Kampus
25.08.2016

Vuosikymmen 17,9 neliön varassa

Teksti & Kuvat:
Lauri Hannus
  • Tero Ahlgren järjesti pitkän asuintaipaleensa kunniaksi juhlat ystävilleen. Ne pidettiin luonnollisesti läntisen Ylioppilaskylän kerhotilassa.

Tero Ahlgrenilla tuli elokuussa täyteen kymmenen vuotta Ylioppilaskylän yksiössään. Vakiasukas on päässyt myös mukaan päättämään koko turkulaisen opiskelija-asumisen tulevaisuudesta.

Aamuyöstä juhlista palaava Tero Ahlgren törmää kettuun lähellä kotioveaan. Kohtaaminen äityy monen minuutin hiljaiseksi tuijotuskilpailuksi. Lopulta kettu livahtaa takaisin Aurajoen rantatörmälle ja Ahlgren luhtikäytävää pitkin kolmannen kerroksen asuntoonsa. Taas yksi uusi tuttavuus, hymähtää Ahlgren, joka on tottunut tiuhaan vaihtuviin naapureihin.

Folkloristiikkaa opiskeleva Ahlgren on aivan tavallinen Ylioppilaskylän asukas. Tosin hän on viihtynyt kylässä jo kymmenen vuoden ajan, mikä on harvinaista. Vielä hätkähdyttävämpää Ahlgrenin asuintaipaleesta tekee se, että hän on asunut koko ajan samassa 17,9 neliön kokoisessa yksiössä.

Ahlgren muutti ylioppilaskylään Salon seudulta. Isossa maalaistalossa kasvaneelle opiskelijalle pieni neliömäärä tuntui aluksi ahtaalta. Vuosien mittaan tiiviiseen asumiseen on kuitenkin tottunut.

”Nyt se on aika kotoisa pieni sopukka. Tilaa kyllä täytyy käyttää käytännöllisesti.”

Myös alueen maine on kohonnut hänen silmissään arvonnousun.

”Kuulin nuoruudessani huumeneulatarinoita Turun yo-kylästä, mutta maineen perättömyyden huomasi aika nopeasti. En ole törmännyt yhteenkään neulaan, ja poliisiautonkin olen nähnyt kotikulmillani vain kahdesti.”  

 

Miljoonien vartija

Vuosikymmen on ylioppilaskylässä poikkeuksellisen pitkä asumisaika. Keskimäärin länsipuolen asunnoissa asutaan 2,1 vuotta, eikä tilastossa ole edes mukana vaihto-oppilaiden pikaisia asuinjaksoja. Ahlgrenin asuntotyyppi, keittiötön pikkuyksiö onkin monille vain kuukausien majapaikka.

Ruoanlaitoin sijasta aika kuluu yhteisöllisessä toiminnassa asukastoiminnassa. Vakioasukas on toiminut jo viiden vuoden ajan ylioppilaskylän länsipuolen taloudenhoitajana, omien sanojensa mukaan ”kuittirumbasta vastaavana”.

Kuluvan vuoden alusta kuittirumba on ollut hieman suurisuuntaisempaa, sillä Ahlgren valittiin Turun ylioppilaskyläsäätiön hallitukseen vuosille 2016–2018. Hallitus päättää TYS:n yleisestä toimintalinjasta sekä konkreettisista investoinneista, muun muassa tulevien asuntokohteiden rakentamisesta.

”Vuosikymmen Yo-kylän yksiössä voi joidenkin mielestä olla opintojen pitkittymiseen viittaava heikkous, mutta itse koen pitkän asumiseni hallitustyön kannalta ehdottomasti vahvuudeksi”, Ahlgren kertoo.   

 

Omaksi kuuluva yhteisö

Ylioppilaskylä ei ole mikään monoliitti, vaan eri vaiheissa rakennetuilla alueilla vallitsee Ahlgrenin mukaan erilainen henki. Kylän itäpuolen hän hahmottaa etenkin perheellisten paikaksi. Länsipuolesta taas tekevät eloisan muun muassa kansainväliset opiskelijat.

”Jos menee tästä kadun toiselle puolelle, niin siellä ovat vaihtaritalot, joissa on ihan säännöllisesti koko rakennuksen kattavia bileitä. Sellaisia ei pahemmin muualla Turussa ole.”

Länsipuolella on Ahlgrenille kaikki tarpeellinen lähikaupasta ja kotoisasta Three Beers -baarista alkaen. Parasta kylässä on hänen mukaansa ”omaksi kuuluva yhteisö” – siis samanhenkisten ihmisten seura.

Ahlgrenin mukaan Ylioppilaskylä on muuttunut vuosikymmenessä melko vähän. Maisemaa ovat muovanneet pikemminkin viereisille niityille nousseet Ikituuri ja Nummenranta sekä Aurajokirannan kovan rahan asunnot.

Paljoa huonoa sanottavaa hän ei kotikaupunginosastaan keksi, ainakaan kesällä. ”Onhan alue toki vähän karun betonisen näköinen silloin, kun lehtiä ei ole puissa.”  

Kysyttäessä pienen neliömäärän vaatimasta minimalistisesta sisustuksesta hän naurahtaa.

”Olen tosi huono heittämään tavaraa pois, mutta olen myös huomannut, että yhteen asuinneliöön mahtuu aika paljon.”

Lähivuosina tilaihme saattaa jäädä kuitenkin taakse, sillä Ahlgrenin opintaival lähestyy päätöstään. Maisteriksi valmistumisen jälkeen TYS:n asunnoissa saa asua vuoden, sitten säännöt pakottavat muuttamaan.

Toisaalta jatko-opintoja harkitseva vakiasukas saisi tohtoriopiskelijana uuden asumisoikeuden ylioppilaskylän asuntoihin.

”Mikäli jäisin asumaan TYS:lle, haluaisin kuitenkin ehkä hieman nykyistä isomman asunnon. ”