Kulttuuri
30.10.2013

Kliseitä ja trailerihetkiä

PELI. Kun naitetaan peli ja elokuva, lopputulosta on vaikea olla arvioimatta kummankin median kriteereillä. Beyond: Two Souls on ongelmallinen sekä pelinä että elokuvana.

Pääosissa näyttelevät Junosta tuttu Ellen Page ja William Dafoe. Musiikki on tilattu Hans Zimmeriltä, ja pelin traileri on pyörinyt leffateattereissa. Pelin budjetti imi 20 miljoonaa euroa.

Pelin ohjannut David Cage haluaa kovasti olla pelialan auteur. Heavy Rainissa (2010) Cagen studio onnistuikin yhdistämään pelaamisen intensiteetin elokuvalliseen kerrontaan.

Beyond kertoo visuaalisesti upean tarinan erilaisuudesta, yksinäisyydestä ja hyväksikäytöstä. Pagen näyttelemä Jodie elää kytkettynä poltergeistmaiseen henkeen. Pelaaja kokee, millaista on kasvaa labrassa, toimia CIA:n työkaluna ja elää kodittomana. Välillä ohjataan henkeä ja viskotaan tavaroita ympäriinsä.

Pelin alku lupaa niin paljon, että haluaisin pitää siitä ja julistaa, että mieluummin uutta yrittävä epäonnistuminen kuin turvallinen "onnistuminen".

Huippunäyttelijät ja toimiva äänisuunnittelu eivät kuitenkaan pelasta tarinaa, jonka käsikirjoitus on tosikkomaisine kliseineen sellaista homejuustoa, ettei sen pitäisi mennä läpi peruskoulun jälkeen. Joka kohtauksesta yritetään kiskoa suuria tunteita putkitongeilla.

Jodien elämä esitetään irrallisina pätkinä, joista useimmat päättyvät itkuun. Kaukana ei ole pelaajankaan itku, pelattavaa kun ei juuri ole.

Beyond: Two Souls muistuttaa 80-luvun monivalintaseikkailua, paitsi että tällä kertaa pelaajan valinnoilla ei ole väliä.

Pontus Purokuru

Beyond: Two Souls (PS3)

Quantic Dream