Laitosneuvostot lakkautetaan ehkä jo elokuussa
Ylioppilaskunta hakee uusia jäseniä hallintoelimiin, joiden toiminta saattaa lakata ennen ensimmäistäkään kokousta.
Joulukuun puolivälissä valmistunut ja yliopiston hallituksessa hyväksytty rakenteellisen kehittämisen työryhmän loppuraportti esittää laitosneuvostojen lakkauttamista Turun yliopistossa. Myös yliopiston uuden strategian luonnoksessa otetaan lähtökohdaksi elinten lakkauttaminen.
Päätöstä laitosneuvostojen alasajon aikataulusta ei ole, mutta Turun ylioppilaslehden tietojen mukaan niistä aiotaan luopua kiihdytetyllä aikataululla jo ensi kesänä.
Laitosneuvostojen lakkauttaminen vaatii muutoksia yliopiston johtosääntöön, mutta muiden rakenteellisen kehittämisen työryhmän ehdottamien uudistusten vuoksi sitä päivitetään yliopiston hallituksessa joka tapauksessa vielä tänä keväänä.
Ylioppilaskunnassa tieto laitosneuvostojen nopeutetusta alasajosta on aiheuttanut erikoisen tilanteen: TYY hakee parhaillaan laitosneuvostoihin opiskelijajäseniä huhtikuussa alkavalle kaudelle. Jos neuvostot eivät kokoonnu kevätlukukaudella, saattaa käydä niin, etteivät uudet jäsenet ehdi aloittaakaan luottamustoimessaan.
Tilalle
kolmikantaa
Laitosneuvostojen tilalle ehdotetaan valmistelevia työryhmiä, jotka on koottu niin, että niissä on edustajansa sekä professoreilla, muulla henkilökunnalla että opiskelijoilla.
TYYn hallitus toivoo strategialuonnoksesta antamassaan lausunnossa laitosneuvostojen vallan palauttamista. Mikäli vanhoihin laitosneuvostoihin ei ole enää palaamista, kelpaa TYYlle uusien työryhmien aseman kirjaamista johtosääntöön.
”TYYn kanta on, että myös laitostasolla ajetaan kollegiaalista päätöksentekoa, jossa opiskelijat ovat mukana. Nykyisellään laitosneuvostot eivät toteuta tätä tehtävää”, TYYn hallituksen koulutuspoliittinen vastaava Heikki Isotalo toteaa.
”Uusille työryhmille pitää kirjata tehtävät ja velvollisuus kokoontua säännöllisesti.”
Sekä strategiatyöryhmässä että rakenteellisen kehittämisen työryhmässä opiskelijoita edustanut Rauli Elenius on samaa mieltä. Hänestä laitosneuvostojen korvaaminen työryhmillä on opiskelijan vaikutusmahdollisuuksien kannalta hyvä asia, mikäli niille annetaan kunnollinen rooli.
”Näen sen mahdollisuutena tavoittaa todellista lähidemokratiaa.”
Viimeisten kahden vuoden ajan laitosneuvostojen rooli on ollut epäselvä. Niiden tehtävien määrittely on jätetty tiedekunnille. Siksi ne ovat joissain tiedekunnissa kokoontuneet vain kerran vuodessa.
Tavoitteena
kevyt hallinto
Laitosneuvostoista luopumisen taustalla on yliopiston johdon halu nopeuttaa ja yksinkertaistaa hallintoa. Neuvostojen lakkauttamista esitettiin jo uutta yliopistolakia valmisteltaessa, mutta silloin ne säilyivät muun muassa opiskelijaliikkeen kiivaan vastustuksen vuoksi.
Isotalo pitää selvänä, että laitosneuvostojen roolin muutoksen myötä opiskelijoiden mahdollisuudet vaikuttaa päätöksentekoon ovat rapautuneet.
”Laitosneuvostojen lakkauttaminen tarkoittaa, että nyt pyyhitään pois viimeinenkin muisto neljän viime vuosikymmenen aikana saavutetusta yliopistodemokratiasta. Toisaalta se voi olla tervettäkin, sillä viimeiset kaksi vuotta laitosneuvostot ovat olleet lumedemokratiaa.”
Myös Elenius muistuttaa, että yksiköiden yhdistämiset ovat kasvattaneet laitoksia viime vuosina siten, että oppiaine- tai oppiaineryhmätaso voi usein olla laitosneuvostoa parempi paikka päättää opiskelijoita lähellä olevista asioista.
Teksti: ANNA-ELINA MATILAINEN
Yliopisto ottaa käyttöön plagiaatintunnistusjärjestelmän
01.02.2012
2/12, Turun ylioppilaslehti, Uutiset
Ohjelmistohankinnalla tavoitellaan kansainvälistä uskottavuutta.
Tiedekuntien ohjeet vilppitilanteissa toimimisesta uudistetaan. Kuvassa rehellisiä yhteiskuntatieteiden opiskelijoita tentissä.
Opettaja syöttää opiskelijan opinnäytetyön automatisoituun sähköiseen järjestelmään. Tarkastuksen aikana järjestelmä vertaa tutkielmaa verkkoaineistoihin, sähköisiin julkaisuihin sekä muihin palvelun tietokantaan aiemmin syötettyihin tutkielmiin.
Lopuksi järjestelmä tuottaa loppuraportin, josta käy ilmi, onko tutkielmassa esimerkiksi viittausongelmia.
Suurin piirtein tällä tavalla toimii Turun yliopiston pilottivaiheessa oleva plagiaatintunnistusjärjestelmä. Päätöksen järjestelmän hankinnasta teki yliopiston johtoryhmä viime syksynä. Tavoitteena on, että ohjelma olisi käyttövalmiina kaikissa tiedekunnissa ja yksiköissä lokakuussa.
Hanketta valmistellut työryhmä valitsi pilottikokeiluun kansainvälisiä markkinaosuuksia hallitsevan yhdysvaltalaisen Turnitin-järjestelmän, jolla voidaan toteuttaa rinnakkain testaus myös ruotsalaisesta Urkund-ohjelmasta. Työryhmää koordinoivan kehittämispäällikkö Totti Tuhkasen mukaan halukkaita testaajia on löytynyt tasapuolisesti kaikista tiedekunnista.
”Tavoitteena on saada mukaan 30 opettajaa”, hän sanoo.
Eettiset säännöt
päivitykseen
Virallista tilastoa Turun yliopistossa tapahtuvasta vilpistä ei opintohallintopäällikkö Petri Sjöblomin mukaan ole tällä hetkellä olemassa.
”Kirjalliset tuotokset kuten opinnäytetyöt ovat kuitenkin niin merkittäviä töitä, että plagiaatintunnistusjärjestelmä on katsottu tarpeelliseksi hankinnaksi. Tämän lisäksi yliopistossa esiintyy kuitenkin myös arkisempaa vilppiä”, hän sanoo.
Jos opiskelija jää kiinni vilpistä, voidaan opintosuoritus hylätä. Mitä pitempään opintoja on tehty, sitä kovemmiksi sanktiot käyvät. Äärimmäisistä sanktioista säädetään yliopistolaissa, jonka mukaan rehtori voi antaa opiskelijalle varoituksen ja yliopiston hallitus erottaa opiskelijan määräajaksi.
Ongelmana Turun yliopistossa on ollut, että eri tiedekunnilla ei ole ollut yhtenevää ohjeistusta vilppitilanteessa toimimiseen.
Samanaikaisesti plagiaatintunnistusjärjestelmän hankinnan kanssa onkin tarkoitus päivittää yliopiston eettiset säännöt.
”Sanktiot eivät muutu, mutta vilppitilanteessa toimimisen menettelyohjeita on tarkoitus yhdenmukaistaa”, Sjöblom sanoo.
Päivitetyt ohjeet ovat Sjöblomin mukaan ennen kaikkea opiskelijoille ja opetushenkilökunnalle suunnattu konkreettinen ohjepaperi. Ohjeissa esimerkiksi kerrotaan, miten opettajan täytyy toimia, jos hän havaitsee opiskelijan syyllistyvän vilppiin.
Konkreettisen toimintaohjeiston lisäksi hankkeen työryhmä esitti Turun yliopiston eettiselle toimikunnalle yliopiston eettisten ohjeitten laatimista. Ohjeitten tarkoituksena on eritellä, mitä eettisyydellä Turun yliopistossa tarkoitetaan.
Suomalaisista yliopistoista esimerkiksi Oulun yliopistossa on laadittu opetuksen eettiset ohjeet, joissa eettisyys määritellään toiminnan korkeaksi moraaliksi, suvaitsevaisuudeksi ja erilaisuuden hyväksynnäksi sekä rehellisyydeksi itseä ja muita kohtaan.
”Tutkimusetiikan osalta Turun yliopistossa noudatetaan valtakunnallisen tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeistoa”, Tuhkanen huomauttaa.
Ei rankaisu-
järjestelmä
Kansainvälisesti plagiaatintunnistusohjelmia pidetään myös yliopistojen laadun arvioinnin mittareina. Esimerkiksi Iso-Britanniassa 98 prosenttia yliopistoista käyttää plagiaatintunnistusohjelmistoja.
”Turun yliopiston strategiassa todetaan selkeästi, että yliopiston toimintaa leimaa eettisyys. Vilppi heikentää aina yliopiston vaikuttavuutta, kansainvälistä kilpailukykyä ja tutkimusrahoituksen saamista”, Tuhkanen sanoo.
TYYstä hankkeen työryhmässä mukana oleva koulutuspoliittinen sihteeri Jukka Vornanen kuitenkin painottaa, että kyseessä ei ole opiskelijaa rankaiseva järjestelmä. Hänen mukaansa plagiointi saattaa esimerkiksi opintojen alkuvaiheessa olla myös tahatonta.
”Lähtökohtana on, että ohjelmaa voitaisiin käyttää opintojen aikana apuvälineenä viittauskäytännön opettelemiseen”, hän sanoo.
”Tarkoitus on, että plagiaatintunnistusjärjestelmä toimisi yhtenä välineenä opetustila Moodlen sisällä”, Tuhkanen lisää.
Haastetta uuden, koko yliopistoa koskevan järjestelmän käyttöönottoon tuo myös se, että tiedon järjestämisen ja lähteiden käytön tavat ovat erilaisia tieteenalasta riippuen.
Tuhkanen kuitenkin painottaa, että opintosuorituksen vastaanottava opettaja tulkitsee aina ohjelman tuottaman loppurapotin tapauskohtaisesti.
”Järjestelmän käyttöönotto on teknisesti helppoa, mutta yliopistoyhteisön näkökulmasta se tarkoittaa uudenlaisen toimintakulttuurin omaksumista”, hän lisää.
Teksti: LAURA MYLLYMÄKI
Kuva: LAURI HANNUS
SYL: Työuria voidaan pidentää syrjäytymisen ehkäisyllä
Opiskelijajärjestö listaa uudessa julkaisussaan 78 keinoa työurien pidentämiseen.
Suomen ylioppilaskuntien liitto on julkaissut kirjan “78 keinoa työurien pidentämiseen”, johon on koottu konkreettisia keinoja työurien pidentämiseen.
SYL:n mukaan työuria tulee ja niitä voidaan pidentää järkevästi, oikeudenmukaisesti ja kestävällä tavalla, mutta vastuu toimenpiteistä on muillakin kuin nuorilla.
“Toimien on kohdeltava eri sukupolvia oikeudenmukaisella tavalla. Nuoret eivät voi olla työurien pidentämisen maksajia ja toimenpiteiden kohteita. Myöskään päätöksiä ei voi tehdä ilman nuorten osallistumista. Siksi mekin esitämme oman näkemyksemme parhaista keinoista työurien pidentämiseksi”, SYL:n puheenjohtaja Jarno Lappalainen sanoo.
Liitto ehdottaakin toimenpiteitä, jotka koskettavat koko ihmisen elinkaarta: syrjäytymisen ehkäisyä, köyhyyden torjuntaa, parempaa opinto-ohjausta, koulutuksen laadun parantamista ja työkyvystä huolehtimista.
“Työkyky ja työssä jaksaminen ovat välttämättömiä ehtoja pitkälle ja laadukkaalle työuralle. Usein unohtuu, että niiden pohja luodaan koulu- ja opiskeluaikana. Työkykyä luodaan opiskelukykyä edistämällä – tai sitten sen edellytyksiä murennetaan, jos opiskelukyvystä huolehtiminen laiminlyödään”, muistuttaa SYL:n työelämävastaava Eveliina Heinäluoma.
Esimerkkejä SYL:n ehdotuksista:
• Opinto-ohjausta kehitetään ohjaamaan oppilaita taustasta riippumatta heitä kiinnostavaan jatkokoulutukseen sekä tekemään myös niin sanottuja epätyypillisiä valintoja.
• Edistetään työelämässä tarvittavia taitoja kehittämällä opiskelijalähtöisiä opetus- ja opiskelumenetelmiä kaikilla koulutusasteilla.
• Kaikille korkeakouluille laaditaan sisäiset ohjeet siitä, miten kiusaamiseen puututaan systemaattisesti. Tuodaan esiin jokaisen korkeakouluyhteisön jäsenen vastuu kiusaamiseen puuttumisessa.
• Edistetään akateemisen yrittäjyyden mahdollisuuksia kehittämällä innovaatio- ja yrityshautomotoimintaa.
• Varmistetaan kouluterveydenhuollon ja tukipalvelujen resurssien riittävyys ja panostetaan terveysongelmien ja ongelmien kasautumisen ennaltaehkäisyyn.
• Mahdollistetaan työkyvyttömyyseläkkeellä olevien paluu työelämään.
• Parannetaan työelämän joustoja, kuten vapaaehtoisesti lyhyempää työpäivää ja vuorotteluvapaita.
• Panostetaan johtajakoulutuksen laatuun ja kannustetaan eritaustaisia ihmisiä hakeutumaan johtajiksi.
• Tuetaan maahanmuuttajien työllistymistä sekä julkiselle että yksityiselle sektorille hyödyntäen heidän jo olemassa olevaa osaamistaan ja kielitaitoaan sekä poistetaan työelämän kohtuuttomia ja ylimitoitettuja kielitaitovaatimuksia.
Lue lisää SYL:n sivuilta.
TYL
Jälkifiilikset
Kokeiluja-sarja tempoi tuttuja tyyppejä uuden äärelle syksyn aikana. Tylkkäri uteli kokeilijoiden jälkitunnelmia.
Linnateatterin johtaja Mikko Kouki tutustui Tylkkärin pyynnöstä mopoauto-ilmiöön.
”Mopoauton kyydissä opin että kaikenlainen mopoilu alkaa kohdallani olla jo ohi.”
Menopeli on silti ollut ajankohtainen.
”Kun poikani ikä sen sallii, sellainen on tarkoitus ostaa.
Säästötoimenpiteet kalliin ajokin hankkimiseksi ovat jo käynnistyneet”, hän kertoo kuulumisia.
Tänä vuonna Kouki aikoo kokeilla Oulun kaupunginteatterin taiteellista johtajuutta.
Tylkkäri antoi Aiju von Schönemanille tehtäväksi löytää Turun tuomiokirkkoon piilotetun geokätkön. Kirkon pitkäaikainen opas epäilee, ettei hänestä tule koskaan aktiivista kätköharrastajaa.
”Toistaiseksi oma kotikirjastoni on melkoinen kätkö, josta saan myös liikuntaa, kun kiipeilen etsimässä tietoa. Olen kyllä kertonut geokätköilystä eteenpäin. Mielestäni se sopii nuorille ja vanhoille.”
Kansanedustaja Kike Elomaa (ps.) haastettiin lukemaan Sinuhe Egyptiläistä. Kike kertoo, että eduskunnassa kiireitä ovat syksyn aikana tuoneet muun muassa euron kriisi ja valiokuntavastaavuus. Viikonloppuisin hän on kiertänyt maakunnissa.
Mutta missä vaiheessa kirjaprojekti on nyt?
”Vielä 50 sivua jäljellä”, joulun jälkeen tavoitettu Kike kertoo.
Elomaa kuvailee Sinuhea loistavaksi lukuelämykseksi ja eläväksi tekstiksi. Myös lempihahmo on löytynyt.
”Pidin Sinuhe-hahmosta heti. Mutta vähän kummeksun hänen toimiaan naisten suhteen.”
Seuraavaksi haasteekseen hän nimeää Mikael Karvajalan.
Nanna-sarjakuvan piirtäjä Tuuli Hypénin tuli kokeilla, miltä antilooppi maistuu.
”Opin kokeilusta sen, että kannattaa lähteä mukaan uusiin asioihin. Jää hyvä maku suuhun – tässä kohtaa ihan kirjaimellisesti”, Hypén hymyilee.
Seuraavaksi hänellä on ajatuksissa niin ikään eläinaiheinen kokeilu.
”Olen kuullut, ettei mikään maailmassa ole chinchillan turkkia pehmeämpää. Seuraavaksi olisi mukava lähestyä pientä jyrsijää. Mutta kuitenkin lautasen ulkopuolella.”
Kauden 2009 Big Brother -voittaja Aso Alanson oli määrä kokeilla bingoamista.
”Kokeilu tuntui tosi rennolta. En ole kylläkään ehtinyt bingohalliin haastattelun jälkeen. Suosittelen kokemusta kuitenkin. Saatanpa mennä sinne joskus itsekin.”
Alanson syksyyn on kuulunut ”paljon kiireitä ja töitä”.
Uusien kokeilujen suhteen mies vaikuttaa kuitenkin spontaanilta.
”Eiköhän niitä tekemisiä yhtäkkiä tule jostain.”
Rockmies Tommi Läntinen etsi sisäistä roihuaan Logomon Tuli on irti -näyttelyssä.
Löytyikö tuli?
”Laivalla sytyin liekkiin ja tuli karaisi minut rockiin. Samoin kävi yleisölle”, Läntinen luonnehtii kolmea keikkaansa ruotsinlaivalla näyttelykokemuksensa jälkeen.
Myös tietoa karttui.
”Turun palo oli minulle aiemmin ainoastaan historiaa. Tuli poltti ja sitten tuli venäläisvalta. Mutta paloa ilmentänyt pienoismalli toi konkreettiseksi ihmisten hädän. Näin tuhoista paloa ei ole aiemmin ollut, se oli varmasti aikansa twin tower.
SM-keihäänheittäjä Kirsi Ahonen kokeili trapetsinvaihtoa.
”Tiesin, että saan kiinni trapetsista, vaikka korkeus ja vauhti jännittivät. Minulle vahvistui se, että jos ihminen asettaa päähänsä rajoitteita, hän ei voi saavuttaa mitään. Jokainen on niin hyvä kuin hänen heikoin kohtansa on. Jos urheilija panostaa vain vahvuuksiinsa, hänestä voi tulla hyvä.
tsekritiikki ja omien heikkouksiensa kehittäminen tekee vasta erinomaiseksi.”
Ahonen ehtii trapetsille uudestaan vasta työkiireiden hellittyä.
”Aion talvilomalla palata lajin pariin. Ajattelin ottaa sirkuslajit myös osaksi ohjaamaani aikuisten yleisurheilukoulua.”
Teksti: HEINI KILPAMÄKI
Kuvat: LAURI HANNUS
TYYtä johtaa teekkari
Uuden hallituksen seitsemästä jäsenestä peräti kuusi on miehiä.
Juuso Suutari (vas.), Sami Siipola, Salla Mistola, Jukka Koivisto, Juha Laurila, Lauri Miikkulainen ja Heikki Isotalo ovat TYYn hallitus 2012.
Ylioppilaskunnan edustajisto valitsi joulukuun kokouksessaan TYYlle hallituksen vuodeksi 2012. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin 27-vuotias tekniikan ylioppilas Jukka Koivisto.
Puoluepoliittisesti sitoutumatonta Koivistoa esitti hallituksen johtoon luonnontieteilijöiden edustajistoryhmä Hybridiaani. Koiviston vastaehdokkaana oli kauppatieteilijöiden ryhmän Juho Harmaa, joka hävisi äänestyksen äänin 23–18.
Hallituksen jäseniksi valittiin Vihreän listan Heikki Isotalo, Kokoomuksen Sami Siipola, Vihreän vasemmiston Salla Mistola, Demariopiskelijoiden Juuso Suutari sekä yhteiskuntatieteilijöiden edustajistoryhmän Soihdunkantajien Juha Laurila ja Lauri Mikkulainen.
”Moni hallitukseen valituista korosti jo ehdokkaana ollessaan, että TYYn pitää olla lähellä jäsenistöään, tapahtui se sitten viestinnän keinoin tai konkreettisesti osallistumalla alayhdistysten tapahtumiin,” Koivisto muotoilee.
TYYllä on ensi vuonna 90-vuotisjuhlavuosi. Koivisto sanoo lähtevänsä innolla tekemään vuodesta ylioppilaskunnan henkeä nostattavaa tapahtumaa.
Opittavaa hän uskoo itsellään olevan ainakin töiden delegoinnissa.
”Hallituksessa on lahjakkaita tyyppejä, joille pitää antaa mahdollisuus loistaa omilla vahvuusalueillaan.”
Koivisto pitää ”pienenä särönä”, että uuden hallituksen seitsemästä jäsenestä peräti kuusi ovat miehiä.
”Olisin mielelläni nähnyt hallituksessa useamman naisen. Toisaalta, kuten vanhemmat toimijat muistelivat, on TYYssä ollut myös naisvaltaisia hallituksia”, hän muistuttaa.
Teksti: ANNA-ELINA MATILAINEN
Kuva: LAURI HANNUS
Yliopiston verkkosivut uudistuvat
Sähköinen työpöytä aukeaa opiskelijalle yliopiston tunnuksilla maaliskuussa.
Suunnittelija Ilmari Wärri (vas.) opasti Turun yliopiston työelämäpalveluiden jothtava suunnittelija Sanna Tuomista ja opetuksen kehittämispäällikkö Matti Lappalaista “sähköisen työpöydän” käyttöön yliopiston viestintäyksikön koulutustilaisuudessa.
Turun yliopiston uudistunut intranet-sivusto aukeaa käyttäjille maaliskuussa.
Uusille sivuille kirjautuvan henkilön ”sähköisellä työpöydällä” näkyy informaatiota, uutisia ja työkaluja sen mukaan, onko hän opiskelija vai henkilökunnan edustaja ja mikä on hänen tiedekuntansa.
Aluksi suurimman hyödyn uudesta intrasta saavat pilottitiedekuntien opiskelijat, joita koskevaa tietoa parhaillaan syötetään julkaisujärjestelmään.
Pilottiyksiköitä ovat kauppakorkeakoulu, oikeustieteellinen tiedekunta, yliopistopalvelut ja viestintäyksikkö.
”Pilotit ovat tehneet sähköisen työpöydän pohjatyön ja miettineet, miten tietoa tulisi intraan järjestää”, Turun yliopiston viestintäyksikön toimituspäällikkö Anne Paasi sanoo.
Muut tiedekunnat siirtyvät uuteen intraan kuluvan vuoden aikana. Pilottien jälkeen sisältöjensä läpikäynnin aloittavat kasvatustieteiden ja lääketieteellinen tiedekunta, ja syksyn aikana myös humanistinen ja yhteiskuntatieteellinen tiedekunta alkavat siirtää sisältöä uuteen järjestelmään.
Viimeisenä vuoden 2013 alussa mukaan tulee matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta.
”Ajatuksena on, että kaikkea ei saa kertarytinällä vaan ajan kanssa. Nyt luomme perustyökalut, mutta kehitystyö jatkuu pitkään”, Paasi lisää.
Myös verkkosivujen uudistus on tarkoitus aloittaa kuluvan kevätlukukauden aikana.
Intraan
hakukone
Uusi intra korvaa täysin tällä hetkellä toiminnassa olevan eWertin.
Uusi järjestelmä sisältää erilaisia henkilökohtaisia työkaluja ja tietopalveluja. Kenties suurin parannus aiempaan on intran sisäinen hakukone, joka nykyisestä eWertistä on puuttunut. Toinen merkittävä uudistus on kertakirjautuminen.
Opiskelijan etusivu sisältää yliopistoelämää ilmiöiden tasolla tarkastelevan Kampuselämää-palstan, Yliopistouutiset-palstan sekä uutisvirtapalstan, johon käyttäjä voi tilata itseään kiinnostavia uutisia.
Lisäksi opiskelijan näkymään nostetaan erityisesti opiskelijan oman tiedekunnan ja opiskelijapalveluiden tuottamia uutissisältöjä.
Etusivulla näkyvillä ovat myös opiskelijan omat työkalut, joihin voi valita esimerkiksi NettiOpsun ja Moodlen. Halutessaan opiskelija voi ylläpitää työpöydällään linkkilistaa, johon voi lisätä esimerkiksi linkin Facebookiin.
Paasin mukaan keskeinen muutos on aiempaa selkeämpi kohderyhmäajattelu. Tällä hetkellä opiskelijoita koskevaa tietoa on tarjolla hajanaisesti verkkosivuilla, ja se saattaa koskea niin potentiaalisia opiskelijoita kuin jo yliopistossa kirjoilla olevia.
Jatkossa intran materiaalia ei enää syötetä verkkosivuille, jotka suunnataan ensisijaisesti ulkoisille ryhmille. Tarkoitus on panostaa myös kansainväliseen viestintään.
”Nykyinen intra on tiedotuskanava, joka ei palvele opiskelijoita parhaalla mahdollisella tavalla. Opiskelijat eivät välttämättä edes tiedä, mikä eWert on. Uudessa intrassa tiedekunnilla on omat alueensa, jolloin opiskelijoille pystytään tarjoamaan sitä tietoa, joka koskee heitä”, hän summaa.
Sekä eWert että yliopiston verkkosivut pysyvät uusien sivustojen rinnalla toiminnassa niin kauan kunnes uusi sähköinen työpöytä on kokonaisuudessaan käyttövalmiina.
Stalkkaa
opettajasi
Paasin mukaan uuden julkaisujärjestelmän hankinnassa haluttiin kiinnittää huomiota vuorovaikutusta lisäävään toiminnallisuuteen. Palvelualustaksi valikoitui Microsoftin SharePoint 2010.
Alusta toimii pienen yhteisöpalvelun tavoin. Järjestelmässä käyttäjästä luodaan käyttäjätunnuksilla tunnistettava profiili, jonka kautta käyttäjä toimii ja vaikuttaa yhteisössä. Opiskelija voi esimerkiksi tutustua opettajaansa vierailemalla tämän profiilissa ja perehtymällä tämän tutkimushistoriaan.
Järjestelmä sisältää myös niin sanottuja työryhmätiloja, joita esimerkiksi ainejärjestöjen hallitukset voivat tulevaisuudessa mahdollisesti hyödyntää. Sähköisten tilojen tarkoituksena on korvata yliopiston verkkolevyä ja sähköpostiliikennettä.
”Vuorovaikutus tarkoittaa myös sitä, että jatkossa käyttäjän on mahdollista kommentoida uutisjuttuja. Tulevaisuuden visiona on myös kehittää yhteisön sisäistä pikaviestijärjestelmää”, Paasi sanoo.
Samankaltainen sähköisen järjestelmän uudistaminen on käynnissä myös monissa muissa Suomen yliopistoissa. Turun yliopistosta on käyty tutustumassa Helsingin yliopiston hankkeeseen, ja turkulaiset ovat vastaavasti jakaneet kokemuksiaan Oulun ja Itä-Suomen yliopistoille.
Viestintäyksikkö järjestää parhaillaan piloteilleen käyttöjärjestelmäkoulutuksia, joiden aikana on tarkoitus kouluttaa 135 yliopiston työntekijää.
”Tämä vaikuttaa hyvältä. Käytettävyys on parantunut paljon eWertiin nähden. Visuaalinen ilme on selkeä ja aiempaa paremman näköinen”, arvioi koulutukseen osallistunut Turun yliopiston työelämäpalveluiden projektipäällikkö Sanna Putila.
Paasin mukaan pilottiyksiköiden työntekijät ovat suhtautuneet uudistukseen myönteisesti. Kysymyksiä ovat kuitenkin herättäneet resurssit, kun esimerkiksi oppiaineissa sähköisen työpöydän suunnittelutyötä on tehty muiden töiden ohella.
”Sähköinen työpöytä tarjoaa monenlaisia välineitä kommunikointiin, mutta on hyvä muistaa, että onnistunut viestintä edellyttää edelleen ihmisten aktiivista osallistumista”, Paasi painottaa.
Teksti: LAURA MYLLYMÄKI
Kuva: LAURI HANNUS
TYYn hallituksen johtoon nousi teekkari
13.12.2011
Uutiset
Ulkopuolelle jääneet ryhmät ovat jo ehtineet kritisoida kokoonpanoa ”poliitikkohallitukseksi”.
Viime viikon keskiviikkona pidetyssä edustajiston kokouksessa valittiin TYYlle hallitus vuodeksi 2012. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin 27-vuotias tekniikan ylioppilas Jukka Koivisto.
Puoluepoliittisesti sitoutumatonta Koivistoa esitti hallituksen johtoon luonnontieteilijöiden edustajistoryhmä Hybridiaani. Koiviston vastaehdokkaana oli kauppatieteilijöiden ryhmän Juho Harmaa, joka hävisi äänestyksen äänin 23–18.
Hallituksen jäseniksi valittiin Vihreän listan Heikki Isotalo, Kokoomuksen Sami Siipola, Vihreän vasemmiston Salla Mistola, Demariopiskelijoiden Juuso Suutari sekä yhteiskuntatieteilijöiden edustajistoryhmän Soihdunkantajien Juha Laurila ja Lauri Mikkulainen.
Luonnontieteiden talo II remonttiin ensi vuonna
Peruskorjauksessa parannetaan rakennuksen energiatehokkuutta ja muutetaan tilaratkaisuja.
Luonnontieteiden talo II:ssa työskentelevä henkilökunta ja toiminnot muutetaan kesällä 2012 väliaikaisiin tiloihin.
Kuntoarvion pohjalta rakennuksen remontissa korjataan rakennuksen ulkovaippa, eristeet, pinnat, talotekniikka ja valaistus.
TYY luopui kehitysyhteistyölinjauksestaan
Ylioppilaskunnan budjetista ei enää tulevaisuudessa ohjata 0,7 prosenttia kehitysyhteistyöhön.
Ylioppilaskunnan edustajisto päätti marraskuun kokouksessaan, että linjapaperista poistetaan kirjaus, jonka mukaan ”TYY ohjaa 0,7 prosenttia toimintataloutensa budjetista kehitysyhteistyöhön”.
YTHS käynnistää yt-neuvottelut
Vaikutuksia Turun toimipisteeseen ei vielä tiedetä.
YTHS:n Turun toimipisteen ensi vuoden varat lyödään lukkoon vasta helmikuussa.
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS käynnistää yhteistoimintaneuvottelut ensi vuoden talousarvion tasapainottamiseksi. Koko henkilöstöä koskevilla yt-neuvotteluilla tavoitellaan noin 850 000 euron vuotuisia säästöjä.
Loading ...