää ainoastaan sama oppiala, mutta edustajistossa käsiteltävät asiat ovat useimmiten ainejärjestökenttää laajempia. Ongelmallista on, että sitoutumatonta listaa äänestäessä ei voi koskaan tietää, minkälaisen ajatusmaailman omaava ehdokas listalta lopulta nousee valituksi.

Poliittinen sitoutuneisuus ei suinkaan tarkoita, että kaikista asioista tulee olla samaa mieltä puolueen sisällä, mutta taustalla vaikuttavat arvot ja asennoituminen yhteiskuntaan ovat yhteisiä. Aivan merkityksetöntä ei ole sekään, että poliittiset toimijat ovat ylioppilaskunnan tärkeä linkki kaupungin ja valtakunnan tason päättäjiin – sinne, missä myös opiskelijoita koskevat päätökset lopulta tehdään.

JUHO HEINO
Edustajistoryhmä Kokoomus

Tärkeitä opiskelua motivoivia tekijöitä ovat asiantuntijuuden omaksuminen, ammattiin valmistuminen ja työllistymisen suurempi todennäköisyys. Näihin asioihin opiskelija pystyy vaikuttamaan niin pää- ja sivuainevalintojen, työkokemuksen hankkimisen, verkostoitumisen, vapaaehtoisen järjestötoiminnan ynnä muun aktiviteetin avulla. Nämä asiat taas riippuvat paljolti henkilökohtaisista valinnoista, mutta vielä enemmän niihin vaikuttavat taloudelliset tekijät – keskeisimpänä opintotuen laajuus.

Opintotuen sitominen indeksiin olikin kosmeettinen muutos, mutta ei muuta rakenteita kannustavampaan suuntaan. Ahkerasta opiskelusta tulisi palkita saatujen opintopisteiden määrän mukaan. Kannustavamman mallin mukaisesti olisi mahdollista yhä opiskella myös minimimäärän mukaisesti, mutta haluttaessa opintotukea saisi enemmän – mikäli on valmis ahkeraan opiskeluun ja valmistuu tavoiteaikaa nopeammin. Kannustavuutta tulisi lisätä myös opintotuen tulorajat poistamalla. Työnteolla opiskelun ohessa on arvokkaan kokemuksen lisäksi myös taloudellista merkitystä. On väärin, että yhteiskunnassamme vahvasti vaikuttavan sosialistisen veropolitiikan taustalla piilevä ajatus ahkeruuden rankaisemisesta iskostetaan meihin jo opiskeluvaiheessa.

PESSI MARTTUNEN
Akateemiset Kansalliset Nuoret ry