Hallituksessa: Opiskelijoiden kunnat murroksen keskellä

YLIOPISTOMAAILMAN murros ei ota laantuakseen. Tutkintojärjestelmän ja yliopistohenkilökunnan palkkauksen uudistamisen jälkeen on ryhdytty uudistamaan yliopistorakennetta sekä yliopistojen hallintoa ja asemaa. Opiskelijat hyötyvät muutoksista vain, jos yliopisto toimii niiden myötä paremmin. Muutos ei ole itsetarkoitus. Ylioppilaskuntien haastavana tehtävänä on varmistaa, että opiskelijoiden ääni kuuluu murroksen keskellä. Olemme vuosikymmenien aikana saavuttaneet merkittävän aseman yliopiston kehittäjinä. Emme ole asiakkaita, vaan yhteisön jäseniä, jolla on kolmasosa vallasta yliopistolla. Kannamme vastuumme siitä, että kokonaisuus toimii – ei vain opiskelijoiden vaan myös henkilökunnan kannalta. Ylioppilaskunnan yliopistolaissa määritelty tehtävä on toimia ”jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä”. Ylioppilaskunnilla on itsemääräämisoikeus samalla tapaan kuin kunnilla. Jäsenet valitsevat edustajansa edustajistoon, joka päättää siitä, mitä kunta tekee ja miten jäsenmaksutulot käytetään. Yliopistolain mukaan kaikki perustutkinto-opiskelijat ovat automaattisesti ylioppilaskunnan jäseniä. Automaatiojäsenyys on antanut ylioppilaskunnille taloudellista vakauden ja mahdollisuuden palvella jäsenistöä ja ajaa sen etua. Rahat eivät kulu jäsenhankintaan, vaan itse toimintaan. Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) ylläpitäminen ei olisi mahdollista ilman vakaita jäsenmaksutuloja. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten opiskelijoiden palvelut, oikeudet ja vaikutusvalta yliopistoissa ja yhteiskunnassa ovat omaa luokkaansa. Keskeisin syy tähän on ylioppilaskuntien itsenäisyys, jonka taloudellinen riippumattomuus takaa. Opintotukijärjestelmää, omaa terveydenhuoltoa, kattavaa opiskelija- asuntotuotantoa, opiskelijaalennuksia tai edustusta yliopiston hallinnossa ei ole annettu. Ne on saatu kovalla työllä.

RUOTSIN uusi porvarihallitus on päättänyt poistaa ylioppilaskuntien automaatiojäsenyyden. Hallitus on perustellut muutosta sillä, että automaatiojäsenyys on yhdistymisvapauden periaatteiden vastainen. Se rinnastaa ylioppilaskunnat yhdistyksiin, joihin kuuluminen on vapaaehtoista. Suomessa lainsäätäjä on nähnyt ylioppilaskunnat opiskelijoiden kuntina, joiden asema perustuu yliopistojen perustuslaissa taattuun itsehallintoon ja ylioppilaskuntien julkishallinnollisiin tehtäviin, kuten hallinnon opiskelijaedustajien valintaan..Ruotsissa käydyn keskustelun taustalla on myös puhdas poliittinen laskelmointi. Ruotsin porvareiden ideologisena tavoitteena on ollut ylipäätään vähentää korporaatioiden (kuten yo-kuntien ja ammattiliittojen) vaikutusvaltaa. On mahdollista, että automaatiojäsenyyskysymys nostetaan esiin myös Suomessa samalla, kun yliopistolain uudistusta valmistellaan. Mikään merkittävä poliittinen puolue tai eturyhmä ei ole ainakaan julkisesti ottanut tavoitteekseen ylioppilaskuntien aseman heikentämistä ja YTHS-järjestelmän romuttamista. TYYn jäsenet voivat luottaa siihen, että ylioppilaskunta vastustaa mahdollisia yrityksiä heikentää opiskelijoiden asemaa. Se on lakisääteinen tehtävämme.

ERIC CARVER
Kirjoittaja on TYYn hallituksen puheenjohtaja.

Julkaistu alunperin Turun ylioppilaslehden numerossa 10/2007 (7.9.2007)