Mielipiteet
10.03.2017

Millainen olisi lihanormiton yhteiskunta?

Teksti:
Lotte Suveri

Siis yhteiskunta, jossa eläinten syöminen ja tuotteistaminen ei enää olisi normi.

Kenties tasa-arvoisempi, ekologisesti kestävämpi ja empaattisempi. Perusteluja lihanormin purkamiselle voi löytää tarkastelemalla kahta käsitettä – karnismia ja intersektionaalista tasa-arvoa.

Lihanormia vahvistava ruokalautasen sisältö on usein tiedostamaton arvovalinta. Ruokavalintojen taustalla vaikuttaa karnistinen ajattelumalli: Intiassa lehmä on pyhä, Koreassa tehotuotetaan koiranlihaa, Suomessa taas lehmä kuuluu ruokapöytään eikä koirasta tehdä pihviä. Karnismille tyypillistä onkin kulttuurisidonnaisuus ja kategoriat, jotka tekevät eläinten syömisestä normaalia ja luonnollista.

Lihanormin voidaan ajatella tukevan karnistista ajattelua, jossa eläimen yksilöarvo muodostuu ihmisen sille antaman käyttötarkoituksen mukaan. Miten tämä liittyy käsitykseen tasa-arvosta? Intersektionaalisen ajattelun mukaan tasa-arvoa ei voida saavuttaa, jos yhteiskunta ylläpitää sortoon perustuvia hierarkioita. Eläinoikeudellinen ajattelu onkin luonnollista jatkumoa ihmisoikeuksille, sillä se pyrkii jatkamaan hierarkioiden purkamista ulottamalla yksilöarvon myös eläimille.

EOP:n tavoitteena on lopettaa eläinten käyttö tuotantokoneiston osana ja siirtyä ihmiskeskeisestä päätöksenteosta lajirajat ylittävään politiikkaan. Visiossamme muutos alkaa lisäämällä kasvisruokavalion saatavuutta kaikissa julkisen sektorin ruokaloissa. Kampusalue voisikin toimia esimerkkinä lihanormin purkamisessa tekemällä kasvisruokavaliosta uuden normaalin.

Lotte Suveri, kuntavaaliehdokas (eop.)

Maantiede, Turun yliopisto

Kaikki opiskelijaehdokkaiden mielipidekirjoitukset löydät täältä.