Elokuvat: Röllit inhimillisyyden asialla

Röllin sydän on kunnianhimoinen suomalainen animaatio. Se on toteutettu perinteisellä piirrostekniikalla yhdessä venäläisten animaattoreiden kanssa. Prosessi on kestänyt kuusi vuotta ja kuvia on piirretty miljoonia. Suomen mittakaavassa koko illan piirretty on ennennäkemätön saavutus.

Elokuvan tarina on hieman repaleinen ja kliseistä kokoon kudottu. On vähän sormusten herraa, päättymätöntä tarinaa ja suomalaista mytologiaa. Menninkäisten metsä on alkanut kivettyä ja ekokatastrofi uhkaa levitä myös Röllimetsään. Syynä on satuolentojen välinpitämättömyys ja itsekkyys. Ainoa toivo on löytää myyttinen ymmärryksen sydän, jota Rölli kumppaneineen lähtee metsästämään. Kuten lastenelokuvissa on tapana, sanoma korostaa suvaitsevaisuutta ja toisten huomioon ottamista.

Elokuvan ohjaaja ja käsikirjoittaja Pekka Lehtosaari on kymmenien animaatioiden ääniohjauksen veteraani. Rölli on toteutettu siis vahvalla rutiinilla, mutta samalla omaperäisyydestä on jouduttu luopumaan. Suomalaisuutta on kyllä käytetty hyväksi, mutta särmät on hiottu niin, että tuloksena hieman hampaatonta Disney-kopiointia. Röllin anarkismi on latistettu kiltiksi tuhmuudeksi.

Elokuvan piirrosjälkeä vaivaa epätasaisuus. Välillä visuaalinen tyyli on varsin komeaa, mutta toisinaan rajoitetut resurssit näkyvät lopputuloksessa. Varsinkin muutamat sivuhahmot on animoitu luvattoman persoonattomasti.
Röllin sydän ei ole mitenkään toivoton piirroselokuva, päinvastoin. Matkiessaan animaatioiden valtavirtaa siitä ei vain löydy samaa persoonallista särmää kuin Muumeista tai vaikkapa Mauri Kunnaksen luomuksista. Lopullisen tuomion antavat kuitenkin lapset. Silloin sivuseikaksi jää se, että animaatio-Rölli on muovinen, hajuton ja mauton. Niin puhdas, että sponsoripesuaine menee varmasti kaupaksi.

ONNIMANNI LIUKKONEN