Kampus
02.12.2016

Kiistelty vierailu

Teksti:
Toimitus
Kuvat:
Nella Keski-Oja
  • ”Ei tilaa rasismille” -mielenosoitus keskeytti Matias Turkkilan (vas.) luennon noin kymmeneksi minuutiksi. Petteriksi esittäytyvän mielenosoittajan mukaan rasistisissa ryhmissä vaikuttavan henkilön kutsuminen luennoimaan viestii, että vihapuhe hyväksytään. Keskellä Arttu Saarinen.

Hommaforumin perustajan Matias Turkkilan kutsuminen taloussosiologian luennoitsijaksi sai aikaan kiivaan keskustelun sananvapauden rajoista ja rasismista.

Taloussosiologian dosentti Arttu Saarinen tuskin arvasi, millaisen keskustelun synnyttää kutsuessaan Matias Turkkilan (ps) yliopistolle vierailuluennoitsijaksi. Kutsua arvosteltiin etukäteen muun muassa siitä, että se normalisoi rasismia.

Marraskuussa yliopistolla luennoinut Turkkila tunnetaan avoimesti rasistisen Hommaforumin perustajajäsenenä sekä Perussuomalainen-lehden ja Suomen Uutiset -verkkolehden päätoimittajana. Sosiaalisessa mediassa hän jakaa ahkerasti juttuja, joiden todenperäisyyttä ei ole tarkistettu.

”Turkkila on merkittävä päivänpolitiikan taustavaikuttaja ja vallankäyttäjä. Halusimme sitä tai emme”, Saarinen perustelee.

Taloudelliset ja sosiaaliset verkostot -kurssin vastuuopettajana hän myöntää, että Turkkilan kutsumisessa mentiin jossain määrin riskirajoille. Saarinen kuitenkin korostaa, että Turkkila luennoi yliopistolla politiikan sisäpiiriläisenä eikä perinteisenä asiantuntijana. Perussuomalaista ei myöskään kutsuttu puhumaan maahanmuutosta vaan puolueen suhteesta sosiaaliseen mediaan.

”Rasismille pitää olla nollatoleranssi. Onko Turkkilan agenda siellä taustalla niin vahvana, että se menee kaiken yli?”, Saarinen pohtii.

Suuren osan luennosta Turkkila puhui teemansa ohi. Sosiaalisen median sijasta Turkkila kertoi esimerkiksi perussuomalaisten historiasta, eri puolueiden tavoitteista ja lyhyesti maahanmuuton kustannuksista. Saarinen joutui useaan otteeseen keskeyttämään Turkkilan ja kehottamaan tätä siirtymään aiheeseen. Luennon lopuksi opiskelijat esittivät Turkkilalle kriittisiä kysymyksiä.

Saarinen johtaa Poliittiset kuplat -hanketta. Hän kysyy, keitä yliopistolle ylipäätään saisi kutsua, jos Turkkila yhtenä suomalaisen populismin pääarkkitehdeistä olisi pannalistalla. Puntaroitavaksi hän nostaa muita saman vierailusarjan puhujia, esimerkiksi Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtajan ja liberaalin Matti Apusen sekä vasemmistoliiton kansanedustajan ja yhteiskuntatieteiden tohtorin Anna Kontulan.

«Sosiaalitieteilijöiden tulee pystyä ymmärtämään, ei hyväksymään, mekanismeja ajankohtaisten ilmiöiden taustalla.”

Sosiaalitieteiden väelle osoitetussa sähköpostiviestissään laitoksen johtaja Hannu Ruonavaara tukee Saarisen vierailijavalintaa.

”Matias Turkkilaa ei ollut pyydetty paikalle levittämään poliittista sanomaa”, Ruonavaara kirjoittaa.

Rasismin oikeuttamisesta

Laitoksen henkilökunta ei ole asiassa yksimielinen. Sosiaalipolitiikan professori Minna Ylikännö arvostelee Matias Turkkilan kutsumista. Ylikännön mukaan opetuksen tulee perustua tutkimukseen.

”Turkkila varmasti tietää aiheestaan paljon, mutta se ei riitä. Yliopistolla opetetaan kriittisesti arvioitua tietoa. Luennoitsijan on pystyttävä arvioimaan tietoa, esittämään useita näkökulmia ja kytkemään sen teoriaan.”

Sosiologian dosentin Suvi Keskisen mukaan on perusteltua kyseenalaistaa, keitä yliopistolle kutsutaan – voiko ’asiantuntijana’ seuraavaksi esittäytyä esimerkiksi uusnatsistisen Suomen vastarintaliikkeen edustaja. Samalla Keskinen huomauttaa, että yliopistolla puhuvat vain harvoin ulkopuoliset.

”Kyseessä on valinta. On syytä pohtia, kenelle asiantuntijan asemaa ja sen legitiimiyttä tarjotaan.”

Hän muistuttaa, että Turkkila on toiminut poliitikko Jussi Halla-ahon (ps) kampanjapäällikkönä. Halla-aho on saanut tuomion uskonrauhan rikkomisesta ja kansanryhmää vastaan kiihottamisesta.

”Halla-ahon kampanjapäälliköksi suostuva ei varmaankaan kiistä päämiehensä poliittisia tavoitteita”, Keskinen linjaa.

Keskisen mukaan keskustelua tapauksesta on leimannut kyvyttömyys tai haluttomuus keskustella rasismista. Sen sijaan Turkkila on esitelty ikään kuin neutraalina asiantuntijana ja kritiikki hänen esiintymisestään typistetty sananvapauskysymykseksi. Se on Keskisen mukaan yleinen tapa välttää kriittistä keskustelua poliittisesta viestistä, joka rakentuu tiettyjen ihmisryhmien epäinhimillistämiselle ja leimaamiselle. Tutkimuksessa ilmiötä kutsutaan oikeutusrasismiksi.

”Oikeutusrasismilla viitataan siihen, miten valkoiseen valtaväestöön kuuluvat ryhmät vetoavat oikeuksiinsa ja sananvapauteensa esittäessään halventavia puheenvuoroja vähemmistöistä.”

Irti eettisistä periaatteista

Suomen Uutisten ja Perussuomalainen-lehden päätoimittaja Matias Turkkila on sanoutunut irti Journalistin ohjeista, jotka määrittelevät ammatin eettiset periaatteet. Ohjeissa linjataan muun muassa, että journalistien velvollisuutena on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että mediat eivät salli valheiden levittämistä.

Muut eduskuntapuolueiden lehdet ovat sitoutuneet ohjeisiin, joiden toteutumista valvoo Julkisen sanan neuvosto.

Arkadiaa ja tonyhalmetta

Omien sanojensa mukaan Matias Turkkila (ps) oli paikalla avaamassa perussuomalaisten viestinnän taustaa, ”jotta opiskelijat pystyisivät paremmin seuraamaan viestintäämme”.  

Mitä taloussosiologien opiskelijoille jäi käteen kiistellystä vierailusta?

Sonja Kekäläisen mukaan luennon saama huomio oli ”täysin kohtuutonta”. Hänen mielestään Turkkila avasi hyvin perussuomalaisten aatetta, vaikka luennon varsinaista aihetta, eli puolueen suhdetta sosiaaliseen mediaan, käsiteltiin vain vähän.

”On opiskelijoiden aliarvioimista epäillä, etteivät he osaa suodattaa tietoa. Sosiologian opiskelijat pyrkivät ymmärtämään erilaisia ihmisiä.”

Toisen taloussosiologien opiskelijan Iiris Komulaisen mielestä oli mielenkiintoista kuulla perussuomalaisten viestinnänlinjoista puolueen omalta työntekijältä.

”Välillä puhutaan arkadiaa ja välillä tonyhalmetta”, Komulainen kertaa populistista strategiaa.

Komulaisen mielestä on tärkeää tiedostaa poliittisen kuplautumisen ilmiö. Siitä on taloussosiologian luentosarjallakin puhuttu.

”On hyvä, että kuplaamme tullaan puhkomaan.”

Sosiaalityön opiskelija Inka Söderström ei suhtaudu yhtä myönteisesti Turkkilan vierailuun.

”Jos Turkkilan asiantuntemuksen ydin on rasistisen ajatusmaailman levittäminen sosiaalisessa mediassa, on rasismin normalisointia kutsua Turkkila luennoimaan yliopistolle.”

Söderströmin mukaan Turkkilan kutsuminen kertoo siitä, että kaikista puheista ja Peli poikki! -mielenosoituksista huolimatta rasismi ei vieläkään ole moraalisesti tuomittua Suomessa eikä yliopistomaailmassa.

Neljäs opiskelija linjaa, että yliopistolle pitää kutsua kaikenlaisia vierailevia puhujia.  Hän suostuu kommentoimaan vierailua vain nimettömästi, koska ei halua leimautua kenenkään kannattajaksi tai vastustajaksi.

”En halua joutua nettijulkaisun myötä minkään keskustelupalstan riepoteltavaksi saati anarkistien tai uusnatsien silmätikuksi. Tiedän alistuvani pelolle ja foliohattuilevanikin. Valitettavasti olen joutunut näkemään turhan läheltä, millaista on joutua somekohun keskiöön, enkä kaipaa samaa kohdalleni missään muodossa.”

 

(13.12.2016, 15:40) Täydennys nimettömästi kommentoivan opiskelijan osuuteen.