KURMETTI kulinaristinen katsaus

NURKKA opiskelijaelämän pienen pieniin iloihin

Suomalaisille on Lordin euroviisuvoittoon ja yleisurheilun kultamitaleihin verrattava kansallisen rinnanröyhistelyn aihe, että maassamme ryystetään hyvällä halulla kahvia, jonka tarjoaminen minkä tahansa muun kulttuurin edustajalle tulkittaisiin avoimeksi sodanjulistukseksi.

Suomalaisen kahvin kritisointi tai edes varovainen ehdotus omaksua kahvikulttuuriimme vaikutteita maailmalta nähdään seurassa kuin seurassa maanpetturuuden ilmauksena. Voisimme saman tien tanssia pellepuvussa macarenaa Kekkosen haudalla tai ripustaa Ratsastajapatsaan hevoselle lehmän utareet.

SUOMALAINEN kahvin ihanne tiivistyy Juhla Mokassa. Sen kitkerä maku tuo mieleen kurkun päässä varkain käyvän vatsahapporöyhtäyksen. Vaivoin alas taisteltu kulaus jättää jälkimaun, jolle lähin vertailukohta on bensaan dipattu raaka maksa

Juhla Mokkaa ja muita 1-paahtoasteen ”kahveja”
muun muassa ainejärjestöjen kahvihuoneista,
työpaikoilta ja vaaliteltoista kautta maan.

Parhaiten Juhla Mokka pääsee oikeuksiinsa minkä tahansa työpaikan tai opiston taukotilan nurkasta löytyvällä kirpparin halvimmalla kahvinkeittimellä, jota kukaan aloitekyvytön sontiainen ei ole tämän vuosituhannen puolella vaivautunut puhdistamaan. Nautinta-astiaksi suositeltavin on kertakäyttöpahvimuki tai samaisesta huoneesta löytyvä posliinikuppi, jonka sisäpuolen useiden vuosien kahvittelu on syövyttänyt likaisen ruskeaksi.

HIIHDON doping-skandaalien ja hallituksen siunaaman suomalaisen lihastyön lakkauttamisen jälkeen meillä on enää Juhla Mokka. Kahvia emme edes voisi myydä ulkomaille, sillä se ajettaisiin mistä tahansa talikoiden ja soihtujen kanssa takaisin. Vain selättämällä yhtenäisenä kansakuntana päivittäin useita kupillisia tätä makuhermoja raastavaa pakokaasunkatkuista litkua pääsemme kosketuksiin talvisodan hengen kanssa. Kyllä meillä sentään vielä sisua piisaa.

JANTSO JOKELIN
OTSO KÖNGÅS

Julkaistu alunperin Turun ylioppilaslehden numerossa 15/2008 (31.10.2008)