Yliopiston kirjakaupan loppu?

Turun yliopiston hallitus päätti yliopiston kirjakaupan lakkauttamisesta. Päätös herättää hämmennystä ja vastarintaa yliopistolaisten keskuudessa.
Turun yliopisto päätti lakkauttaa kirjakaupan nykyisessä muodossaan kannattamattomana liiketoimintana. Taustalla vaikuttivat etenkin taloudelliset syyt, sillä kirjakauppa on tuottanut vuosittain alijäämäistä tulosta. Samalla myös kopiokeskuksen toiminta ajetaan alas.
”Yliopiston hallituksen kokouksessa todettiin, ettei yksikään kirjakaupan tarjoama palvelu ole sellainen, jota ei voisi hoitaa kustannustehokkaasti muualla”, yliopiston hallituksen opiskelijaedustaja Tomi Nyström vastaa kysyttäessä päätöksen syitä.
”Perusteet kirjakaupan lakkauttamiselle olivat taloudelliset. Kirjakaupan pr-arvosta ei kokouksessa keskusteltu”, Nyström jatkaa.
Hallituksen päätös oli yksimielinen. ”Hallitus päätti lakkauttaa kirjakaupan ja kopiokeskuksen toiminnan vuoden 2010 aikana”, kertoo kokouksen pöytäkirja.
Kirjakaupan lakkauttaminen noteerattiin laajalti yliopistoyhteisön keskuudessa. Osa yliopiston henkilökunnasta ei jäänyt katselemaan sivusta, kun heidän tärkeäksi kokemaansa palvelua oltiin ajamassa alas. Virkavapaalla oleva kulttuurihistorian professori Kari Immonen kuuluu tyytymättömien oppositioon. Immonen pani liikkeelle kirjakaupan säilyttämistä vaativan adressin, jossa on jutun kirjoittamishetkellä yli 1 600 allekirjoittanutta.
”Asiasta ei ole käyty mitään keskustelua yliopistoyhteisön kanssa tai tehty kokonaisanalyysiä tilanteesta”, Immonen selostaa.
Immonen kyseenalaistaa vahvasti sekä itse lakkautuspäätöksen että tavan, jolla hallinto hoiti asiaa.
”Päätös perustuu riittämättömään harkintaan. Liiketaloudellinen harkinta on ollut ainoa peruste”, Immonen korostaa.
Kirjakaupan toiminnassa tulisi Immosen mukaan erottaa voittoa tavoittelematon palvelutoiminta ja varsinainen liiketoiminta. Kirjamyyntiä Immonen pitää tärkeänä sekä yliopiston omien julkaisujen että turkulaisten pienkustantamoiden kannalta. Kovimmat kriitikot ovat jopa huomauttaneet, ettei maailmasta löydy modernia yliopistoa ilman omaa kirjakauppaa.
Kirjakaupan kohtalo nivoutuu Immosen mielestä myös suurempaan huoleen. Yliopistoa ei saisi johtaa kuin yritystä, eikä yhteisön mielipidettä saisi sivuuttaa päätöksenteossa.
”Herää kysymys, onko tämä se järjestelmä, jolla yliopisto rupeaa päätöksiään tekemään”, hän painottaa.
Turun yliopiston hallituksen puheenjohtaja Hannu Kokkonen katsoo keskustelun olleen avointa. Kirjakauppa oli kannattamaton, eikä sitä toimintaa voinut sellaisenaan jatkaa. Mahdollisesta toimintojen uudelleensijoittamisesta Kokkonen ei vielä uskalla kertoa.
”Jatkotoimet on mietittävä kokonaan erikseen. Kirjakauppa ajetaan alas ja sitten katsotaan miten jatketaan”, Kokkonen kommentoi.
”Minun mielestäni yliopistolla ei ole välttämättä pakko pitää kirjakauppaa”, Kokkonen kuitenkin huomauttaa.
Turun yliopiston talousjohtaja Siru Helminen korostaa, ettei kyse ole varsinaisesta lakkauttamisesta, vaan toimintojen uudelleenorganisoimisesta.
”Toiminta loppuu nykyisissä tiloissa, mutta ei kokonaisuudessaan”, Helminen toteaa. Itse lakkauttamispäätöstä Helminen puolustaa väistämättömänä.
”Kirjakaupan toiminta oli tappiollista. Hallitus ei voinut tehdä muutakaan päätöstä. Opetusministeriön päätöksen mukaan liiketaloudellista toimintaa ei saa tukea”, Helminen sanoo.
Helminen lupaa, ettei henkilöstöä tulla irtisanomaan tai yliopiston omien julkaisujen myyntiä lopettamaan.
”Kirja- ja julkaisumyynnin osalta ratkaisut ovat vielä auki”, hän kertoo. Yhtenä ongelmana Helminen pitää nykyisen kirjakaupan hieman syrjäistä sijaintia Kerttulinkadulla. Mahdollinen kirjamyynti voitaisiinkin tulevaisuudessa sijoittaa houkuttelevammalle paikalle.
Yliopiston hallinto ei käynyt kirjakaupan henkilökunnan kanssa keskustelua ennen lakkautuspäätöstä, ja tieto lakkauttamisesta tuli myös kirjakauppaan yllättäen. Kirjakaupan henkilökunta ei halua tulla julkisuuteen omilla nimillään vielä tulossa olevien YT-neuvottelujen vuoksi.
Turun yliopiston ylioppilaskunta ei pidä yliopiston päätöksentekoa ja sen seurauksista tiedottamista onnistuneena.
”Toivoisimme että yliopiston hallitus vielä harkitsee ja pohtii asiaa. Yliopiston hallitus voisi selvittää, ovatko kaikki näkökulmat olleet kohdallaan päätöstä tehtäessä”, TYYn hallituksen puheenjohtaja Elias Laitinen kommentoi.

Teksti: Heikki Isotalo

Kuva: Turun ylioppilaslehti

Toimittajajalta: Hiljainen hallinto

Kun yliopiston kirjakaupan lakkauttamisesta päätettiin, vaikuttivat kylmät taloudelliset realiteetit. Kun päätöksestä kuultiin yliopistolla, kuumenivat tunteet. Kirjakaupan kohtalo on itsessäänkin tärkeä kysymys, mutta samalla päätös nähtiin osana suurempaa linjavetoa siitä, miten ja millä periaatteilla yliopistoa johdetaan.
Yliopiston hallitus luultavasti odotti korkeintaan myrskyä vesilasissa, mutta näyttää siltä, että kun vesilaseja on riittävästi, syntyy rajuilma. Päätös kirjakaupan lakkauttamisesta näyttää olleen aluksi yksiselitteinen: kannattamaton menoerä karsitaan osana vuoden taloussuunnitelmaa. Hallintoon kuulumattoman oli mahdotonta ennakoida lakkauttamista, koska kokousta edeltävällä asialistalla ei kirjakauppaa edes mainittu. Päätös sai suuren osan yliopistoyhteisöä nousemaan takajaloilleen ja kirjakauppaa puolustava adressi lähti leviämään vaikuttavalla nopeudella.
Pian päätöksen jälkeen linja vaikuttaa pehmentyneen. Ewertin uutisoinnissa puhutaan enää kirjakaupan ja kopiokeskuksen ”toiminnan uudelleen suunnittelemisesta”. Kaikki toiminnot eivät siis välttämättä lakkaakaan, ja ainakin julkaisumyynti jatkunee tavalla tai toisella. Mitä kulissien takana tapahtui, vai tapahtuiko mitään? Olivat suunnitelmat alkujaan mitkä hyvänsä, ei tiedotuksen voi katsoa onnistuneen.
Jos yliopiston henkilökuntaa ja opiskelijoita todella halutaan pitää yhteisön täysvaltaisina jäseninä, tulisi heitä ainakin kuulla ja pitää käynnissä olevista prosesseista tietoisina, noudattivat lopulliset päätökset enemmistön näkemyksiä tai eivät. Nyt nähtiin mitä käy kun avoimuutta ei edes teeskennellä: sen sijaan että kirjakaupan merkityksestä ja ennen kaikkea tulevaisuudesta olisi käyty avoin argumentteihin pohjautuva keskustelu, ajettiin vastapuoli barrikadeille.

Teksti: Heikki Isotalo