”Kiusaaminen on koko yhteisön ongelma”

Turun yliopiston kiusaamiskyselyn pohjalta halutaan luoda malli kiusaamistilanteiden ratkaisemiseksi.


Turun yliopisto ja TYY tekevät tammi-helmikuussa kyselytutkimuksen korkeakoulukiusaamisesta. Kysely lähetettiin maanantaina 16. tammikuuta kaikille Turun yliopiston opiskelijoille.

Aloite kiusaamisen tutkimisesta tuli opiskelijoilta.

”TYYlle tuli useita aloitteita opiskelijoilta, jotka toivoivat, että kiusaamisesta keskusteltaisiin ja siihen puututtaisiin yliopistolla enemmän”, ylioppilaskunnan sosiaalipoliittinen sihteeri Minttu Naarminen kertoo.

Pahimmillaan kiusaaminen voi johtaa opintojen viivästymiseen, keskeyttämiseen tai sairauslomiin. Silti kiusaamista yliopistoilla ei ole juuri tutkittu. Toisin kuin koulu- ja työpaikkakiusaamisesta, korkeakoulukiusaamisesta tiedetään toistaiseksi vähän.

Jyväskylän yliopiston puheviestinnän professori Maili Pörhölä selvitti korkeakoulukiusaamisen laajuutta vuonna 2008 valtakunnallisen opiskelijaterveystutkimuksen yhteydessä. Intensiivisesti kiusatuksi tunsi silloin tulleensa noin viisi prosenttia vastaajista.

Samansuuntaisia lukuja paljastui myös Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2010 kerätystä aineistosta.

Turun yliopiston tutkimusta koordinoi opintopsykologi, psykologian lehtori Ari Kaukiainen. Hän on ollut alusta saakka mukana esimerkiksi mainetta niittäneen KiVa Koulu -hankkeen suunnittelussa.

Kaukiainen uskoo, että yliopistolla kiusaaminen on luultavasti enimmäkseen sanallista kiusaamista: opiskelutoverin mielipiteitä vähätellään, hänet suljetaan pois ryhmästä, hänestä levitetään juoruja tai hänen annetaan ymmärtää, ettei häntä arvosteta.

Turun yliopiston kyselyn tarkoituksena on selvittää paitsi kiusaamisen laajuutta myös sen seurauksia. Niitä voivat olla esimerkiksi ongelmat opintojen etenemisessä, fyysiset sairaudet tai ongelmat perheen kanssa. Kiusaaminen rapistaa luottamuksen niin itseen kuin muihin.

”Toivon, että kyselyn avulla saadaan sellaista tietoa, jonka avulla pystytään luomaan keinoja kiusaamiseen puuttumiseen ja myös sen ennaltaehkäisemiseen”, Naarminen korostaa.

Kyselyn perusteella aiotaankin muodostaa toimintamalli asian ratkaisemiseksi.

”Kiusaaminen on yhteisön ongelma. Siksi yhteisöllä pitäisi olla herkkyyttä puuttua ja keinot ratkaista tilanne”, Kaukiainen painottaa.

Kaukiaisen mielestä olisi ihanteellista, että jo oppiainetasolla olisi nimetty henkilö, jonka puoleen voi kiusaamistapauksissa kääntyä.

”Yhteisössä on niin paljon kiusaamista kuin yhteisö sitä sallii.”

Kiusaamiskyselyssä kertyvän aineiston pohjalta on tarkoitus tehdä myös kaksi pro gradu -työtä, yksi psykologiaan ja yksi folkloristiikkaan.
Teksti: ANNA-ELINA MATILAINEN

Kuva: ANJA KARPPINEN

Kommentit