Kulttuuri
05.02.2015

Varför Brasília, vi har ju Åbossa

Teksti:
Joel Haapamäki
Kuvat:
Jaska Poikonen
  • Åbossan ensimmäisen levytyksen kokoonpano vasemmalta oikealle: Christian Kukkula, Karine Telles, Gérard Gassou, Miikkael Kukkula, Nawras Odda, Tapani Kärnä, Jaska Poikonen, Roope Kantonen ja Otso Helasvuo.

Åbossa-musiikkikollektiivi liputtaa rajojen rikkomisen ja spontaaniuden puolesta. Sen ensimmäinen tuotos on bossa novaa, seuraava mahdollisesti jotain ihan muuta.

Turkulaisen tammikuun ankeus unohtuu heti sisään astuessa. 

Kristiinankadun Latte Cafe aromikas kahvin tuoksu sekoittuu taustalla soivaan jazziin ja ystävällisiin hymyihin. Kahvilassa istuvat iltapäivää Åbossa-musiikkiprojektin ydinkolmikko Gérard Gassou, Nawras Odda ja Jaska Poikonen

Muusikkohaastattelujen kahvilakuvaukset ovat usein tarpeettomia, mutta tällä kertaa ratkaisu on perusteltu: Togosta Ranskan kautta Suomeen muuttanut Gassou omistaa kahvilan. Muusikon sympaattiset kasvot ovat monelle turkulaiselle tutut juuri Latte Cafen tiskin takaa.

”On vaikea olla tapaamatta Gérardia, jos asuu Turussa ja tykkää kahvista tai musiikista”, tiivistää Poikonen. 

Poikonen ja Odda ovat tutustuneet sekä Gassouhun että toisiinsa Latten pöydissä. Hiljalleen asiakassuhteet ovat vaihtuneet ystävyydeksi, kahvihetket jamitteluiksi.

”Gérard on niin välitön. Lisäksi hänen kanssaan soittaessa ei ole rajoja sen suhteen, että mitä voi tehdä ja mitä ei”, Odda suitsuttaa ja tiivistää samalla osuvasti, mistä koko Åbossassa on kyse.

 

Bossa nova -filosofiaa

Åbossa sai alkunsa marraskuussa, kun Odda kuuli kotimaassaan nimeä tehneen sãopaulolaislaulaja Karine Tellesin matkustavan lomamatkalle Turkuun.

”Sen jälkeen kaikki tapahtuikin hyvin nopeasti”, Odda kertoo. 

Gassou kutsui Tellesin Latteen, jossa Odda esitteli yhteistyöideansa hänelle. Telles suostui projektiin empimättä.

Odda otti kontolleen vastaavan tuottajan pestin: hän varasi Itäharjulta studion ja kokosi muusikot sekä tuotantoporukan samojen seinien sisään. 

Projekti eteni suunnitteluvaiheesta nauhoituksiin kolmessa päivässä. Studiossa vietettiin kymmenen tuntia ja miksaus tehtiin viikossa. Bossa novan ja Turun ympärille rakentunut Åbossa oli syntynyt.

Kun kolmikko puhuu bossa novasta, he eivät viittaa pelkästään genren musiikillisiin konventioihin. Kyse on myös tyylilajin kulttuurista: siihen kuuluvasta spontaaniudesta ja vapaudesta. 

”Vaikka me tehtäisiin seuraavaksi klassista musiikkia jousikvartetin kanssa, taustalla tulee pysymään bossa novan ydinajatus yhdessä tekemisestä ja musiikillisesta ennakkoluulottomuudesta”, Odda tiivistää. 

Demokratiaa studiossa

”Kyseessä on todennäköisesti ensimmäinen Itäharjulla tehty bossa nova -nauhoite”, Åbossan kitaristi ja projektin visuaalisesta ilmeestä vastaava Poikonen heittää. 
”Toinen”, korjaa Odda. 

Odda tuotti Gassoun bossa nova -EP:n samassa studiossa muutama vuosi sitten. EP:llä oli mukana kappale Imagine, josta Åbossa teki nyt oman versionsa. Tellesin runoilijaystävä Paulo Cesar Nunes käänsi Gassoun teksin portugaliksi ja kappale sovitettiin kokonaan uudestaan.

Sovitus rakennettiin yhdessä studiopäivässä siten, että siihen osallistuivat demokraattisesti kaikki paikalla olleet muusikot. Studiossa ei käytetty nuotteja, eikä kappaletta harjoiteltu etukäteen.

Suurin osa projektiin osallistuneista muusikoista ei ollut aikaisemmin edes tavannut toisiaan.

”Olimme ottaneet biisistä jo joitain ottoja, kun saksofonistimme Tapani (Kärnä) saapui studiolle. Näimme kaikki hänet ensimmäistä kertaa, esittelimme toisemme ja jatkoimme kappaleen tekoa”, Odda kertoo.

Vaikka projektiin valituilla muusikoilla on erilaiset taustat, yhdistää heitä ainakin yksi asia.

”He ovat ihmisiä, jotka tykkäävät samanlaisista jutuista kuin me”, Poikonen sanoo ja kertoo havainnollistavan anekdootin. 

”Tapasin perkussionistimme Roopen (Kantonen) ensimmäistä kertaa nauhoituksissa ja huomasin, että meillä on samanlaiset tatuoinnit. Kumpikaan meistä ei ollut aikaisemmin nähnyt tällaista muualla”, Poikonen kertoo ja näyttää ranteessaan olevaa tiibetinbudhalaista symbolia.

Mukana studiossa olivat soittimien lisäksi kamerat. Nauhoitukset kuvattiin ja materiaalista editoitiin Imaginelle musiikkivideo. Video päätettiin tehdä paitsi laajemman yleisön tavoittamiseksi myös soittotilanteen ainutlaatuisen tunnelman taltioimiseksi ja välittämiseksi.

”Video on dokumentointimielessä tosi tärkeä. Nyt meidän ei tarvitse yrittää selittää ihmisille, kuinka luomu ja kollektiivinen kappaleen tekotapa oli. Se näkyy videolla”, Odda sanoo.

Turku-Brasilia-Turku

Yksi Åbossan keskeisistä tavoitteista on uudistaa Turun ummehtuneita musiikkiympyröitä. Lääkkeenä se aikoo käyttää osaamista sekä läheltä että kaukaa.

”Kuten Karinen tapauksessa, haluamme myös tulevaisuudessa tuoda tänne artisteja ja antaa heidän jättää jälkensä kaupunkiimme. Samalla voimme vaihtaa keskenämme musiikkia, kulttuuria ja kieltä”, Gassou sanoo.

Ulkomaisen yhteistyön lisäksi Åbossa pyrkii tarjoamaan helposti lähestyttävän alustan paikallisille tekijöille. Odda ja Poikonen kehuvat kilpaa turkulaismuusikoiden kovaa tasoa. Samalla he kritisoivat kaupungin rajoittuneita esiintymisväyliä ja ahtaita piirejä.

”Monelle on tärkeää olla spesifisti tietyn genren tai tietynlaisen musiikin kuluttaja. Muusikot ottavat itsensä ihan liian vakavasti”, Odda harmittelee.

Toisaalta miehet kiittelevät Ydintalvipuutarhan ja Turku Jazz Orchestran kaltaisia toimijoita, joiden omaehtoisen tekemisen jatkumoon he sijoittaisivat mielellään itsensäkin. 

”Mitä enemmän tällaisia tulee, sitä enemmän erilaisia väyliä aukeaa ja ihmisten yhteistyö paranee”, Odda uskoo.

Kolmikolla on paljon ideoita Åbossan tulevaisuuden suhteen, mutta mitään ei ole vielä sovittu varmaksi. Puhetta on ollut esimerkiksi Tellesin paluusta Suomeen yhteisten live-keikkojen muodossa. Toisaalta kolmikko on myös kutsuttu jatkamaan projektia Brasiliaan.

Vaikka bossa nova on tarkoitus säilyttää Åbossan punaisena lankana jatkossakin, kaikki sen ympärillä voi muuttua – myös muusikot. Kolmikko korostaa, että kollektiivi elää vierailijoidensa mukana eikä sido itseensä ketään. 

Tulevaisuuden unelmavierailijoista kysyttäessä yksi nimi nousee ylitse muiden. 

”Lukeekohan Yona Turun ylioppilaslehteä?”, Odda virnistää.
Vaikka kolmikko tekisi mielellään yhteistyötä juuri Yonan tai Aino Vennan kaltaisten artistien kanssa, eivät he halua asettaa tulevien projektien genren suhteen minkäänlaisia rajoja.

”Jos Jori Hulkkonen päättää tulla mukaan, niin ei todellakaan haittaa”, Odda hymyilee ja jatkaa.

”Mikään ei olisi ylipäänsä hienompaa kuin se, että ihmiset kuulisivat ja näkisivät mistä Åbossassa on kyse ja osallistuisivat sitten omalla jutullaan.”