Kampus
24.04.2017

Wappu on teekkarin joulu

Teksti:
Jeremi Nyyssönen & Niklas Luomala
Kuvat:
Juha Laurila, Ilkka Luoma-Aho & Mikko Aromaa
  • Bongaa teekkari! Niklas Luomala (vas) ja Jeremi Nyyssönen kauppaavat wappulehteä.

Teekkareiden wappulehden päätoimittajat Jeremi Nyyssönen ja Niklas Luomala johdattavat Tylkkärin lukijat turkulaisen teekkariwapun lähteille.

Kun kevätaurinko sulattaa viimeisetkin lumikinokset ja linnut palailevat pohjoiseen, teekkarit heräävät kiltahuoneidensa nurkista ja lähtevät ulos viettämään Wappua. Turun teekkarit julistavat nimittäin wappurauhan jo kolme viikkoa ennen varsinaista w-hetkeä Wapunaloitusbileissä.

Wappulehtemme Pilde&Napanderin taittaminen on syönyt kaksi edellistä viikkoamme lähes kokonaan, joten perinteistä wappufiilistä ei ole juurikaan kehittynyt ennen bileitä. Kuitenkin, kun pitkän päivän päätteeksi laskeudumme yökerho Vegasin portaat ja näemme koko haalareiden värispektrin, emme voi välttyä hyvän fiiliksen tarttumiselta.

Tästä juuri Turun Wapussa on kyse: opiskelijat koulutusohjelmasta riippumatta juhlivat vapun lähestymistä yhdessä. Keskiyöllä julistetaan virallinen Wappurauha ja avataan lähtölaskenta kohti vappuaattoa.

Wappuputki paljastuu haalareista

Kuinka turkulaiset vappuperinteet ovat saneet alkunsa? Toisen vuoden teekkariopiskelijoina tietomme Turun teekkarikulttuurista ovat melko vajavaiset, joten käännymme pitkän linjan turkulaisen järjestöaktiivin ja diplomi-insinöörin Marlo Ekbergin puoleen.

”Vaikka alussa teekkarikulttuuria omaksuttiin paljolti muilta paikkakunnilta esimerkiksi wappulehden ja jäynäkilpailuiden muodossa, on meidän omaakin kulttuuriamme rakennettu heti ensi vuosista alkaen”, Ekberg pohjustaa.

Turun yliopisto sai ensimmäisen teekkarikiltansa vuonna 1999, kun Digit perustettiin. Toinen teekkarikilta Nucleus näki päivänvalon vuonna 2007. Vuosien saatossa Turun wappu on kasvanut, ja tänä vuonna kolmiviikkoiset kinkerit sisältävät perinteisten bileiden ja sitsien lisäksi vaikkapa leffailtoja ja kyykänpeluuta.

“Turun yliopiston kaksi teekkarikiltaa ovat tasaista vauhtia lisänneet teekkarikulttuurin näkyvyyttä Turussa”, Ekberg kehuu.

Paikallinen erikoisuus on wappupassi, johon kerätään leimoja wapputapahtumista. Kun passin palauttaa, saa leimojen määrästä riippuen jopa neljä wappuputki-haalarimerkkiä. Niiden perusteella voit bongata kavereiden haalareista, kuinka pitkään ja hartaasti Wappua onkaan tullut vietettyä.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen. 

Wapunaloitusbileiden beer pong -poseeraus à la Asser Junnila (vas) ja Ilari Talli.

"Lyötiin isompi vaihde silmään" 

Entä mistä opiskelijavapun juhlinta juontaa juurensa? Selvitämme asiaa lähestymällä järjestöaktiivia Tuomas Hirvosta Tekniikan Akateemisista. Hirvosen mukaan traditio alkoi Suomessa ensimmäisestä yliopistosta Turun akatemiasta.

“Koska teekkarit eivät olisi teekkareita, ellei homma lähtisi kierroksille, jossain vaiheessa lyötiin isompi vaihde silmään ja vapun juhliminen aloitettiin jo etukäteen”, Hirvonen taustoittaa.

Mikä sitten erottaa perinteisen vapun ja teekkareiden Wapun toisistaan? Tämän kysymyksen esitämme Sirius Vuorikoskelle, Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan teekkarijaoston puheenjohtajalle.

”Vappu on ajankohta, Wappu taas mielentila. Useasti puhutaan, että Wappu on kuin joulu teekkareille, eikä tässä mielestäni olla hirveän kaukana totuudesta”, Vuorikoski avaa.

Puheenjohtajan mukaan Wappuun kuuluu tietty wappufiiliksen vähittäinen nostattaminen, jonka talvikauden vastine on jouluun laskeutuminen.

“Teekkareille Wappu viittaa siihen, että pyhimmän omaisuutemme eli teekkarilakin käyttöaika lähestyy. Kun se koittaa, fuksit saavat vihdoin painaa lakin päähänsä ensimmäistä kertaa. Teekkarilakki on teekkareille niin tärkeä, että se ansaitsee kunniakseen pelkkää vappua arvokkaamman, erityisemmän ja pitkäkestoisemman juhlinnan”, Vuorikoski julistaa.

Lehtimyyntiä muiden suruksi 

Nostettuamme Wapunaloitusbileissä wappufiilikset vaaditulle tasolle, ei hyvää alkua ja hauskanpitopotentiaalia saata päästää hukkaan. Wappurauhan julistuksesta lähtien tapahtumaputki jatkuukin läpi huhtikuun.

Seuraavaksi on vuorossa Turun wappulehden Pilde&Napander julkistus juhlallisessa julkistustilaisuudessa halvan kuohuviinin ja sitäkin halvemman huumorin siivittämänä.

Lehden tavoin tilaisuus on joka vuosi erilainen, tekijöidensä näköinen. Sen päätteeksi halukkaat voivat lunastaa itselleen lehden jos toisenkin.

Emme kuitenkaan tee lehteä vain oman porukan iloksi vaan myös kanssaopiskelijoiden, tavallisten ihmisten ja fuksien suruksi. Fuksit pääsevät nimittäin testaamaan myyntitaitojaan, kun he kaupittelevat wappulehteä kampuksella ja Kauppatorilla. Rohkeimmat suuntaavat tätä isommille apajille Tampereelle ja Otaniemeen.

Eniten lehtiä myynyt fuksi palkitaan lakituksen yhteydessä ruhtinaallisesti jaloviinapullolla.

Tulikoe karaisee fuksit

Lakitusta edeltää fuksien teekkarikaste eli Eldprovet, joka yhdistää Turun yliopiston ja Åbo Akademin teekkarikillat. Tapahtuma eroaa muiden teekkaripaikkakuntien kasteista siten, ettei se nyt ihan varsinaisesti ole kaste (ellei suorittava fuksi niin välttämättä halua).

Kastautumisen sijaan fuksit kiertävät joukkueittain kampukselle ripoteltuja rasteja ja suorittavat enemmän tai vähemmän teekkariuteen liittyviä tehtäviä. Oppia voi hakea wappuisasta Teekkariperinnepäivästä, jossa tänä vuonna sykkii runosuoni Sitsilauluworkshopin merkeissä.

Tulikokeen päätteeksi fuksit viettävät – toivottavasti – viimeistä iltaansa fuksina ja valmistautuvat seuraavana päivänä odottavaan lakitukseen.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen

Biotekniikan opiskelija Laura Forsman iloitsee uudesta wappulehdestä. 

Lakitus sulkee keskustan

Vaikka Turun Wappu on upea, se ei aivan pärjää volyymissaan Tampereen tahi Otaniemen Wapuille. Tamperelaisen teekkariwapun omin ja näkyvin perinne on uusien opiskelijoiden kastaminen teekkareiksi Tammerkosken hyisessä vedessä.

”Miksi tehdä pienesti, jos voi tehdä homman isosti: tänä päivänä teekkarikaste kerää Tammerkosken rannalle tuhansia, joidenkin arvioiden mukaan kymmenenkin tuhatta, ihmisiä seuraamaan fukseuden päättymistä”, Tuomas Hirvonen kertoo.

Toinen näkyvä tamperelaisperinne on Hämeensillalla seisovan Suomen neito -patsaan tupsulakitus keskiyöllä toukokuun ensimmäisenä.

”Lakitus on melkoinen operaatio. Se käytännössä sulkee Hämeenkadun ja pysäyttää hetkellisesti ison osan Tampereen joukkoliikenteestä, kun tuhannet lakituksen seuraajat täyttävät Hämeensillan”, Hirvonen jatkaa.

Otaniemen wappuperinteisiin kuuluvat puolestaan fuksivuoden huipentumana Fuksipeijaiset ja sitä seuraava lakkienjako entisen Teknillisen korkeakoulun amfiteatterilla sekä wappuriehan julistus wappuaattona Teekkarikylässä Servin Mökin katolta.

”Lakkienjaon päätteeksi fuksikapteenit pääsevät testaamaan meriveden lämpötilaa”, Sirius Vuorikoski sanoo.

Vinkit teekkarin Wappuun

1. Älä ylisuorita. Vaikka wapun juhliminen onkin hauskaa puuhaa ja teekkarin parasta aikaa, liiallinen wappuilu näkyy ja tuntuu kasautuvina velvollisuuksina, missattuina deadlineina ja mahdollisesti myös pahana olona. Suunnittele, aikatauluta, organisoi.

2. Älä alisuorita. Saavutettua wappufiilistä ei kuitenkaan kannata päästää karkuun! Wappufiilistä on suotavaa varastoida loppuvuoden vähemmän wappuisaa ajanjaksoa ajatellen runsaasti.

3. Tule rohkeasti mukaan. Me teekkarit emme aristele muiden tiedekuntien opiskelijoita; meiningissä on mukana sakkia laidasta laitaan humanistisesta tiedekunnasta aina amk-insinööreihin asti. Hyppää siis rohkeasti kelkkaan!

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen

Pilde&Napanderia juhlittiin kera halvan skumpan. Mallia näyttää tietotekniikan opiskelija Tijam Moradi.

Yliopiston teekkarikillat

Digit = tietotekniikan, elektroniikan ja tietoliikennetekniikan diplomi-insinööriopiskelijoiden kilta

Nucleus = biotekniikan ja elintarvikekehityksen diplomi-insinööriopiskelijoiden kilta

 

Lue lisää:

Tiesitkö tätä? Opiskelijavappu syntyi poliisin ja ylioppilaiden kahnauksesta – professori avaa 200 vuotta täyttävän juhlan salat

”Ylioppilaat ovat olleet saatanan levottomia koko syksyn". Poliittisen historian professori emeritus Timo Soikkanen törmäsi suomalaisen opiskelijavapun yllättävään syntyhistoriaan tutkiessaan Turun poliisin alkuaikoja. (4/2017)

Teknillinen tiedekunta Turkuun?

Turun yliopistoon visioidaan lisää teknisen alan koulutusta. Onko koulutukselle oikeasti tarvetta vai riittääkö, että muut yliopistot tarjoavat räätälöityä opetusta Turkuun? (4/2017)

"Paineet olla parempi kuin keskiarvomies"

"Luulimme, että tulit väärään paikkaan.” Naisilta vaaditaan yhä sisua, jos he haluavat menestyä teknisillä aloilla. (12/2016)