Takaportti auki lukukausimaksuille

Lukukausimaksut jakavat mielipiteet. Toistaiseksi puolueet vannovat maksuttomuuden nimeen.

Valtiosihteeri Heljä Misukan (kok) vetämän työryhmän valmistelemassa koulutusvientistrategian luonnoksessa ehdotetaan ”korkeakoulujen maksullisen toiminnan laajentamista”. Samassa strategiassa painotetaan ulkomaille sekä kotimaassa yrityksille ja yhteisöille suunnatun koulutusviennin tärkeyttä korkeakouluille.
Toistaiseksi meneillään on rajattu viiden vuoden lukukausimaksukokeilu ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille. Jo vaihto-opiskelijoiden lukukausimaksut jakavat mielipiteet opiskelijoiden keskuudessa, mutta erityisesti opiskelijaliikkeessä ollaan huolissaan mahdollisuudesta laajentaa maksullisuus vaihto-opiskelijoiden jälkeen koskemaan myös suomalaisia opiskelijoita. Koulutusvientistrategia tulkittiin pelinavaukseksi kohti maksullista koulutusta ja lukukausimaksuja.
”Misukan työryhmän koulutusvientistrategiassa puhutaan lukukausimaksupohjan laajentamisesta, mutta ei tarkenneta kenen keskuuteen. Niin kauan kun määrittely jätetään yleiselle tasolle se jättää mahdollisuuden tulkita sitä myöhemmin suuntaan tai toiseen. Lukukausimaksujen laajeneminen on oikeana vaarana. Ei ehkä vielä tänä tai ensi vuonna, mutta lähitulevaisuudessa”, kommentoi TYYn koulutuspoliittinen vastaava Rauli Elenius.
”Nyt pitää tarkkaan kiinnittää huomiota puolueiden vaaliohjelmiin. Jos jo vaaliohjelmia laadittaessa tiedetään puolueiden kannat, eivät puolueet voi kiertää sanojaan jälkikäteen”, Elenius painottaa.
Turun yliopiston ylioppilaskunta onkin tiedustellut varsinaissuomalaisilta ja satakuntalaisilta kansanedustajilta puolueiden näkemyksiä. Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL on vuorostaan vaatinut puolueita julkistamaan kantansa maksullisen koulutuksen suhteen, jotta aiheesta voidaan käydä avointa keskustelua ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja.
Maksullisen koulutuksen noustua julkiseen debattiin pesi Kokoomus ripeästi kätensä.
”Jokaiselle suomalaiselle on taattava yhtäläiset oikeudet kehittää osaamistaan asuinpaikasta, varallisuudesta ja henkilön muusta taustasta riippumatta. Tästä syystä kokoomuksella ei ole mitään aikeita tai suunnitelmia ajaa lukukausimaksuja suomalaisille opiskelijoille”, kuuluu kokoomuksen eduskuntaryhmän sähköpostitse Turun ylioppilaslehdelle antama vastaus.
Ulkomaalaisille suunnatun lukukausimaksujen vaikutusta kokoomus jää kuitenkin seuraamaan.
Keskusta painottaa, ettei lukukausimaksuja suomalaisille opiskelijoille ”tulisi edes harkita”. Samaan aikaan puolue kuitenkin korostaa voimakkaasti taloudellisten näkökulmien huomioimista tilauskoulutusta tarjottaessa.
”Suomalaisen koulutusosaamisen viennissä ei ole tärkeää niinkään paikka, vaan yleensä ottaen se, että korkeakoulut pystyvät hyötymään osaamisestamme myös taloudellisesti”, toteaa keskustan puoluetoimisto.
Myös RKP vastustaa suomalaisten opiskelijoiden lukukausimaksuja.
”Suomalaisen opiskelijan pitää voida luottaa siihen, että hän saa tutkintoon johtavan koulutuksensa edelleen maksuttomana”, sanoo RKP:n varapuheenjohtaja Anna Bertills puolueen tiedotteessa.
Hallituspuolueista vain vihreät vastustavat myös ulkomaalaisille suunnattuja lukukausimaksuja.
”Vihreät vastustavat kaikkia pyrkimyksiä lukukausimaksujen käyttöönottamiseksi. Tutkintoon johtavan koulutuksen maksuttomuus kaikilla asteilla on tärkeä perusarvo, jota ei saa romuttaa”, linjaa vihreiden eduskuntaryhmä. Koulutusvienti olisi vihreiden mukaan hyväksyttävää vain jos maksajana ei ole yksittäinen opiskelija.
Oppositiopuolueet ovat ilmaisseet kielteiset kantansa lukukausimaksujen laajentamiselle, ja asiasta tehtiin nopeasti poliittinen lyömäase.
SDP:n virallinen kanta lukukausimaksuihin näyttää yksiselitteisen kielteiseltä.
”Sosialidemokraatit vastustavat jyrkästi lukukausimaksujen asettamista”, puolueen varapuheenjohtaja Pia Viitanen linjaa tiedotteessaan.
Vasemmistoliitto asettui jyrkimmälle linjalle vastustaessaan yliopistojen kaupallistamista myös laajemmassa mielessä.
”Vasemmistoliiton mielestä tutkintojen kaupallistaminen ja lukukausimaksut sitovat koulutuksen epätasa-arvon politiikkaan. Me emme voi missään tapauksessa hyväksyä maksuttomuusperiaatteen murtamista”, Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki vastaa sähköpostitse.
Vaikka toistaiseksi yksikään puolue ei ole julkisesti ehdottanut lukukausimaksujen käyttöönottoa muille kuin ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille, näyttävät uudistukset avaavan vähintään portin maksullisuuden laajentamiselle. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) on luvannut, ettei istuva hallitus aja lukukausimaksujen käyttöönottoa. Vanhasen on helppo tehdä lupauksia kautensa loppumetreillä. Pallo lentääkin seuraavien vaalien jälkeisen hallituksen kouraan.

Teksti ja kuvitus: Heikki Isotalo

Yliopistoväki uhkaa lakolla

Yliopistojen ja niiden työntekijöiden väliset työsopimusneuvottelut ovat jatkuneet tuloksetta jo yli viiden kuukauden ajan. Henkilöstöä edustavat JUKO, Pardia ja JHL suunnittelevat lakkoa.
Ongelmana sopimuksessa on ollut sairausajan palkallisen jakson mahdollinen lyhentäminen sekä säännöllisen työajan sijoittaminen sunnuntaille ilman työntekijän suostumusta. Myöskään palkoista ei ole päästy sopuun. Ongelmana sopimuksessa on ollut muun muassa palkallisen jakson tuntuva lyhentäminen
“Jatkossa tutkijoille voitaisiin määrätä opetusta ja muita uusia tehtäviä ilman selviä rajoja. Tämän vuoksi esimerkiksi väitöskirjan tekijät putoavat lähes tyhjän päälle”, järjestöjen yhteisessä tiedotteessa todetaan.
”Työnantajat tarjosivat mikroskooppisen pieniä korotuksia, joita neuvottelupuoli ei voinut hyväksyä. Korotukset olisivat alakanttiin verrattuna siihen, mistä esimerkiksi kunta-alalla on sovittu”, JUKO:n pääluottamusmies Eero Kuparinen toteaa.
Neuvottelujen yhteydessä on väläytelty työsopimusasioiden siirtymistä enemmän paikallistasolle. Kuparinen ei suoraan tyrmää ajatusta.
”Periaatteessa olisin valmis tällaiseen, sillä varauksella, että tärkeistä asioista päätetään yhä jatkossa valtakunnallisella tasolla”, hän toteaa.
”Olisi kuitenkin hullu tilanne, jos joka yliopisto menisi sopimuksissa eri suuntiin.”
Työnantajan ja henkilöstöjärjestöjen välillä käydään yhä neuvotteluja, mutta jos sopimusta ei synny kuluvan viikon aikana, antavat työntekijäjärjestöt lakkovaroituksen, josta kahden viikon kuluttua alkaa yliopistoväen lakko.
”Se olisi ensimmäinen yliopistojen lakko koko Suomen historiassa”, Kuparinen huomauttaa.
Lehden mennessä painoon lakkovaroitus on jo annettu jos sopuun ei ole päästy.

Teksti ja kuva: Heikki Isotalo

Yliopisto täytti 90 vuotta

Turun yliopiston 90. vuosijuhlaa vietettiin Turun akatemiatalon juhlasalissa perjantaina 26. helmikuuta. Yliopiston perustamispäätös tehtiin Kalevalan päivänä 1920. Varsinainen toiminta käynnistyi kaksi vuotta myöhemmin.
Yliopistoon kuuluva Turun kauppakorkeakoulu puolestaan täyttää tänä vuonna 60 vuotta.
Raisio Oyj:n toimitusjohtaja ja Turun yliopiston hallituksen jäsen Matti Rihko nimitettiin juhlassa Vuoden Alumniksi. Iltaa jatkettiin Turun linnassa renessanssi-illallisilla, joiden tuotto meni yliopiston varainhankintaan.

Kuva: Jussi Matikainen

Lyhyet

Miksei täällä oo ketään?

”Miksei täällä oo ketään”, kysyi Turun Vasemmisto-opiskelijat Avanti ry:n lumikinokseen pystyttämä kyltti maksullista koulutusta vastustaneessa performanssissa Yliopistonmäellä viime maanantaina.
Katsojia mielenilmauksella ei ollut.
”Ongelmana on yhteisrintaman puute”, Avanti ry:n puheenjohtaja Eeva-Liisa Raekallio pohti osanoton puutetta.
”Maksullisen koulutuksen vastustaminen on oikeastaan eettinen kysymys. Kysymys ei ole meistä vaan lapsistamme ja lapsenlapsistamme”, paikalla ollut Avanti ry:n varapuheenjohtaja Ville Okkonen kommentoi.
Tiistaina puolestaan tempaistiin ilmastolain puolesta. Useiden kansalaisjärjestöjen yhteisen Polttava kysymys -kampanjan lumiukot osoittivat mieltään Educariumin aukiolla ja Tuomiokirkon edessä.
Kampanja vaatii Suomea sitoutumaan 40 prosentin päästövähennyksiin seuraavan kymmenen vuoden aikana. Maailman tilasta huolestuneet lumiukot olivat liikkeellä jo kuudetta kertaa.

Turun yliopiston kirjasto haluaa palautetta
Turun yliopiston kirjasto on käynnistänyt nettikyselyn, jolla selvitetään asiakkaiden mielipiteitä kirjaston palveluista. Palautetta kerätään 1.-21 .maaliskuuta välisenä aikana. Palaute tullaan huomioimaan kirjaston palveluita kehitettäessä ja organisaatiota suunniteltaessa.
Katso lisätietoja omasta utu-sähköpostistasi tai yliopiston kirjaston verkkosivuilta http://kirjasto.utu.fi.

Opiskelijajärjestöiltä keinoja työurien pidentämiseksi
Yhteensä yhdeksän eri valtakunnallisen opiskelijajärjestön (SYL, SLL, SAKKI, OSKU, FSS, SAMOK, OLL, AOVA, STTK-Opiskelijat) yhteisessä julkilausumassa esitetään keinoja työurien pidentämiseksi alkupäästä.
Keinoina esitetään muun muassa varusmiespalveluksen aikojen sovittamista lukukausien kanssa sekä ohjauksen parantamista palveluksen aikana.
Järjestöt uskovat, että korkeakoulujen sisäänoton tasaaminen syksyn ja kevään välillä sekä alakohtaiset valtakunnallisen pääsykokeet nopeuttaisivat työelämään siirtymistä.
Myös opintojen etenemiseen kiinnitetään huomiota. Kesälukukaudella tulisi järjestää riittävästi opetusta ja opiskelijan aikaisemmin hankittu tutkintoon soveltuva osaaminen pitäisi tunnustaa.
Julkilausuma painottaa myös sujuvaa siirtymistä työuralle valmistumisen jälkeen.
Harjoittelupaikkojen määrää tulisi kasvattaa ja ohjausta työelämään parantaa.

Yliopistoliikunnan kampanjaviikko
Viikolla 10 (8.-14.3.2010) Turun yliopiston ja kauppakorkeakoulun opiskelijat ja henkilökunta pääsevät tutustumaan ilmaiseksi yliopistoliikunnan liikuntaryhmiin ja kuntosalille. Kampanjatarjous ei koske ryhmiä, joihin on kurssimaksu. Osalle tunneista pitää ilmoittautua ennakkoon.
15.3.2010 alkaen kevään liikuntamaksun voi ostaa alennettuun hintaan.
Katso lisää www.utu.fi/yliopistoliikunta.

KOONNEET HEIKKI ISOTALO JA ANNA-ELINA MATILAINEN

TYYn hallitusta täydennettiin

TYYn varapuheenjohtajan ja kopovastaavan Jarmo Kallungin siirryttyä Helsinkiin SYL:n koposihteerin toimeen edustajisto täydensi hallitusta. Uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin 23-vuotias Anna Mäkipää hybridiaanien esityksestä. Mäkipää on toiminut aikaisemmin luottamustoimissa ainejärjestö Delta ry:ssä, ravintola- ja kulttuurivaliokunnassa sekä ylioppilaskunnan edustajiston jäsenenä.
Mäkipää on alun perin kotoisin nyt jo kuntaliitoksissa kadonneesta Vammalasta. Turun yliopistoon hän tuli opiskelemaan matematiikkaa tähtäimessä opettajan ammatti. Kolmatta vuotta opiskelevan Mäkipään opintorekisteriin on tullut mukaan myös vähemmän pedagogisia sivuaineita kuten liiketaloutta ja tilastotiedettä. Opiskelulta ja edunvalvonnalta yli jäävää vapaa-aikaa Mäkipää viettää lukien, yliopistoliikunnan palveluiden parissa ja ainejärjestöpuuhissa. Klassisista muumihahmoista hän olisi Pikku Myy.
Mäkipää astui luottamustehtävään 24. helmikuuta Uutta opittavaa on hallitukseen kesken toimikauden hypänneellä jäsenellä riittänyt.
”Vähän on samanlainen olo kuin ensimmäisenä päivänä yliopistossa, kun tietoa tulee joka tuutista.”
Laskeutumista hallituspestiin on pehmentänyt  hybridiaanin edaattorina karttunut tieto. ”Ylioppilaskunnan linjapaperit ovat tuttuja jo edustajiston käsittelyistä.”
Hallituksen jäsenten vastuualueiden uudelleenjärjestelyssä Mäkipään ohjaukseen siirtyivät osa alayhdistysasioista, ympäristö ja tuutorointi.
Alayhdistysohjesäännön uudistustyössä riittääkin työsarkaa. Uudesta ohjesäännöstä on tarkoitus tulla tasapuolinen paketti, joka turvaa jatkuvuuden myös niillä alayhdistyksillä, joilla toiminta perustuu TYYn myöntämiin toiminta-avustuksiin. Aktiivisuuteen myös kannustetaan, sillä toimintaa on tarkoitus arvioida entistä tarkemmalla alayhdistyksen eloisuutta mittaavalla pisteytyksellä. Alayhdistysten taholle on tarkoitus pitää yhteyttä asian tiimoilta ja tiedottaa uuden säännöstön etenemisestä.
TYYn hallituksen täydentämisen lisäksi helmikuun edustajiston kokouksessa hyväksyttiin uusi ympäristöohjelma ja valittiin jäsenet strategiatyöryhmään. Valtakunnan tasollakin ajankohtainen kasvisruoka lisättiin Vihreän listan esityksestä myös ylioppilaskunnan ympäristöohjelmaan. Kirjaus ohjaa TYYtä suosimaan tapahtumissaan kasvisruokaa.

Teksti: Jari Pitkä

Kuva: Kai Jokela

Kasvun katonrajassa

Rajattoman talouskasvun vaatimus rajallisessa maailmassa herättää eettisiä ja ympäristöllisiä kysymyksiä. Voiko kasvu jatkua ikuisesti? Voiko kaikilla kiinalaisilla olla jääkaappi? Kelpaako lapsenlapsillemme päähieronta plasmatelevision sijaan? Pelastavatko markkinavoimat planeetan?

TURUN VIHREIDEN NUORTEN järjestämä keskustelutilaisuus keräsi tammikuun lopulla Kirjakahvilan täyteen talouskasvun logiikan ja rajallisten resurssien yhteentörmäyksestä huolestuneita. Tilaisuudessa piti alustuksen Åbo Akademin kansainvälisen talouden dosentti Jan Otto Andersson, joka on ollut mukana kirjoittamassa maaliskuussa ilmestyvää teosta Elements of Ecological Economics, joka on oppikirjatyyppinen johdanto ekologisen taloustieteen peruskäsitteisiin.
Andersson aloitti tilaisuuden esittelemällä kolme taloustieteellistä koulukuntaa. Ensimmäinen on nykyisin kansainvälisen talouden elimissä valtaa pitävä liberalistinen talousteoria, joka ei huomioi ekologista ajattelua taloustieteelle merkittävänä kenttänä.
Toinen on 1960-luvulla noussut ympäristötaloustiede, jonka periaatteena on määritellä ympäristölle vahingolliselle toiminnalle hinta. Sen mukaan ratkaisu talouden ja ympäristön yhteentörmäykselle on ohjata markkinoita vastuullisempaan ympäristöpolitiikkaan esimerkiksi haittaveroja säätämällä.
Kolmatta, ja Anderssonin itsekin edustamaa koulukuntaa voi kutsua nimikkeellä planetaristinen taloustiede. Sen tavoitteena on luonnostella poliittisesti sekä vihreää että vasemmistolaista tulkintaa.

ANDERSSONIN MUKAAN NYKYISET kansantaloudet pohjautuvat jatkuvaan kasvuun. Talous, joka ei kasva joka vuosi, ajautuu vaikeuksiin, ja tuloksena on työttömyyden nousu.
Materiaalisen hyvinvoinnin lisääntyessä ympäristö kuitenkin kärsii ja tuloerot kasvavat. Onko massatuotantoon perustuvalla talouskasvulla rajallisten aineellisten resurssien maailmassa jokin katto?
Jotkut uskovat teknologian mahdollistavan jatkuvan massatuotantoon  sidoksissa olevan kasvun, mutta ekologisessa mielessä tämä vaikuttaa mahdottomalta yhtälöltä. Jos nykyinenkin kulutus aiheuttaa vakavia seuraamuksia ympäristölle, miten maailma kykenisi kestämään vaurastuvien kehitysmaiden uudet kuluttajat, jos he käyttäisivät luonnonvaroja kuten teollisuusmaiden asukkaat nyt? Ympäristöystävällisen teknologian kehitys on ollut suhteessa tähän toivottoman hidasta.

ANDERSSON VIITTAA tänä keväänä Suomeenkin rantautuneeseen degrowth-verkostoon, joka pyrkii muotoilemaan kulutuskriittisiä vaihtoehtoja nykyiselle taloudelle. Liikkeen ajatukset uudesta tasaisemmin jakautuvasta työstä, pienemmästä kulutuksesta, hyvinvoinnin kasvusta onnellisuuden ja suuremman vapaa-ajan kautta kuulostavat tutuilta – samoista ajatuksista kirjoitti Osmo Soininvaara kirjassaan Vauraus ja aika.
Kirjakahvilaan kokoontunut yleisö tuntui olevan melko yksimielisesti sillä kannalla, että talouskasvu ei voi olla rajatonta jo ympäristöllisistä syistä. Ratkaisuja suunnan kääntämiseksi tilaisuudessa pohdittiin niin ruohonjuurten kuin kansainvälisen politiikankin tasolla.

VIIME VUOSIKYMMENELLÄ nousi esiin eettinen kuluttaminen.
Yksittäinen kuluttaja voi tekemillään ratkaisuilla vaikuttaa osaltaan paitsi hiilijalanjälkeensä, myös markkinatalouden suuntaan. Rahansa voi investoida eettisesti ja ekologisesti kestäviin kohteisiin.
Tai sitten vain kuluttamalla vähemmän tavaraa ja enemmän palveluita.
Ongelmatonta eettinen kuluttaminen ei ole, sillä useita tuotteita markkinoidaan ympäristöystävällisempinä kuin ne tosiasiassa ovatkaan. Valinnat vaativat perehtymistä ja tietoa. Eettinen kuluttajuus ja esimerkiksi porkkanamafian kaltaiset tempausmaiset käänteiset boikotit saattavat arkipäiväistyessään kuitenkin muuttaa myös laajempia ajatusmalleja. Ympäristöystävällisyydelle ja eettisyydelle on oltava markkinat.

MUTTA PELASTUUKO MAAILMA pelkästään ruuvaamalla energiansäästölamppua kattoon luomupuuvillasukat jalassa? Nykyisen kaltaisen ikuisen kasvun markkinoiden  muuttaminen kohti ekologisempaa ja oikeudenmukaisempaa globaalia järjestelmää on valtava tehtävä, joka vaatii rivikuluttajan asennemuutoksen lisäksi suuria poliittisia päätöksiä, joita ei voida tehdä pelkästään kansallisvaltioiden tasolla.
”Tärkein uskonto on usko talouskasvuun”, Andersson totesi.
Haasteen valtavuus ja poliittisen päätöksenteon tyypillinen jähmeys ympäristöongelmien edessä jättivät keskustelutilaisuuden loppuessa mielen aavistuksen synkäksi.

Teksti: Jari Pitkä

Kuvitus: Heikki Isotalo

Oulun yliopisto saneerausten edessä

Oulun yliopisto aloittaa YT-neuvottelut Oulussa ja Kajaanissa kaikkiaan noin 1600 työntekijän kanssa. Enimmillään Oulun yliopisto voi leikata jopa 180 henkilötyövuotta. Yliopisto pyrkii säästötoimenpiteillä kuromaan umpeen vuosittain 8–9 miljoonaa euroa alijäämäisen budjetin ja saavuttamaan vuoteen 2012 mennessä taloudellisen tasapainon.
Etenkin Kajaanin yliopistokeskuksen yksiköiden mahdollinen lakkauttaminen on herättänyt kiivasta vastarintaa.

HEIKKI ISOTALO

SYL haluaa poistaa opiskelun esteitä

Suomen ylioppilaskuntien liitto haluaa pidentää työuria aikaistamalla opiskelijoiden valmistumista, mutta ei rajoittamalla opintoja vaan helpottamalla niihin pääsemistä ja suorittamista.
Opetusministeriön perustama Jukka Ahtelan vetämä työurien pidentämistä pohtinut työelämätyöryhmä saa SYL:lta osin kiitosta.
”Mielestäni työryhmä on tehnyt erinomaisen havainnon siinä, että työuria voidaan pidentää alkupäästä helpottamalla koulutukseen pääsyä ja kiinnittämällä huomiota syrjäytymiseen ja esteiden poistamiseen – näillä on suurin mahdollisuus parantaa tilannetta”, kehuu SYL:n puheenjohtaja Matti Parpala.
SYL:n omassa opiskelijoista koostuvassa työryhmässä on kiinnitetty kuitenkin Ahtelan työryhmää enemmän huomiota opintojen aloittamisen aikaistamiseen. SYL:n työryhmä julkistaa tuloksensa helmikuun aikana.

HEIKKI ISOTALO

Opiskelijatarran väärentämisestä voi saada linnaa

Jyväskylän ylioppilaslehti uutisoi opiskelijatarrojen väärentämisen olevan yllättävän yleistä. Etenkin junien konduktöörit ovat törmänneet ongelmaan.
”Väärentäminen on rikos, ja sen pitäisi kuulua jokaisen ihmisen tietopankkiin. Väärinkäyttöihin törmää silti ihan liian usein, varsinkin lukukauden alussa”, nimetön konduktööri kertoo Jylkkärin haastattelussa.
Kun opiskelija jää kiinni väärennetystä tarrasta junassa, konduktööri perii matkasta täyden hinnan ja ilmoittaa tapauksesta poliisille. Lievästä väärennyksestä voi saada 10–30 päiväsakkoa, josta opiskelijan tulolla maksettavaa kertyy 60–120 euroa.
Rikosrekisterimerkintä tulee vain jos opiskelija väärentää tarran toistuvasti, josta voi enimmillään saada jopa kaksi vuotta vankeutta.

HEIKKI ISOTALO

Lukukausimaksukokeilu käynnistyy

Uusi yliopistolaki mahdollistaa lukukausimaksujen perimisen englanninkielisissä maisteriohjelmissa opiskelevilta, Euroopan unionin ja talousalueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta.
Lukukausimaksujen periminen on viiden vuoden mittainen kokeilu, johon mukaan lähtemisestä yliopistot saavat päättää itsenäisesti.
Turun yliopisto näyttää toistaiseksi lähtevän lukukausimaksukokeiluun vain yhdellä Turun kauppakorkeakoulun IMMIT-maisteriohjelmalla (International Master in Management of Information Technology). IMMIT on Erasmus Mundus -maisteriohjelma, jossa mukana olevat vaihto-opiskelijat tulevat jatkossakin saamaan opinnot kattavaa apurahaa. Maksullisien maisteriohjelmien määrää ei ole tarkoitus juuri kasvattaa.
”Turun yliopistossa on kantana, ettei hirveän laajasti lähdetä mukaan maksullisuuskokeiluun”, Turun ylioppilaskunnan koulutuspoliittinen sihteeri Tomi Nyström kertoo.
TYY on vastustanut maksullista koulutusta jo entuudestaan, eikä kannassa ole tapahtunut muutosta.
”TYY vastustaa maksullisuutta kaikissa sellaisissa muodoissa, joissa koulutus maksaa opiskelijalle”, TYYn hallituksen puheenjohtaja Elias Laitinen linjaa.
”Tilanne Turun yliopistossa on valtakunnallisesti vertailtuna hyvä, sillä kokeiluun on ilmoitettu vain yksi maisteriohjelma, mutta olisimme tyytyväisiä jos ei olisi yhtäkään.”
Muissa Suomen yliopistoissa tilanne vaihtelee. Suurin osa yliopistoista kokeilee maksullisuutta lähinnä Erasmus Mundus -ohjelmilla, mutta Aalto yliopisto ja Oulun yliopisto ottavat käyttöön lukukausimaksut kaikissa englanninkielisissä maisteriohjelmissa.

HEIKKI ISOTALO

Seuraava sivu »