Kampus
24.04.2017

Teknillinen tiedekunta Turkuun?

Teksti:
Aksel Hermansson
Kuvat:
Neyro 2008 / 123RF Stock Photo
  • "Laivanrakentamisessa poikkitieteellisyydellä on suuri merkitys", toteaa Deltamarin Oy:n toimitusjohtaja Mika Laurilehto.

Turun yliopistoon visioidaan lisää teknisen alan koulutusta. Onko koulutukselle oikeasti tarvetta vai riittääkö, että muut yliopistot tarjoavat räätälöityä opetusta Turkuun?

Suomen toiseksi suurimpana korkeakouluna Turun yliopistoa on aina määrittänyt koulutuksen laadun lisäksi sen monialaisuus. Syystä tai toisesta teknillinen osaaminen on kuitenkin jäänyt vähäiseksi, ja Turun nykyinen yliopistotason teekkariskene rajoittuu lähinnä bio- ja tietotekniikkaan.

Nyt asiaan on kenties tulossa muutos. Turun yliopiston hallitus on tehnyt esityksen opetus- ja kulttuuriministeriölle (OKM) diplomi-insinöörikoulutuksen laajentamisesta kone- ja materiaalitekniikkaan. Koulutusohjelmat toisivat mukanaan lisärahoitusta OKM:ltä, ja Turun yliopistolle perustettaisiin ehkä oma teknillinen tiedekuntansa.

Tämä ei ole suinkaan ensimmäinen kerta, kun aihetta on pohdittu.

”Jo vuosikymmeniä on ollut selvää, että Turun seudun teknillisen koulutuksen puuttuminen hidastaa elinkeinoelämän kehittymistä”, Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen perustelee.

Tällä kertaa ehdotuksen tukena ovat Turun kaupungin lisäksi 29 alueen yritystä ja Suomen Yrittäjät. Yliopiston kasvuhalujen lisäksi teknillisen tiedekunnan perustamista puoltaa pula diplomi-insinööreistä (DI) Varsinais- Suomessa.

Taloudella pyyhkii hyvin

Tällä hetkellä Turun taloudella menee hyvin. Helmikuussa seutu ylsi toiselle sijalle Elinkeinoelämän keskusliiton kuntarankingissa, jossa alueita arvioitiin sen perusteella, kuinka vetovoimaisia ne ovat yritysten näkökulmasta. Turun seudun ennustetaankin saavuttavan hallituksen tavoitteleman 72 prosentin työllisyysasteen jo ensi vuonna.

Taloudellisen nosteen etujoukoissa ovat perinteisesti vahvan lääkealan lisäksi meriteollisuus, jonka liikevaihto on kasvanut kolmanneksen vuodesta 2010. Telakkayhtiö Meyer Turun tilauskirjassa riittää töitä ainakin vuoteen 2024 asti. Viime syksynä yhtiö teki Royal Caribbean Cruises -risteilyvarustamon kanssa 1,6 miljardin euron sopimuksen kahden aluksen rakentamisesta.

Meyerin vanavedessä myös muut Varsinais-Suomen meriklusterin yritykset ovat saaneet uutta puhtia. Rauman uudestisyntynyt telakka rakentaa monen kymmenen miljoonan euron arvoista lauttaa Tanskalle, ja Rolls-Royce on päättänyt perustaa Turkuun itseohjautuvien laivojen tutkimuskeskuksen.

Muut yliopistot auttamaan

Kasvu vaatii työvoimaa. Teknologiateollisuuden arvion mukaan alan korkeakoulutetun työvoiman tarve tulee kaksinkertaistumaan seuraavan viiden vuoden aikana Varsinais-Suomessa.

Toistaiseksi teekarivajeeseen on saatu apua muista korkeakouluista. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) järjesti ensimmäisen konetekniikan muuntokoulutuksen Turussa viime syksynä. Myös Aalto-yliopisto (Aalto) ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto ovat kiinnostuneita tarjoamaan Turkuun räätälöityjä koulutusohjelmia.

Kalervo Väänänen kokee muuntokoulutukset tervetulleiksi, mutta pitää katseensa tulevassa.

”Turun pitkän tähtäimen kasvun ja alueellisen osaamiskeskittymän rakentamiseksi tarvitsemme omaa tutkimusta”, rehtori toteaa.

Yksi hankkeen kompastuskivi on DI-koulutusten laskeva suosio. Vaikka teknilliselle osaamiselle on jatkuvasti kysyntää, alan hakijamäärät ovat pienentyneet yli 20 prosenttia viimeisen kolmen vuoden aikana. Lukion valinnanvapauden lisääntyessä yhä useampi nuori jättää luonnontieteiden opiskelut peruskursseihin, ja stereotypiat kaavamaisesta tehdasvalvonnasta eivät vedä puoleensa.

Lisäksi voidaan kyseenalaistaa, onko kaikkia tiedekuntia järkevää perustaa maan jokaiseen kolkkaan. Tietotekniikan kehittyessä koulutuksen, ja jopa asiantuntijatyön, maantieteellinen sijainti menettää merkitystään. Työ- ja elinkeinoministeriön tuottaman työelämäbarometrin mukaan jo joka kolmas tekee vähintään satunnaisesti etätöitä.

Aalto ja TTY ovat saavuttaneet osaamisensa vuosikymmenten erikoistumisen myötä. Opinahjoista valmistuneelle Varsinais-Suomessa jylläävä meriteollisuus on vain parin tunnin junamatkan päässä.

Ei ole myöskään kiveen hakattua, että Turussa opiskelleet diplomi-insinöörit jäisivät alueelle valmistuttuaan.

"Liikkuvuus on huonoa"

Rehtori Kalervo Väänänen on asiasta eri mieltä vedoten ihmisten taipumuksiin asettua aloilleen opiskelupaikkakunnilleen:

”Suomen yliopistot ovat varsin alueellisia, ja siten liikkuvuus on huonoa. Tampereen seudulla on kuusi diplomiinsinööriä yhtä varsinaissuomalaista kohti”.

Samalla kannalla on Deltamarin Oy:n toimitusjohtaja Mika Laurilehto. Deltamarin rekrytoi paljon meritekniikan diplomi-insinöörejä, joita Suomessa koulutetaan toistaiseksi vain Aallossa.

”Jos lähtee muualle opiskelemaan, paluumuutto on astetta vaikeampi”, Laurilehto kertoo.

Monet Otaniemen meritekniikkainsinöörit päätyvätkin Deltamarinin Helsingin toimistoon Turun pääkonttorin sijaan.

Turun yliopistoon meritekniikan koulutusta ei rehtori Väänäsen mukaan kuitenkaan tavoitella, sillä Otaniemessä koulutetaan jo riittävästi alan osaajia.

”Meritekniikan koulutus on erittäin hyvällä tasolla Aallossa. Meidän ei kannata lähteä kilpailemaan heidän kanssaan”, Väänänen perustelee.

Meritekniikan keskukseksi

Tekniikan kaltaisilla käytännönläheisillä aloilla yliopisto ja yritykset tekevät merkittävää yhteistyötä. Ideaalitilanteessa muodostuu alueellinen osaamisen ja innovoinnin symbioosi, jollaista visioidaan nyt Turkuun.

Deltamarinin Mika Laurilehto näkeekin Turun teknillisessä koulutuksessa merkittävää potentiaalia alueen yrityksille.

”Yhteistyön mahdollisuudet Turun yliopiston kanssa ovat mielenkiintoisia, sillä kyseessä on niin monialainen korkeakoulu. Laivanrakentamisessa poikkitieteellisyydellä on suuri merkitys.”

Saako Turun yliopiston teknillisen tiedekunnan vai ei, jää nähtäväksi. Varmaa kuitenkin on, että ilman kattavaa teknillistä osaamista Turun vetovoima alan yritysten silmissä kärsii.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen. 

Varsinais-Suomen osaamistarpeita pohtinut selvitysmies Jari Jokinen ei viime viikolla julkaistussa raportissaan ehdota teknillisen tiedekunnan perustamista Turun yliopistoon. Sen sijaan raportti esittää muun muassa korkeakoulujen välisen yhteistyön lisäämistä, jotta seudun rakennemuutoksen aiheuttamiin osaamistarpeisiin voidaan vastata.

Turun teekkarit kartalle 

Teekkarikulttuurilla on vahva jalansija Tampereella ja Otaniemessä. Monelta jää kuitenkin huomaamatta, että myös Turussa häärää pieni joukko tupsulakkeineen.

”Vaikka meitä on vähän, olemme sitäkin aktiivisempia”, sanovat bio- ja tietotekniikan opiskelijat Raili Kronstöm ja Asser Junnila yhteen ääneen.

Omien kiltojensa puheenjohtajina Junnila ja Kronström puhuvat koulutusohjelmien lisäämisen puolesta. Opintojen näkökulmasta nykyisten teekkarien kurssitarjonta kasvaisi.

Turun yliopiston, Åbo akademin ja Turun ammattikorkeakoulun insinööriopiskelijoilla on hyvät välit keskenään, ja uusien opiskelijoiden rantautuminen otettaisiin avosylin vastaan.

Osviittaa saatiin viime syksynä, kun Tampereen teknillisen yliopiston muuntokoulutettavat aloittivat opintonsa Turussa.

”Heti alussa vietimme iltaa muutamien opiskelijoiden kanssa, ja seuraavana päivänä suunnittelimme jo yhdessä heidän uudelle killalleen logoa”, Junnila muistelee.

TTY:n järjestämänä, AMK:n tiloissa pidettävä kahden vuoden setti tuntuu kuitenkin väliaikaiselta, ja sitä se onkin: ”Muuntokoulutus on laastari akuuttiin työpulaan”, Junnila toteaa.

Kiltatoiminnassa syntyvät ystävyssuhteet ovat opiskeluaikojen riemu ja työelämän etu. Opiskelijat korostavatkin Turun yliopiston järjestämän DI-koulutuksen merkitystä juuri yhteisöllisyyden kannalta.

”Se helpottaa opiskelijoiden integroitumista yhteisöön, ja tätä aspektia ei kannata ihan kevyesti sivuuttaa”, Kronström huomauttaa.

Vaikka teknisen tiedekunnan muodostumisella ei olisi konkreettisia vaikutuksia, se toisi mukanaan uskottavuutta:

”Oma tiedekunta muuttaisi mentaliteettia. Se saisi ihmiset huomaamaan, että meitä teekkareita on myös Turussa”, Kronström ja Junnila sanovat.

 

Lue lisää:

Wappu on teekkarin joulu

”Vappu on ajankohta, Wappu taas mielentila. Useasti puhutaan, että Wappu on kuin joulu teekkareille, eikä tässä mielestäni olla hirveän kaukana totuudesta”, sanoo Sirius Vuorikoski, Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan teekkarijaoston puheenjohtaja. (4/2017)

"Paineet olla parempi kuin keskiarvomies"

"Luulimme, että tulit väärään paikkaan.” Naisilta vaaditaan yhä sisua, jos he haluavat menestyä teknisillä aloilla. (12/2016)