Joulukuun puolivälissä valmistunut ja yliopiston hallituksessa hyväksytty rakenteellisen kehittämisen työryhmän loppuraportti esittää laitosneuvostojen lakkauttamista Turun yliopistossa. Myös yliopiston uuden strategian luonnoksessa otetaan lähtökohdaksi elinten lakkauttaminen.

Päätöstä laitosneuvostojen alasajon aikataulusta ei ole, mutta Turun ylioppilaslehden tietojen mukaan niistä aiotaan luopua kiihdytetyllä aikataululla jo ensi kesänä.

Laitosneuvostojen lakkauttaminen vaatii muutoksia yliopiston johtosääntöön, mutta muiden rakenteellisen kehittämisen työryhmän ehdottamien uudistusten vuoksi sitä päivitetään yliopiston hallituksessa joka tapauksessa vielä tänä keväänä.

Ylioppilaskunnassa tieto laitosneuvostojen nopeutetusta alasajosta on aiheuttanut erikoisen tilanteen: TYY hakee parhaillaan laitosneuvostoihin opiskelijajäseniä huhtikuussa alkavalle kaudelle. Jos neuvostot eivät kokoonnu kevätlukukaudella, saattaa käydä niin, etteivät uudet jäsenet ehdi aloittaakaan luottamustoimessaan.

Tilalle
kolmikantaa

Laitosneuvostojen tilalle ehdotetaan valmistelevia työryhmiä, jotka on koottu niin, että niissä on edustajansa sekä professoreilla, muulla henkilökunnalla että opiskelijoilla.
TYYn hallitus toivoo strategialuonnoksesta antamassaan lausunnossa laitosneuvostojen vallan palauttamista. Mikäli vanhoihin laitosneuvostoihin ei ole enää palaamista, kelpaa TYYlle uusien työryhmien aseman kirjaamista johtosääntöön.

”TYYn kanta on, että myös laitostasolla ajetaan kollegiaalista päätöksentekoa, jossa opiskelijat ovat mukana. Nykyisellään laitosneuvostot eivät toteuta tätä tehtävää”, TYYn hallituksen koulutuspoliittinen vastaava Heikki Isotalo toteaa.

”Uusille työryhmille pitää kirjata tehtävät ja velvollisuus kokoontua säännöllisesti.”

Sekä strategiatyöryhmässä että rakenteellisen kehittämisen työryhmässä opiskelijoita edustanut Rauli Elenius on samaa mieltä. Hänestä  laitosneuvostojen korvaaminen työryhmillä on opiskelijan vaikutusmahdollisuuksien kannalta hyvä asia, mikäli niille annetaan kunnollinen rooli.

”Näen sen mahdollisuutena tavoittaa todellista lähidemokratiaa.”

Viimeisten kahden vuoden ajan laitosneuvostojen rooli on ollut epäselvä. Niiden tehtävien määrittely on jätetty tiedekunnille. Siksi ne ovat joissain tiedekunnissa kokoontuneet vain kerran vuodessa.

Tavoitteena
kevyt hallinto

Laitosneuvostoista luopumisen taustalla on yliopiston johdon halu nopeuttaa ja yksinkertaistaa hallintoa. Neuvostojen lakkauttamista esitettiin jo uutta yliopistolakia valmisteltaessa, mutta silloin ne säilyivät muun muassa opiskelijaliikkeen kiivaan vastustuksen vuoksi.

Isotalo pitää selvänä, että laitosneuvostojen roolin muutoksen myötä opiskelijoiden mahdollisuudet vaikuttaa päätöksentekoon ovat rapautuneet.

”Laitosneuvostojen lakkauttaminen tarkoittaa, että nyt pyyhitään pois viimeinenkin muisto neljän viime vuosikymmenen aikana saavutetusta yliopistodemokratiasta. Toisaalta se voi olla tervettäkin, sillä viimeiset kaksi vuotta laitosneuvostot ovat olleet lumedemokratiaa.”

Myös Elenius muistuttaa, että yksiköiden yhdistämiset ovat kasvattaneet laitoksia viime vuosina siten, että oppiaine- tai oppiaineryhmätaso voi usein olla laitosneuvostoa parempi paikka päättää opiskelijoita lähellä olevista asioista.

Teksti: ANNA-ELINA MATILAINEN

Tiedekuntien ohjeet vilppitilanteissa toimimisesta uudistetaan. Kuvassa rehellisiä yhteiskuntatieteiden opiskelijoita tentissä.

Opettaja syöttää opiskelijan opinnäytetyön automatisoituun sähköiseen järjestelmään. Tarkastuksen aikana järjestelmä vertaa tutkielmaa verkkoaineistoihin, sähköisiin julkaisuihin sekä muihin palvelun tietokantaan aiemmin syötettyihin tutkielmiin.

Lopuksi järjestelmä tuottaa loppuraportin, josta käy ilmi, onko tutkielmassa esimerkiksi viittausongelmia.

Suurin piirtein tällä tavalla toimii Turun yliopiston pilottivaiheessa oleva plagiaatintunnistusjärjestelmä. Päätöksen järjestelmän hankinnasta teki yliopiston johtoryhmä viime syksynä. Tavoitteena on, että ohjelma olisi käyttövalmiina kaikissa tiedekunnissa ja yksiköissä  lokakuussa.

Hanketta valmistellut työryhmä valitsi pilottikokeiluun kansainvälisiä markkinaosuuksia hallitsevan yhdysvaltalaisen Turnitin-järjestelmän, jolla voidaan toteuttaa rinnakkain testaus myös ruotsalaisesta Urkund-ohjelmasta. Työryhmää koordinoivan kehittämispäällikkö Totti Tuhkasen mukaan halukkaita testaajia on löytynyt tasapuolisesti kaikista tiedekunnista.

”Tavoitteena on saada mukaan 30 opettajaa”, hän sanoo.

Eettiset säännöt
päivitykseen

Virallista tilastoa Turun yliopistossa tapahtuvasta vilpistä ei opintohallintopäällikkö Petri Sjöblomin mukaan ole tällä hetkellä olemassa.

”Kirjalliset tuotokset kuten opinnäytetyöt ovat kuitenkin niin merkittäviä töitä, että plagiaatintunnistusjärjestelmä on katsottu tarpeelliseksi hankinnaksi. Tämän lisäksi yliopistossa esiintyy kuitenkin myös arkisempaa vilppiä”, hän sanoo.

Jos opiskelija jää kiinni vilpistä, voidaan opintosuoritus hylätä. Mitä pitempään opintoja on tehty, sitä kovemmiksi sanktiot käyvät. Äärimmäisistä sanktioista säädetään yliopistolaissa, jonka mukaan rehtori voi antaa opiskelijalle varoituksen ja yliopiston hallitus erottaa opiskelijan määräajaksi.

Ongelmana Turun yliopistossa on ollut, että eri tiedekunnilla ei ole ollut yhtenevää ohjeistusta vilppitilanteessa toimimiseen.

Samanaikaisesti plagiaatintunnistusjärjestelmän hankinnan kanssa onkin tarkoitus päivittää yliopiston eettiset säännöt.

”Sanktiot eivät muutu, mutta vilppitilanteessa toimimisen menettelyohjeita on tarkoitus yhdenmukaistaa”, Sjöblom sanoo.

Päivitetyt ohjeet ovat Sjöblomin mukaan ennen kaikkea opiskelijoille ja opetushenkilökunnalle suunnattu konkreettinen ohjepaperi. Ohjeissa esimerkiksi kerrotaan, miten opettajan täytyy toimia, jos hän havaitsee opiskelijan syyllistyvän vilppiin.

Konkreettisen toimintaohjeiston lisäksi hankkeen työryhmä esitti Turun yliopiston eettiselle toimikunnalle yliopiston eettisten ohjeitten laatimista. Ohjeitten tarkoituksena on eritellä, mitä eettisyydellä Turun yliopistossa tarkoitetaan.

Suomalaisista yliopistoista esimerkiksi Oulun yliopistossa on laadittu opetuksen eettiset ohjeet, joissa eettisyys määritellään toiminnan korkeaksi moraaliksi, suvaitsevaisuudeksi ja erilaisuuden hyväksynnäksi sekä rehellisyydeksi itseä ja muita kohtaan.

”Tutkimusetiikan osalta Turun yliopistossa noudatetaan valtakunnallisen tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeistoa”, Tuhkanen huomauttaa.

Ei rankaisu-
järjestelmä

Kansainvälisesti plagiaatintunnistusohjelmia pidetään myös yliopistojen laadun arvioinnin mittareina. Esimerkiksi Iso-Britanniassa 98 prosenttia yliopistoista käyttää plagiaatintunnistusohjelmistoja.

”Turun yliopiston strategiassa todetaan selkeästi, että yliopiston toimintaa leimaa eettisyys. Vilppi heikentää aina yliopiston vaikuttavuutta, kansainvälistä kilpailukykyä ja tutkimusrahoituksen saamista”, Tuhkanen sanoo.

TYYstä hankkeen työryhmässä mukana oleva koulutuspoliittinen sihteeri Jukka Vornanen kuitenkin painottaa, että kyseessä ei ole opiskelijaa rankaiseva järjestelmä. Hänen mukaansa plagiointi saattaa esimerkiksi opintojen alkuvaiheessa olla myös tahatonta.

”Lähtökohtana on, että ohjelmaa voitaisiin käyttää opintojen aikana apuvälineenä viittauskäytännön opettelemiseen”, hän sanoo.

”Tarkoitus on, että plagiaatintunnistusjärjestelmä toimisi yhtenä välineenä opetustila Moodlen sisällä”, Tuhkanen lisää.

Haastetta uuden, koko yliopistoa koskevan järjestelmän käyttöönottoon tuo myös se, että tiedon järjestämisen ja lähteiden käytön tavat ovat erilaisia tieteenalasta riippuen.

Tuhkanen kuitenkin painottaa, että opintosuorituksen vastaanottava opettaja tulkitsee aina ohjelman tuottaman loppurapotin tapauskohtaisesti.

”Järjestelmän käyttöönotto on teknisesti helppoa, mutta yliopistoyhteisön näkökulmasta se tarkoittaa uudenlaisen toimintakulttuurin omaksumista”, hän lisää.

Teksti: LAURA MYLLYMÄKI
Kuva: LAURI HANNUS

Suomen ylioppilaskuntien liitto on julkaissut kirjan “78 keinoa työurien pidentämiseen”, johon on koottu konkreettisia keinoja työurien pidentämiseen.

SYL:n mukaan työuria tulee ja niitä voidaan pidentää järkevästi, oikeudenmukaisesti ja kestävällä tavalla, mutta vastuu toimenpiteistä on muillakin kuin nuorilla.

“Toimien on kohdeltava eri sukupolvia oikeudenmukaisella tavalla. Nuoret eivät voi olla työurien pidentämisen maksajia ja toimenpiteiden kohteita. Myöskään päätöksiä ei voi tehdä ilman nuorten osallistumista. Siksi mekin esitämme oman näkemyksemme parhaista keinoista työurien pidentämiseksi”, SYL:n puheenjohtaja Jarno Lappalainen sanoo.

Liitto ehdottaakin toimenpiteitä, jotka koskettavat koko ihmisen elinkaarta: syrjäytymisen ehkäisyä, köyhyyden torjuntaa, parempaa opinto-ohjausta, koulutuksen laadun parantamista ja työkyvystä huolehtimista.

“Työkyky ja työssä jaksaminen ovat välttämättömiä ehtoja pitkälle ja laadukkaalle työuralle. Usein unohtuu, että niiden pohja luodaan koulu- ja opiskeluaikana. Työkykyä luodaan opiskelukykyä edistämällä – tai sitten sen edellytyksiä murennetaan, jos opiskelukyvystä huolehtiminen laiminlyödään”, muistuttaa SYL:n työelämävastaava Eveliina Heinäluoma.

Esimerkkejä SYL:n ehdotuksista:

•    Opinto-ohjausta kehitetään ohjaamaan oppilaita taustasta riippumatta heitä kiinnostavaan jatkokoulutukseen sekä tekemään myös niin sanottuja epätyypillisiä valintoja.

•    Edistetään työelämässä tarvittavia taitoja kehittämällä opiskelijalähtöisiä opetus- ja opiskelumenetelmiä kaikilla koulutusasteilla.

•    Kaikille korkeakouluille laaditaan sisäiset ohjeet siitä, miten kiusaamiseen puututaan systemaattisesti. Tuodaan esiin jokaisen korkeakouluyhteisön jäsenen vastuu kiusaamiseen puuttumisessa.

•    Edistetään akateemisen yrittäjyyden mahdollisuuksia kehittämällä innovaatio- ja yrityshautomotoimintaa.

•    Varmistetaan kouluterveydenhuollon ja tukipalvelujen resurssien riittävyys ja panostetaan terveysongelmien ja ongelmien kasautumisen ennaltaehkäisyyn.

•    Mahdollistetaan työkyvyttömyyseläkkeellä olevien paluu työelämään.

•    Parannetaan työelämän joustoja, kuten vapaaehtoisesti lyhyempää työpäivää ja vuorotteluvapaita.

•    Panostetaan johtajakoulutuksen laatuun ja kannustetaan eritaustaisia ihmisiä hakeutumaan johtajiksi.

•    Tuetaan maahanmuuttajien työllistymistä sekä julkiselle että yksityiselle sektorille hyödyntäen heidän jo olemassa olevaa osaamistaan ja kielitaitoaan sekä poistetaan työelämän kohtuuttomia ja ylimitoitettuja kielitaitovaatimuksia.

Lue lisää SYL:n sivuilta.

TYL



Linnateatterin johtaja Mikko Kouki tutustui Tylkkärin pyynnöstä mopoauto-ilmiöön.

”Mopoauton kyydissä opin että kaikenlainen mopoilu alkaa kohdallani olla jo ohi.”

Menopeli on silti ollut ajankohtainen.

”Kun poikani ikä sen sallii, sellainen on tarkoitus ostaa.

Säästötoimenpiteet kalliin ajokin hankkimiseksi ovat jo käynnistyneet”, hän kertoo kuulumisia.

Tänä vuonna Kouki aikoo kokeilla Oulun kaupunginteatterin taiteellista johtajuutta.

Tylkkäri antoi Aiju von Schönemanille tehtäväksi löytää Turun tuomiokirkkoon piilotetun geokätkön. Kirkon pitkäaikainen opas epäilee, ettei hänestä tule koskaan aktiivista kätköharrastajaa.

”Toistaiseksi oma kotikirjastoni on melkoinen kätkö, josta saan myös liikuntaa, kun kiipeilen etsimässä tietoa. Olen kyllä kertonut geokätköilystä eteenpäin. Mielestäni se sopii nuorille ja vanhoille.”

Kansanedustaja Kike Elomaa (ps.) haastettiin lukemaan Sinuhe Egyptiläistä. Kike kertoo, että eduskunnassa kiireitä ovat syksyn aikana tuoneet muun muassa euron kriisi ja valiokuntavastaavuus. Viikonloppuisin hän on kiertänyt maakunnissa.

Mutta missä vaiheessa kirjaprojekti on nyt?

”Vielä 50 sivua jäljellä”, joulun jälkeen tavoitettu Kike kertoo.

Elomaa kuvailee Sinuhea loistavaksi lukuelämykseksi ja eläväksi tekstiksi. Myös lempihahmo on löytynyt.

”Pidin Sinuhe-hahmosta heti. Mutta vähän kummeksun hänen toimiaan naisten suhteen.”
Seuraavaksi haasteekseen hän nimeää Mikael Karvajalan.

Nanna-sarjakuvan piirtäjä Tuuli Hypénin tuli kokeilla, miltä antilooppi maistuu.

”Opin kokeilusta sen, että kannattaa lähteä mukaan uusiin asioihin. Jää hyvä maku suuhun – tässä kohtaa ihan kirjaimellisesti”, Hypén hymyilee.

Seuraavaksi hänellä on ajatuksissa niin ikään eläinaiheinen kokeilu.

”Olen kuullut, ettei mikään maailmassa ole chinchillan turkkia pehmeämpää. Seuraavaksi olisi mukava lähestyä pientä jyrsijää. Mutta kuitenkin lautasen ulkopuolella.”

Kauden 2009 Big Brother -voittaja Aso Alanson oli määrä kokeilla bingoamista.

”Kokeilu tuntui tosi rennolta. En ole kylläkään ehtinyt bingohalliin haastattelun jälkeen. Suosittelen kokemusta kuitenkin. Saatanpa mennä sinne joskus itsekin.”

Alanson syksyyn on kuulunut ”paljon kiireitä ja töitä”.

Uusien kokeilujen suhteen mies vaikuttaa kuitenkin spontaanilta.

”Eiköhän niitä tekemisiä yhtäkkiä tule jostain.”

Rockmies Tommi Läntinen etsi sisäistä roihuaan Logomon Tuli on irti -näyttelyssä.
Löytyikö tuli?

”Laivalla sytyin liekkiin ja tuli karaisi minut rockiin. Samoin kävi yleisölle”, Läntinen luonnehtii kolmea keikkaansa ruotsinlaivalla näyttelykokemuksensa jälkeen.

Myös tietoa karttui.

”Turun palo oli minulle aiemmin ainoastaan historiaa. Tuli poltti ja sitten tuli venäläisvalta. Mutta paloa ilmentänyt pienoismalli toi konkreettiseksi ihmisten hädän. Näin tuhoista paloa ei ole aiemmin ollut, se oli varmasti aikansa twin tower.

SM-keihäänheittäjä Kirsi Ahonen kokeili trapetsinvaihtoa.

”Tiesin, että saan kiinni trapetsista, vaikka korkeus ja vauhti jännittivät. Minulle vahvistui se, että jos ihminen asettaa päähänsä rajoitteita, hän ei voi saavuttaa mitään. Jokainen on niin hyvä kuin hänen heikoin kohtansa on. Jos urheilija panostaa vain vahvuuksiinsa, hänestä voi tulla hyvä.

tsekritiikki ja omien heikkouksiensa kehittäminen tekee vasta erinomaiseksi.”
Ahonen ehtii trapetsille uudestaan vasta työkiireiden hellittyä.

”Aion talvilomalla palata lajin pariin. Ajattelin ottaa sirkuslajit myös osaksi ohjaamaani aikuisten yleisurheilukoulua.”

Teksti: HEINI KILPAMÄKI

Kuvat: LAURI HANNUS

Juuso Suutari (vas.), Sami Siipola, Salla Mistola, Jukka Koivisto, Juha Laurila, Lauri Miikkulainen ja Heikki Isotalo ovat TYYn hallitus 2012.

Ylioppilaskunnan edustajisto valitsi joulukuun kokouksessaan TYYlle hallituksen vuodeksi 2012. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin 27-vuotias tekniikan ylioppilas Jukka Koivisto.
Puoluepoliittisesti sitoutumatonta Koivistoa esitti hallituksen johtoon luonnontieteilijöiden edustajistoryhmä Hybridiaani. Koiviston vastaehdokkaana oli kauppatieteilijöiden ryhmän Juho Harmaa, joka hävisi äänestyksen äänin 23–18.

Hallituksen jäseniksi valittiin Vihreän listan Heikki Isotalo, Kokoomuksen Sami Siipola, Vihreän vasemmiston Salla Mistola, Demariopiskelijoiden Juuso Suutari sekä yhteiskuntatieteilijöiden edustajistoryhmän Soihdunkantajien Juha Laurila ja Lauri Mikkulainen.

”Moni hallitukseen valituista korosti jo ehdokkaana ollessaan, että TYYn pitää olla lähellä jäsenistöään, tapahtui se sitten viestinnän keinoin tai konkreettisesti osallistumalla alayhdistysten tapahtumiin,” Koivisto muotoilee.

TYYllä on ensi vuonna 90-vuotisjuhlavuosi. Koivisto sanoo lähtevänsä innolla tekemään vuodesta ylioppilaskunnan henkeä nostattavaa tapahtumaa.

Opittavaa hän uskoo itsellään olevan ainakin töiden delegoinnissa.

”Hallituksessa on lahjakkaita tyyppejä, joille pitää antaa mahdollisuus loistaa omilla vahvuusalueillaan.”

Koivisto pitää ”pienenä särönä”, että uuden hallituksen seitsemästä jäsenestä peräti kuusi ovat miehiä.

”Olisin mielelläni nähnyt hallituksessa useamman naisen. Toisaalta, kuten vanhemmat toimijat muistelivat, on TYYssä ollut myös naisvaltaisia hallituksia”, hän muistuttaa.

Teksti: ANNA-ELINA MATILAINEN

Kuva: LAURI HANNUS

Suunnittelija Ilmari Wärri (vas.) opasti Turun yliopiston työelämäpalveluiden jothtava suunnittelija Sanna Tuomista ja opetuksen kehittämispäällikkö Matti Lappalaista “sähköisen työpöydän” käyttöön yliopiston viestintäyksikön koulutustilaisuudessa.

Turun yliopiston uudistunut intranet-sivusto aukeaa käyttäjille maaliskuussa.

Uusille sivuille kirjautuvan henkilön ”sähköisellä työpöydällä” näkyy informaatiota, uutisia ja työkaluja sen mukaan, onko hän opiskelija vai henkilökunnan edustaja ja mikä on hänen tiedekuntansa.

Aluksi suurimman hyödyn uudesta intrasta saavat pilottitiedekuntien opiskelijat, joita koskevaa tietoa parhaillaan syötetään julkaisujärjestelmään.

Pilottiyksiköitä ovat kauppakorkeakoulu, oikeustieteellinen tiedekunta, yliopistopalvelut ja viestintäyksikkö.

”Pilotit ovat tehneet sähköisen työpöydän pohjatyön ja miettineet, miten tietoa tulisi intraan järjestää”, Turun yliopiston viestintäyksikön toimituspäällikkö Anne Paasi sanoo.

Muut tiedekunnat siirtyvät uuteen intraan kuluvan vuoden aikana. Pilottien jälkeen sisältöjensä läpikäynnin aloittavat kasvatustieteiden ja lääketieteellinen tiedekunta, ja syksyn aikana myös humanistinen ja yhteiskuntatieteellinen tiedekunta alkavat siirtää sisältöä uuteen järjestelmään.

Viimeisenä vuoden 2013 alussa mukaan tulee matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta.

”Ajatuksena on, että kaikkea ei saa kertarytinällä vaan ajan kanssa. Nyt luomme perustyökalut, mutta kehitystyö jatkuu pitkään”, Paasi lisää.

Myös verkkosivujen uudistus on tarkoitus aloittaa kuluvan kevätlukukauden aikana.

Intraan
hakukone

Uusi intra korvaa täysin tällä hetkellä toiminnassa olevan eWertin.

Uusi järjestelmä sisältää erilaisia henkilökohtaisia työkaluja ja tietopalveluja. Kenties suurin parannus aiempaan on intran sisäinen hakukone, joka nykyisestä eWertistä on puuttunut. Toinen merkittävä uudistus on kertakirjautuminen.

Opiskelijan etusivu sisältää yliopistoelämää ilmiöiden tasolla tarkastelevan Kampuselämää-palstan, Yliopistouutiset-palstan sekä uutisvirtapalstan, johon käyttäjä voi tilata itseään kiinnostavia uutisia.

Lisäksi opiskelijan näkymään nostetaan erityisesti opiskelijan oman tiedekunnan ja opiskelijapalveluiden tuottamia uutissisältöjä.

Etusivulla näkyvillä ovat myös opiskelijan omat työkalut, joihin voi valita esimerkiksi NettiOpsun ja Moodlen. Halutessaan opiskelija voi ylläpitää työpöydällään linkkilistaa, johon voi lisätä esimerkiksi linkin Facebookiin.

Paasin mukaan keskeinen muutos on aiempaa selkeämpi kohderyhmäajattelu. Tällä hetkellä opiskelijoita koskevaa tietoa on tarjolla hajanaisesti verkkosivuilla, ja se saattaa koskea niin potentiaalisia opiskelijoita kuin jo yliopistossa kirjoilla olevia.

Jatkossa intran materiaalia ei enää syötetä verkkosivuille, jotka suunnataan ensisijaisesti ulkoisille ryhmille. Tarkoitus on panostaa myös kansainväliseen viestintään.

”Nykyinen intra on tiedotuskanava, joka ei palvele opiskelijoita parhaalla mahdollisella tavalla. Opiskelijat eivät välttämättä edes tiedä, mikä eWert on. Uudessa intrassa tiedekunnilla on omat alueensa, jolloin opiskelijoille pystytään tarjoamaan sitä tietoa, joka koskee heitä”, hän summaa.

Sekä eWert että yliopiston verkkosivut pysyvät uusien sivustojen rinnalla toiminnassa niin kauan kunnes uusi sähköinen työpöytä on kokonaisuudessaan käyttövalmiina.

Stalkkaa
opettajasi

Paasin mukaan uuden julkaisujärjestelmän hankinnassa haluttiin kiinnittää huomiota vuorovaikutusta lisäävään toiminnallisuuteen. Palvelualustaksi valikoitui Microsoftin SharePoint 2010.

Alusta toimii pienen yhteisöpalvelun tavoin. Järjestelmässä käyttäjästä luodaan käyttäjätunnuksilla tunnistettava profiili, jonka kautta käyttäjä toimii ja vaikuttaa yhteisössä. Opiskelija voi esimerkiksi tutustua opettajaansa vierailemalla tämän profiilissa ja perehtymällä tämän tutkimushistoriaan.

Järjestelmä sisältää myös niin sanottuja työryhmätiloja, joita esimerkiksi ainejärjestöjen hallitukset voivat tulevaisuudessa mahdollisesti hyödyntää. Sähköisten tilojen tarkoituksena on korvata yliopiston verkkolevyä ja sähköpostiliikennettä.

”Vuorovaikutus tarkoittaa myös sitä, että jatkossa käyttäjän on mahdollista kommentoida uutisjuttuja. Tulevaisuuden visiona on myös kehittää yhteisön sisäistä pikaviestijärjestelmää”, Paasi sanoo.

Samankaltainen sähköisen järjestelmän uudistaminen on käynnissä myös monissa muissa Suomen yliopistoissa. Turun yliopistosta on käyty tutustumassa Helsingin yliopiston hankkeeseen, ja turkulaiset ovat vastaavasti jakaneet kokemuksiaan Oulun ja Itä-Suomen yliopistoille.

Viestintäyksikkö järjestää parhaillaan piloteilleen käyttöjärjestelmäkoulutuksia, joiden aikana on tarkoitus kouluttaa 135 yliopiston työntekijää.

”Tämä vaikuttaa hyvältä. Käytettävyys on parantunut paljon eWertiin nähden. Visuaalinen ilme on selkeä ja aiempaa paremman näköinen”, arvioi koulutukseen osallistunut Turun yliopiston työelämäpalveluiden projektipäällikkö Sanna Putila.

Paasin mukaan pilottiyksiköiden työntekijät ovat suhtautuneet uudistukseen myönteisesti. Kysymyksiä ovat kuitenkin herättäneet resurssit, kun esimerkiksi oppiaineissa sähköisen työpöydän suunnittelutyötä on tehty muiden töiden ohella.

”Sähköinen työpöytä tarjoaa monenlaisia välineitä kommunikointiin, mutta on hyvä muistaa, että onnistunut viestintä edellyttää edelleen ihmisten aktiivista osallistumista”, Paasi painottaa.

Teksti: LAURA MYLLYMÄKI

Kuva: LAURI HANNUS

Ulkopuolelle jääneet ryhmät ovat jo ehtineet kritisoida kokoonpanoa ”poliitikkohallitukseksi”.

Viime viikon keskiviikkona pidetyssä edustajiston kokouksessa valittiin TYYlle hallitus vuodeksi 2012. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin 27-vuotias tekniikan ylioppilas Jukka Koivisto.

Puoluepoliittisesti sitoutumatonta Koivistoa esitti hallituksen johtoon luonnontieteilijöiden edustajistoryhmä Hybridiaani. Koiviston vastaehdokkaana oli kauppatieteilijöiden ryhmän Juho Harmaa, joka hävisi äänestyksen äänin 23–18.

Hallituksen jäseniksi valittiin Vihreän listan Heikki Isotalo, Kokoomuksen Sami Siipola, Vihreän vasemmiston Salla Mistola, Demariopiskelijoiden Juuso Suutari sekä yhteiskuntatieteilijöiden edustajistoryhmän Soihdunkantajien Juha Laurila ja Lauri Mikkulainen.

Lähelle opiskelijaa

Koivisto nimeää yhdeksi ensi vuoden tavoitteekseen tuoda TYYn lähelle riviopiskelijaa.

”Moni hallitukseen valituista korosti jo ehdokkaana ollessaan, että TYYn pitää olla lähellä jäsenistöään, tapahtui se sitten viestinnän keinoin tai konkreettisesti osallistumalla alayhdistysten tapahtumiin.”

TYYllä on ensi vuonna 90-vuotisjuhlavuosi. Koivisto sanoo lähtevänsä innolla tekemään vuodesta ylioppilaskunnan henkeä nostattavaa tapahtumaa.

Opittavaa hän uskoo itsellään olevan ainakin töiden delegoinnissa.

”Hallituksessa on lahjakkaita tyyppejä, joille pitää antaa mahdollisuus loistaa omilla vahvuusalueillaan.”

Koivisto pitää ”pienenä särönä”, että uuden hallituksen seitsemästä jäsenestä peräti kuusi on miehiä.

”Olisin mielelläni nähnyt hallituksessa useamman naisen. Toisaalta, kuten vanhemmat toimijat muistelivat, on TYYssä ollut myös naisvaltaisia hallituksia”, hän muistuttaa.

”Poliittinen hallitus”

Kauppakorkeakoulun listan TuKYn hallitusneuvottelijana toiminut Tommi-Juhani Jokinen ja oikeustieteilijöiden Ryhmä Lexin neuvottelija Teemu Oksanen kritisoivat uutta hallitusta huonosta tiedekuntaedustavuudesta.

”Muut sitoutumattomat ryhmät kuin Ryhmä Lex ja TuKY viittasivat kintaalla sitoutumattomien ryhmien yhteistyölle ja valitsivat mieluummin poliittisesti sitoutuneita ehdokkaita”, Oksanen sanoo.

”Hallituksessa on edustus kolmesta tiedekunnasta, kun taas ilman omaa hallitusedustajaa ovat Turun kauppakorkeakoulu ja kolme tiedekuntaa”, Jokinen kommentoi.

Jokisen mukaan heidän oma ehdotuksensa olisi edustanut laajemmin sekä tiedekuntia että edustajistoryhmiä ja olisi mahdollistanut yhtenäisemmän ylioppilaskunnan rakentamisen.

Vihreän listan hallitusneuvottelijana toiminut Topi Artukka kuitenkin muistuttaa, että TuKYn ehdokas olisi haluttu mukaan hallitukseen, mutta hän ei ollut ryhmänsä mukaan Koiviston johtamaan kokoonpanoon käytettävissä.

Sekä Jokinen että Oksanen moittivat myös ryhmien neuvottelutapaa.

”TuKY toi oman ehdotuksensa avoimesti pöytään. Hybridiaani sen sijaan ei pyydettäessäkään halunnut tuoda omia ajatuksiaan avoimesti esille, vaan halusi ’kähmiä’ hallituksensa suljettujen ovien takana”, Oksanen arvostelee.

Samassa kokouksessa ylioppilaskunnan edustajiston puheenjohtajaksi valittiin kauppakorkeakoulun opiskelijoita edustava Ville Valkonen. Varapuheenjohtajaksi nimitettiin tämän vuoden hallitusta johtanut, edustajistossa vihreää listaa edustava Rauli Elenius.

ANNA-ELINA MATILAINEN

Lisää keskustelua TYYn hallituksen valinnasta TUKYn blogissa ja Hybridiaanin blogissa.

Luonnontieteiden talo II:ssa työskentelevä henkilökunta ja toiminnot muutetaan kesällä 2012 väliaikaisiin tiloihin.
Kuntoarvion pohjalta rakennuksen remontissa korjataan rakennuksen ulkovaippa, eristeet, pinnat, talotekniikka ja valaistus.

Remontin arvioidaan kestävän kesäkuuhun 2014 saakka.

Rakennuksessa toimivien työntekijöiden ja muiden toimijoiden väliaikaisia tiloja pohditaan PharmaCitysta  ja Quantumista.

Rakennuttajan Pöyry CM:n  mukaan talon tyhjentäminen remontin aikana on välttämätöntä.
Rakennuksen omistajan Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n mukaan tilojen käyttäjillä on mahdollisuus vaikuttaa suunnitteluun työympäristökyselyn, haastatteluiden ja työpajatyöskentelyn kautta.

TYL

Ylioppilaskunnan edustajisto päätti marraskuun kokouksessaan, että linjapaperista poistetaan kirjaus, jonka mukaan ”TYY ohjaa 0,7 prosenttia toimintataloutensa budjetista kehitysyhteistyöhön”.

Linjaus kehitysyhteistyöstä on peräisin vuodelta 2008. Sitä ehdittiin toteuttaa vuosien 2009–2011 budjeteissa.

Erikoista uudessa päätöksessä oli, että vaikka kehitysyhteystyökirjaus poistettiin äänestyksen jälkeen linjapaperista, siihen tarvittavia varoja ei kuitenkaan – niin ikään äänestyksen tuloksena – poistettu ensi vuoden talousarviosta. Ensi vuonna kehitysyhteistyöhön siis vielä ohjataan 0,7 prosenttia budjetista, vaikkei linjapaperi enää niin edellytäkään.

Kirjauksen poistamista perusteltiin sillä, ettei kehitysyhteistyö kuulu ylioppilaskunnan tehtäviin.

Muun muassa kehitysyhteistyölinjauksen sisältävä TYYn poliittinen linjapaperi hyväksytään edustajistossa kahden vuoden välein. Linjapaperi määrittelee ylioppilaskunnan tavoitteet.

Linjapaperiin kirjattuja päämääriä ovat esimerkiksi yliopistojen tutkinto-opiskelijoiden sisäänoton maltillinen vähentäminen, koulutuksen pysyminen maksuttomana ja asuntotilanteen kohentaminen Turussa.

Marraskuun edustajiston istunnossa hyväksyttiin myös toimintasuunnitelma ja talousarvio ensi vuodelle. Hallitus oli esittänyt edustajistolle, että ylioppilaskunnan järjestö- ja tiedotussihteerin työ jaettaisiin kahtia ja toimistolle palkattaisiin uusi kokopäiväinen työntekijä. Edustajisto hylkäsi ehdotuksen.

Ylioppilaskunnan jäsenmaksu nousee perustutkinto-opiskelijoiden osalta ensi lukuvuonna eurolla.

ANNA-ELINA MATILAINEN

YTHS:n Turun toimipisteen ensi vuoden varat lyödään lukkoon vasta helmikuussa.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS käynnistää yhteistoimintaneuvottelut ensi vuoden talousarvion tasapainottamiseksi. Koko henkilöstöä koskevilla yt-neuvotteluilla tavoitellaan noin 850 000 euron vuotuisia säästöjä.

YTHS:n toimitusjohtaja Jukka Männistö ei osaa vielä sanoa mitään yt-neuvottelujen vaikutuksista Turun toimipisteen toimintaan, sillä talousarvio hyväksytään ensin säätiön tasolla. Kun se on saatu tasapainoon, käydään terveyspalveluyksikköjen kanssa tulos- ja tavoiteneuvottelut. Yksittäisten toimipisteiden talousarviot hyväksytään vasta helmikuussa.

YTHS:n rahoituksesta noin 60 prosenttia tulee Kelalta. Loppurahoitus kertyy opiskelijoiden itsensä maksamista terveydenhoito- ja käyntimaksuista sekä yliopistokaupunkien maksamista yleisavustuksista. Rahoitus on sidottu hoidon piirissä olevien opiskelijoiden määrään.

Keskeisin syy YTHS:n talousahdinkoon onkin korkeakouluopiskelijoiden määrän väheneminen.

”Toimintaa on sopeutettu laskeneisiin opiskelijamääriin vuodesta 2009 alkaen. YTHS:n piirissä olevien opiskelijoiden määrä oli korkeimmillaan vuonna 2007, josta se on laskenut noin 10 000:lla. Nyt perustutkinto-opiskelijoita on noin 135 000”, Männistö kertoo.

Esimerkiksi Turussa sopeuttaminen on tarkoittanut joidenkin erikoislääkäripalvelujen loppumista.

YTHS:n taloustilannetta kiristää entisestään se, että samaan aikaan kun opiskelijamäärä on vähentänyt rahoitusta, myös Kelan suhteellinen rahoitusosuus on laskenut.

Vuonna 2007 Kelan osuus YTHS:n rahoituksesta oli 60,5 prosenttia. Vuonna 2011 se oli enää 58,2 prosenttia, eli matalin kahteenkymmeneen vuoteen.

Opiskelijat maksavat YTHS:n terveydenhoitomaksun ylioppilaskuntansa jäsenmaksun yhteydessä. Ensi vuonna terveydenhoitomaksu nousee kahdella eurolla 44 euroon.

Irtisanomiset
mahdollisia

Männistö ei vielä osaa sanoa, onko 850 000 euron säästöt mahdollista saavuttaa ilman henkilöstön irtisanomisia.
”Aiempina vuosina talousarviota on saatu tasapainotettua sillä, että henkilökunta on vapaaehtoisesti ottanut lomarahansa vapaana tai pitänyt palkatonta vapaata.”

YTHS:n 22 toimipisteessä työskentelee noin 600 vakituista työntekijää. Kaikki vaihtoehdot lomautuksista irtisanomisiin ovat pöydällä.

”Työnantajan toive on, että säästöt pystyttäisiin kohdentamaan niin, ettei niillä olisi mahdollisimman vähän vaikutuksia YTHS:n ydintoimintaan”, Männistö linjaa.

Esimerkiksi lomautuksista olisi vähiten haittaa opiskelijoiden terveydenhuollolle yliopistojen lomakaudella kesäisin.

Palvelujen tarve
ei ole vähentynyt

Mahdollisuuteen karsia YTHS:n palveluja Männistö suhtautuu skeptisesti. Hän muistuttaa, että opiskelijamäärän laskemisen johdosta vuosina 2009–2011 säätiöstä vähennettiin jo 40 henkilötyövuotta.

”Kyllä minusta se tie on kuljettu aika loppuun. Jatkossa opiskelijoiden määrän ei enää arvioida merkittävästi vähenevän”, hän muistuttaa.

Opiskelijoiden määrän vähentyminen vuonna 2009 johtui ennen kaikkea tutkinnonuudistuksesta ja sen aikaansaamasta valmistumissumasta.

YTHS:n palvelujen tarve ei kuitenkaan ole vähentynyt samassa suhteessa kuin opiskelijoiden määrä. Monet 2009 valmistuneista opiskelijoista olivat jo työelämässä ja siten työterveyshuollon piirissä.

Teksti: ANNA-ELINA MATILAINEN
Kuva: LAURI HANNUS