SIHTEERISTÖSSÄ: Huuda tyhjään lujempaa

”Edunvalvonta on saavutettujen etujen puolustamista ja uusien avausten tekemistä sekä toiminnan kehittämistä. Edunvalvontatyö itsessään on suurelle yleisölle näkymätöntä, mutta sen vaikutukset tuntuvat jokapäiväisessä elämässä.” Näin opastimme (kaikessa huvittavuudessaan) TYYn hallituksen entisen jäsenen Tuomas Vanhasen kanssa ainejärjestöjen opintoasioista vastaavia toimijoita alkuvuodesta 2007.

Esityksemme sisälsi 40 slaidia. Uskoimme yhdessä opiskelijoiden kanssa muuttavamme, jos ei koko maailmaa, niin ainakin Turun kaksi yhdistyvää yliopistoa mielemme mukaisiksi ja opiskelijaystävällisemmiksi opinahjoiksi.
Noista ajoista tuntuu olevan ikuisuus. Ja opiskelijapoliittisessa ympäristössä siitä ehkä onkin. Entä mitä on jäänyt käteen?

VATSAHAAVA. Olen istunut parhaimmillaan viidessä kokouksessa saman päivän aikana. Minulla on ollut työviikkoja, jolloin työpäivät kestävät aamusta iltaan, eikä ehdi kunnolla syömään. Työtäni onkin suurimmaksi osaksi työryhmissä toimiminen. Yleensä niissä istuvat samat yliopistohallinnon keskeiset miehet. Vaikuttamisen mahdollisuuksia siis riittää, jos vain osaa havaita ne.

KONKATIT ja verkostot. Hyvät henkilökohtaiset kontaktit ja suhteet ovat tämän työn kulmakivi. Toimintatapoihini ei välttämättä kuulu asioiden tekeminen vaikeimman kautta. Yliopiston toivottoman hitaiden ja kankeiden, eli virallisten vaikutuskanavien etsimisen sijaan kannattaa useimmiten ottaa puhelin käteen tai kiivetä Ryssänmäelle.

ROHKEUS. Tappion karvasta kalkkia on välillä tullut nieltyä, mutta sen kautta käteen on jäänyt osaamista, jota ei voi mistään muualta saada. Kokemalla, tekemällä ja yrittämällä oppii. Hallinnon tyhjyyteen voi huutaa niin lujaa kuin jaksaa, mutta mitään ei välttämättä tapahdu. Joskus voi myös olla järkevää rohkeasti heittää joku kirveistä kaivoon ja katsoa eteenpäin. Tämä voisi olla evästys, jonka nyt antaisin kaikille yliopistossa edunvalvontatyötä tekeville.

IHMISET. Työyhteisömme on mahtavin, mitä vain kuvitella saattaa. Olen saanut TYYn kautta parhaat ja varmasti eliniän kestävät ystävät.

MINNA AHOLA
Kirjoittaja on TYYn koulutuspoliittinen sihteeri, joka lähtee opintovapaalle vuodenvaihteessa.

Julkaistu alunperin Turun ylioppilaslehden numerossa 15/2008 (31.10.2008)