Jo riittää

Opetusministeriön ehdotus painottaa ylioppilastutkintoa korkeakoulujen opiskelijavalinnassa on versonut mielenkiintoisen oksanhaaran. Vaikka ehdotusta olisi mahdollista vastustaa kestävinkin argumentein, osa mielipiteidenvaihtoon osallistuneista on katsonut aiheelliseksi tuoda esiin pelkonsa siitä, että lukiomenestyksen korostaminen toisi yliopistoihin vääriä ihmisiä – kauhua ympärilleen kylväviä kympin tyttöjä.
Toimittaja Minna Lindgren (HS 22.4.2010) puki tämän sanoiksi: “En halua yhtään enempää elämälle vieraita seitsemän laudaturin vekkihametyttöjä lääkäreiksi, tuomareiksi ja opettajiksi.”
Koska yliopisto on tätä nykyä rillipäisten ja vekkihameisten hikarityttöjen vapaavaltio, kokee Tylkkäri velvollisuudekseen nousta barrikadeille heidän puolestaan.

Mistä ihmeen elämästä koulumenestys nuoren vieraannuttaa? Mistä ihmiset ovat saaneet päähänsä, että huono koulumenestys on osoitus jostain sankarillisesta kapinallisuudesta? Että jokainen vitosen alisuoriutuja onkin väärinymmärretty Kekkonen tai Mannerheim?
Jos koetaan, että peruskoulu kahlitsee poikkeusyksilöiden älyä tai palkitsee kympeillä lammasmaisuudesta, kannattaisi kympin oppilaiden mätkimisen sijaan koettaa muuttaa peruskoulua. Vaarana tietysti on, että tytöt loistaisivat myös uudistetussa koulussa.
Epäilemättä joistakin luokan häiriköistä sukeutuu iän myötä yritysjohtajia ja vaikuttajia. Sopii vain miettiä, kertooko tämä enemmän noista poikkeusyksilöistä vai yhteiskuntamme epäreiluudesta. Ne jotka osaavat pitää kovaa ääntä itsestään pärjäävät sukupuoleen katsomatta.

Menestys tieteessä vaatii paitsi lahjakkuutta myös paljon työntekoa. Yliopistolla ei varaa halveksia ahkeruutta.
Kokeisiin lukeminen ei ole coolia. Alisuoriutuminen on. Kymppien saaminen vaatii ihailtavaa taipumattomuutta teiniyhteisön asettamia paineita kohtaan. Jo se luo oivan pohjan vekkihameiden tulevaisuuden anarkismille.
Mahdollisuus uuteen alkuun pitää kuitenkin taata jokaiselle.

Hyvää kesää ja kullekin menestystä valitsemallaan tiellä!

Anna-Elina Matilainen