Ajassa
25.01.2017

Mistä Etelä-Afrikan opiskelijaprotesteissa on kyse?

Teksti:
Erika-Evely ”Ee” Eisen
Kuvat:
Mike Hutchings/Reuters/Lehtikuva & Siphiwe Sibeko/Reuters/Lehtikuva
  • Etelä-Afrikassa opiskelijat vaativat maksutonta korkeakoulutusta ja Afrikka-keskeistä opetusta.

Etelä-Afrikan korkeakoulujärjestelmä on vakavassa kriisissä. Maan rodullistettu väestö kärsii taloudellisesta ahdingosta samalla, kun valkoinen vähemmistö kahmii valtaosan opiskelupaikoista.

(Shortly in English below)

”Haluamme, että yliopistoihin otetaan lisää mustia opiskelijoita ja että heillä on [aikaisempaa] paremmat mahdollisuudet työllistyä”, kertoo opiskelija Busisiwe Seabe CNN-uutissivustolle.

Seabe on yksi johtohahmoista #FeesMustFall-opiskelijaliikkeessä, joka vaatii yliopistojen lukukausimaksujen poistamista ja koulutuksen dekolonisaatiota. Liikkeen mielenosoitukset ovat ravistelleet maata jo reilun vuoden ajan.

Tyytymättömyys ryöpsähti valloilleen lokakuussa 2015, kun Etelä-Afrikan hallitus päätti korottaa yliopistojen lukukausimaksuja. Pääkaupungissa Johannesburgissa maineikkaan Witwatersrandin yliopiston opiskelijat suuntasivat kaduille, ja protesti levisi nopeasti koko maahan.

”Kamppailu vapaan, dekolonisoidun koulutuksen puolesta – – on taistelua valtiota vastaan. Valtio kieltää meiltä maksuttoman koulutuksen, ei yliopisto”, Seabe julistaa uutissivusto The Daily Voxille.

Yliopistot rahoituskriisissä

Hallituksen päätös nostaa lukukausimaksuja liittyy yliopistojen rahoitusongelmiin. Monet yliopistot valittavat, etteivät valtion tuet riitä kattamaan jatkuvasti kasvavia kuluja. Osa yliopistoista kannattaakin lukukausimaksujen nostamista.

Mielenosoittajien mukaan se on väärä ratkaisu. Monen opiskelijan mielestä koulutusta pitää tukea lukukausimaksujen sijaan kiristämällä rikkaiden verotusta sekä rahoilla, jotka nyt hupenevat korruptioon.

Kahden kautensa aikana nykyinen pääministeri Jacob Zuma on kerta toisensa jälkeen ryvettynyt korruptioskandaaleissa. Julkisen talouden lisäksi huono johtaminen ja korruptio rokottavat randin kurssia ja investointeja.

Opiskelija-aktivistien mielestä hallituksen uusliberalistinen talouspolitiikka ei tarjoa ratkaisua perimmäiseen ongelmaan: maassa vallitsevaan köyhyyteen ja epätasa-arvoon.

Apartheid kurjistaa yhä

Etelä-Afrikan apartheid-politiikka päättyi virallisesti vuonna 1991. Vaikka rotuerottelusta luovuttiin lain tasolla, valtaosalle sorretuista ei maksettu korvauksia ja valkoinen väestö säilytti varallisuutensa.

Apartheid-ajan alistaminen ja orjuuden historia kurjistavat yhä rodullistettujen mahdollisuuksia opintoihin ja työhön. Monelle mustalle köyhälle nuorelle yliopistokoulutuksen saaminen on mahdotonta, sillä vuosittaiset maksut voivat nousta 4 600 euroon.

Laajasti nähtynä #FeesMustFall-liike kyseenalaistaa maan koko nykyisen sosiopoliittisen rakenteen, jossa valtaa pitävät suuryritykset, poliittinen eliitti ja vanha vapautusliike. Witwaterstrandin professorin Susan Booysenin mukaan protestit linkittyvätkin apartheidin vastaiseen Musta tietoisuus -liikkeeseen sekä kansainväliseen vasemmistolaisuuteen.

Tukitut tiet, saarretut kampukset

Mielenosoitukset laantuivat jo hetkeksi, kun presidentti Zuma jäädytti lukukausimaksut vuodelle 2016. Syksyllä korkeakoulutuksesta vastaava ministeri Blade Nzimande kuitenkin ilmoitti, että vuonna 2017 maksut nousevat koulukohtaisesti enimmillään 8 prosenttia.

Vuorokaudessa mielenosoituksia järjestettiin noin kolmessakymmenessä korkeakoulussa. Opiskelijat saartoivat kampuksien sisäänkäyntejä, tukkivat valtateitä ja vaativat 'mustien vapaata dekolonisoitua koulutusta'.

Syyskuun 2016 loppuun mennessä mielenosoittajien arvioitiin aiheuttaneen aineellista vahinkoa 600 miljoonaan randin eli noin 40,7 miljoonan euron edestä. Summa kasvaa, sillä juuri lokakuussa monet rauhalliset mielenosoitukset muuttuivat väkivaltaisiksi. Protestoijat heittelivät kiviä, sytyttivät yliopistorakennuksissa pieniä tulipaloja, rakensivat tiesulkuja ja estivät hetkittäin opetuksen kampuksilla.

Poliisi ampui kumiluodeilla

Maan hallitus vastasi protesteihin lähettämällä kampuksille mellakkapoliiseja. Poliisi ampui sekä rauhallisia että provosoituneita mielenosoittajia kumiluodeilla, kyynelkaasulla, tainnutus- ja savukranaateilla.

Esimerkiksi Witwatersrandin yliopistossa poliisi ampui opiskelija-aktivisti Shaeera Kallaa kumiluodeilla selkään lukuisia kertoja. Pappi Graeme Puginia poliisi puolestaan ampui kasvoihin tämän tarjotessa väkivaltaa pakeneville opiskelijoille suojaa kirkostaan.

Syys–lokakuun aikana pidätettiin yli 500 opiskelijaa. Yksi heistä, aktivisti Bonginkosi Khanyile Durbanin teknillisestä yliopistosta, on ollut pidätettynä ilman oikeudenkäyntiä yli neljä kuukautta, ja hänen takuuvetoomuksensa on hylätty kolmesti.

Poliisi hajoitti opiskelijoiden mielenosoituksen Witwatersrandin yliopistossa viime lokakuussa ampumalla kumiluoteja.

”Apartheidin jälkeinen apartheid”

Mielenosoittajien mukaan poliisi ja vartijat tukahduttavat keskustelun voimakeinoilla: estämällä mielenosoittajien pääsyn rakennuksiin ja kylvämällä pelkoa ammutuksi tai pidätetyksi tulemisesta.

Arvostelusta huolimatta poliisi kiistää käyttäneensä liiallista voimaa ja väittää suojelleensa vain itseään ja aseettomia järjestyksenvalvojia opiskelijoiden ”häiritsevältä yliopiston sääntöjä rikkovalta käytökseltä”.

KwaZulu-Natalin yliopiston rehtorin Clint Le Bruynsin mukaan valtamediaa ja julkista keskustelua hallitsee ”opiskelijaväkivallan” tuomitseminen. Samalla opiskelijoita nöyryyttävien järjestelmien varsinaista väkivaltaa silotellaan ja puolustetaan kritiikittömästi.

”Elämme ’apartheidin jälkeisen’ apartheidin Etelä-Afrikassa”, rehtori arvosteli Facebook-sivullaan joulukuussa.

Köyhille maksutonta koulutusta?

Korkeakouluministeri Blade Nzimanden pää ei ole kääntynyt yli vuoden kestäneistä mielenosoituksista huolimatta.

”On mahdollista tarjota köyhille maksutonta kolmannen asteen koulutusta – – mutta ei kaikille”, ministeri kommentoi lokakuussa.

Toistaiseksi ministerin lausunto on katteeton. Hallitus on kuitenkin päättänyt kasvattaa vähävaraisten opiskelijoiden tukiohjelmaa 9 miljardilla randilla eli noin 580 miljoonalla eurolla.

Summa ei riitä protestoijille, jotka vaativat lukukausimaksuista luopumista ja perustavanlaatuisia muutoksia opetukseen. Myöskään Etelä-Afrikan opiskelijaliitto ei pitänyt apukeinoa riittävinä ja kutsui opiskelijat jatkamaan taisteluaan.

Korruptoituneet tukijat

Tänä vuonna yliopistot päättävät itsenäisesti, nostavatko ne lukukausimaksuja. Witwatersrandin ja Rhodesin yliopistot ilmoittivat heti korottavansa maksuja täydet 8 prosenttia.

Walter Sisulun yliopisto ilmoitti puolestaan poistavansa lukukausimaksut kaikilta maisteri- ja tohtoriopiskelijoilta. Aiemmin saman ovat tehneet Fort Haren ja KwaZulu-Natalin yliopistot.

Korkeakoulujen taloutta voitaisiin tukea myös yksityisen rahoituksen turvin. Koulutuksen suurimmat yritystukijat ovat kuitenkin kaivosyhtiöitä, jotka ovat tiiviisti kytköksissä hallituksen korruptioskandaaleihinkin.

Henkistä tukea #FeesMustFall-liike on saanut Yhdysvalloista ja Isosta-Britanniasta, jossa tuhannet ihmiset ovat kerääntyneet osoittamaan mieltään Etelä-Afrikan opiskelijaliikkeen puolesta sekä vaatimaan pidätettyjen ja tuomittujen opiskelijoiden vapauttamista. Julkisuuden henkilöistä esimerkiksi akateemikko ja aktivisti Angela Davis tukee liikettä.

#FeesMustFall ei ole ilmoittanut vetäytyvänsä.

 

Valkoiset hallitsevat akatemiaa

Etelä-Afrikassa akateemista koulutusta leimaa edelleen valkoisuus, mieheys ja eurosentrisyys. Esimerkiksi opetussuunnitelmat perustuvat suurimmilta osiin valkoiseen länsimaiseen historiakäsitykseen ja opetusmenetelmiin. Opetuksessa siis sivuutetaan järjestelmällisesti paikallinen historia ja kulttuuri tai sitä opetetaan länsimaisen tieteen näkökulmasta.

Toinen #FeesMustFall-liikkeen päämäärä onkin opetuksen dekolonisaatio ja uusi Afrikka-keskeinen opetussuunnitelma. Mielenosoittajien mukaan kolonialistit eivät voi dekolonisoida. Jotta dekolonisoitu koulutus toteutuu, on nykyisen järjestelmä kaaduttava ja dekolonisaation edettävä rodullistettujen ehdoilla.

Yliopistot suhtautuvat mielenosoituksiin ristiriitaisesti. Osa tukee rauhallista ja väkivallatonta protestia, osa on puolestaan väliaikaisesti erottanut protesteihin osallistuneita opiskelijoita.
Lehden tietojen mukaan #FeesMustFall-protesteista on ilmestynyt jo kolme kirjaa. Kaikki ovat valkoisten tutkijoiden tekemiä.

 

Lähteinä on käytetty uutissivustoja kuten International Business Times, Mail & Guardian, SABC South African Broadcasting Corporation ja News24.com sekä tutkimusinstituuttia Socio-Economic Rights Institute of South Africa.

University of Cape Town students hold placards during protests demanding free tertiary education in Cape Town, South Africa. 

Shortly in English

Students protesting for free and decolonized education

The university system in South Africa is facing a ongoing crisis. The racialized population of the country is battling with economic plight while the white minority gets majority of university intake.

The inequality was expected to rise when the government of South Africa decided to raise tuition fees in October 2015.

The decision led to student protests. The #FeesMustFall demonstrations began in the prestigious University of the Witwatersrand in Johannesburg and quickly spread to other universities throughout the country. The government responded by sending riot police to the campuses.

There have been mixed reactions to the demonstrations from the universities. Some support the peaceful, non-violent protests, and others have temporarily suspended the students who participated in them.

The decision to raise tuition fees was halted in 2016. This year the universities can independently decide, whether to raise the fees by maximum 8 percent.

The Apartheid regime officially ended in 1991 but the effects of the racial segregation are still visible in South African society. On a societal level the #FeesMustFall is questioning whether the sociopolitical  structure of the post-apartheid state is free from unfair racial bias.