Elokuvat: Itsenäisyyden katkera rajanveto

Vuoden 1918 katkera sisällissota herättää vieläkin voimakkaita tunteita Suomessa. Elokuvassa ei ole aiheeseen kovin usein kajottu. Oikeastaan vain Edvin Laineen Täällä Pohjantähden alla on pyrkinyt jonkinlaiseen yhteiskunnalliseen analyysiin sisällissodan syistä. Nyt Lauri Törhönen on tarttunut tärkeään aiheeseen. Raja 1918 -elokuvassa tarkastelupiste on sodan sekavissa jälkimainingeissa ja sen tarina perustuu Jörn Donnerin isän kokemuksiin.

Nuori idealistinen kapteeni Carl von Munck (Martin Bahne) määrätään Karjalaan johtamaan raja-asemaa. Von Munck rakastuu kirjuriinsa Maaria Lintuun (Minna Haapkylä), joka piilottelee etsintäkuulutettua punakapinallista Heikki Kiljusta (Tommi Korpela).

Vuonna 1918 Suomen ja Neuvosto-Venäjän kohtauspisteessä mikään ei ole selkeää. Rajanveto osoittautuu vaikeaksi, niin ihmisten kuin valtioidenkin välillä. Von Munck pyrkii inhimillisiin ratkaisuihin, mutta tilanne muodostuu absurdiksi, kun rajaa lähdetään vetämään kylän keskellä virtaavalle purolle.

Törhönen on kulmikas persoona ja epätasainen ohjaaja. Raja 1918 välttää itsenäisyyden hehkuttamisen ja on oikeastaan aika rohkea ja kaunistelematon kuvaus nuoren kansakunnan kaoottisesta rakennusvaiheesta. Sodan syihin elokuva ei paneudu, eikä se hae sille syyllisiä. Raja 1918 osoittaa, kuinka yksilön vaikutusmahdollisuudet hukkuvat vihan motivoiman koneiston vääjäämättömään kulkuun. Tämä fatalistinen näkemys on inhorealistinen mutta vaikuttava.

Aivan elokuvan lopussa Törhönen kuitenkin sortuu eksploitatiiviseen naisvartalon paljasteluun, kun punavangit pyrkivät pakoon alastomien naisten suojelemina. Ratkaisu on mauton.

ONNIMANNI LIUKKONEN