Peliteollisuus tarvitsee tekijöitä

25.11.2010  

Digitaalisen pelimaailman yritykset kokoavat eri alojen osaajat saman katon alle.

Siinä missä elokuvateollisuudella on Suomessa vakiintuneet koulutusohjelmat, peliteollisuuteen päädytään yleensä harrastuneisuuden, itseoppineisuuden ja jopa puhtaan sattuman kautta.

Suomalainen peliteollisuus on 85 miljoonan euron liikevaihdollaan sisällöntuotannon saralla Suomen suurin vienninala. Maailmanlaajuisesti katsottuna peliteollisuus on toiseksi suurin heti elokuvateollisuuden jälkeen.

Yllättävää kyllä, musiikkiteollisuus on vasta kolmannella sijalla.
Suomessa vakiintuneita pelialan yrityksiä toimii noin 60–70 kappaletta. Ne ovat keskittyneet Helsingin, Oulun ja Tampereen seuduille.

Rannikkoseuduilla, kuten Turussa, ei peliteollisuutta juuri ole.

Tunnetuin suomalainen pelialan yritys lienee espoolainen Remedy Entertainment, joka tuli kansainväliseen tietouteen Max Payne -peleillään vuonna 2001. Tavallinen suomalainen pelialan yritys työllistää useimmiten alle 20 henkeä, vasta-alkajat keskimäärin 5 henkeä. Remedy onkin 40 työntekijän henkilöstöllään Suomen suurimpia tekijöitä.

Kasvavalla alalla tarvitaan kiihtyvällä tahdilla uutta työvoimaa.

Harrastuneisuudella jalansijaa

Peliala profiloituu helposti koodareiden omaksi puuhakerhoksi. Näin ei kuitenkaan ole, vaan osaajia menestyvään yritystoimintaan tarvitaan aina sisällön suunnittelijoista graafikoihin ja ohjelmoijiin saakka.

”Peliala on kansainvälinen ja osaamisintensiivinen artesaaniala”, Suomen peliteollisuuden kattojärjestö Neogamesin puheenjohtaja KooPee Hiltunen summaa. ”Hyvä koulutus antaa mainiot valmiudet, mutta viime kädessä oma osaaminen on määräävä tekijä pelialalle työllistymisessä.”

Oman osaamisen markkinointi ja kattava työportfolio ovat tärkeitä alalle työllistymisessä.

Tärkeää on myös verkostoituminen alalla vaikuttavien ihmisten kanssa. Helsingissä järjestetään joka kuukausi  IGDA-iltoja, joissa voi tutustua suomalaisen peliteollisuuden työntekijöihin rennossa baari-ilmapiirissä.

”Kannattaa myös muistaa, että globaalina alana työmahdollisuudet eivät rajoitu pelkästään Suomeen”, Hiltunen tähdentää.

Turkulainen pelimies

Turkulaisen pelialan yrityksen Tribeflame Oy:n toimitusjohtaja Torulf Jernström päätyi pelialalle mielenkiinnon ja yrittäjyysinnon kautta. Hän on aikaisemmin työskennellyt Nokian tuotekehityksessä.

Tribeflame Oy hankkii lautapelilisenssejä ja työstää niistä virtuaalisia versioita Applen iPadille. Yrityksessä 3 ohjelmoijaa ja yksi graafikko.

Jernströmin toimenkuvaan kuuluu toimistobyrokratiasta huolehtiminen, projektien aikatauluttaminen ja lisenssien hankkiminen.

”Työpäivät ovat normaaleja kahdeksasta neljään -päiviä. Ylitöitä ei yleensä tehdä, ellei ulkopuolisen tahon asettama deadline ole lähestymässä.”

Yrityksen perustaminen oli Jernströmin mielestä suhteellisen helppoa, mutta lisenssien hankkiminen huomattavasti  hankalampaa. Myös toiminnan rahoittamisessa voi törmätä vaikeuksiin. Tribeflame toimii tällä hetkellä riskipääomasijoittajien rahoituksen turvin.

Pelialalle haluaville myös Jernström antaa neuvoksi harrastuneisuuden ja verkostoitumisen.
”Ohjelmoijamme olivat vanhoja tuttuja, jotka olivat aikaisemmin väsänneet omia pelejään harrastuksena ja graafikon valinnassa katsottiin portfoliotöitä. Aloittelijan kannattaa aloittaa pelien kehittäminen hankkimalla työkumppaneita, jotka täydentävät omia taitoja ja päinvastoin.”

Teksti: JOOSE NURMINEN

Kommentit