Kirjat: Epäkorrektista, epäkorrektisti

Savukeitaan tuoreen artikkelikokoelman aiheena ovat helsinkiläinen maahanmuuttovastainen kaupunginvaltuutettu, blogikirjoittaja ja kielitieteilijä Jussi Halla-aho (ps.) ja hänen seuraajansa. Teos pyrkii lähestymään henkilöä ja ilmiötä useista eri näkökulmista ja puhumaan sekä niiden puolesta että niitä vastaan.

Lähes kaikki kirjassa tarjotut perustelut ovat ideologisia, oltiin millä puolella rintamalinjaa tahansa. Faktat ja tilastot vääntyvät ennakko-olettamusten mukaan samalla tavalla kuin Halla-aholla itsellään. Mukana ei ole juurikaan yritystä ymmärtää vastapuolta. Vastustajat olemuksellistetaan joko valehteleviksi rasisteiksi tai kritiikittömiksi ääliöiksi.

Arja Alho kirjoittaa hyvin pintapuolisesti ihmisarvosta, Jukka Mallinen puolestaan aiheen vierestä. Myös Sirpa Pietikäinen liikkuu varsin yleisellä tasolla, mutta onnistuu tavoittamaan muutaman terävän pointin suomalaisesta muutosvastarinnasta.

Katja Kettu  ja Jussi K. Niemelä keskittyvät lähinnä piikittelemään Halla-ahoa seuraajineen. Varsinkin Niemelän hyvän maun rajoilla liikkuva teksti on viihdyttävää luettavaa, mutta ei taatusti rakenna siltoja mihinkään.

Neljä esseistä näyttää pyrkineen syvempään analyysiin. Husein Muhammed käy läpi samoja tilastoja kuin Halla-aho, mutta kumoaa tämän väitteitä tai ainakin esittää vaihtoehtoisia tulkintatapoja.

Timo Hännikäinen pohtii toisessa kirjan parhaista teksteistä sitä, miksi kannattaa Halla-ahoa. Muista poiketen hän lausuu ennakko-oletuksensa myös ääneen.

Toinen artikkelikokoelman kärkikirjoituksista on eittämättä Mike Pohjolan keskusteluanalyysi yhdestä Homma-foorumilla käydystä keskustelusarjasta. Pohjola onnistuu tavoittamaan hyvin oleellisen osan Halla-ahon retorisista taktiikoista, eikä juurikaan sorru itse saarnaamaan. Kirjan heikoin lenkki tekee täsmälleen päinvastoin: Jukka Hankamäki listaa esimerkin toisensa jälkeen, mutta vääntää niistä ideologisia johtopäätöksiä kuin pahinkin stalinisti. Hankamäen argumentaatio on luokattoman huonoa, eikä luultavasti vakuuta ketään Homma-foorumin ulkopuolella.

Kirjan teksteistä näkee sen, että jos kirjoittajien enemmistö olisi keskittynyt itse asiaan ja välttänyt typerimpiä kärjistyksiä, se olisi voinut olla kaivattu askel kunnolliseen keskusteluun maahanmuutosta. Sen sijaan tarjolla on vain samantasoista yleistämistä kuin ennenkin.

J. TUOMAS HARVIAINEN

Ville Hytönen (toim.):
Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa?
Savukeidas
2010