Henkilövalintoja ja linjapaperiluonnoksia

Vanhan edustajiston viimeinen varsinainen kokous ennen marraskuun juhlaedaria teki niin henkilövalintoja kuin kävi ajoittain kiivastakin keskustelua Suomen ylioppilaskuntien liiton linjapaperiluonnoksesta.

Kokouksen keskeisin henkilövalintapäätös oli päätoimittaja Jani Sipilän vanhempainvapaan aikaisen sijaisen valinta ensi kevääksi.  Edustajisto valitsi tehtävään kulttuurihistorian opiskelija Anna-Elina Matilaisen. Kokouksessa valittiin myös TYYn edustajat SYLin liittokokoukseen, joka pidetään Espoon Korpilammella 20.11.-21.11.

Yhteiskuntapolitiikalla vai ilman

SYLin linjapaperiluonnoksesta edustajisto keskusteli ohjeistuksena liittokokoukseen osallistuville, hallituksen esiteltyä oman SYLin hallitukselle antamansa lausunnon. Dokumenttiluonnokseen kirjatut yhteiskuntapoliittiset aiheet herättivät vanhan keskustelun ylioppilaskuntatoiminnan poliittisuudesta. Linjapaperiluonnokseen on kirjattu SYLin yhteiskuntapoliittisiksi näkemyksiksi esimerkiksi Euroopan liittovaltio, pääomaveron progressiivisuus ja veroparatiisien kieltäminen.

Ryhmä Lexin Teemu Oksanen piti ongelmallisena sitä, että SYL linjaisi esimerkiksi verotuksesta ilman asiantuntemusta, varsinkaan kun kysymys ei ole SYLin toiminta-alueesta. Oikea paikka yhteiskunnallisille mielipiteille ovat opiskelijoiden poliittiset järjestöt, joissa ei ole ylioppilaskunnan tavoin automaatiojäsenyyttä. Lexin Matti Lajusen mukaan SYLillä ei ole resursseja tuottaa tarkkaan tutkittuja lausuntoja veropolitiikasta. Lajusen ja Oksasen kantaan yhtyi myös TYY Terveeksi-edaattori Sara Valanto, joka tivasi kirjauksen puoltajia kertomaan mihin nämä linjaukset toteutuessaan johtaisivat.

Kirjauksen puoltajia argumentit eivät vakuuttaneet. Eduxin Laura Heinonen piti asiantuntijuusvaatimusta kummallisena. “Mehän edellytämme, että SYLin toimijat perehtyvät asioihin. Ei ole tarkoituskaan, että jokainen rivijäsen osaa puolustaa asiantuntemuksella SYLin kantoja. Samaan tapaan monimutkaisista lausunnoista linjataan kuntatasollakin, ilman tarkempaa asiantuntemusta”, Heinonen argumentoi.

Demariopiskelijoiden Niko Korte huomioi, että hyvän päätöksentekoelimen merkki on kyky tehdä päätöksiä oloissa, joissa ei ole varmaa tietoa. Tulevaisuuttahan ei voi kukaan ennustaa. Korteen mukaan Euroopan liittovaltio ja progressiivinen pääomaverotus ovat asioita, jotka vaikuttavat opiskelijoihin. Esimerkkinä Korte nosti 1960-luvun opiskelijaliikkeen ja sen panoksen hyvinvointiyhteiskunnan muotoutumisessa.

“Duaalimalli ei ole tabu”

Keskustelua herätti myös duaalimalli eli erilliset koulutuspolut työelämään keskittyvissä ammattikorkeakoulussa ja tutkimuspainotteisissa yliopistossa. Vihreän listan Saara Uotilan mukaan SYLin linjapaperiin pitäisi saada kirjaus duaalimallin selkeyttämisestä ja vahvistamisesta. TYYssä on aikaisemmin nähty duaalimalli tärkeänä yliopistojen ja AMK:iden eri tehtävien takia, jotka eivät sulje pois yhteistyömahdollisuuksia.

TYYn hallituksen puheenjohtaja Jukka Vornanen ei ollut Uotilan kanssa samaa mieltä. Vornasen mielestä ero AMKiden ja yliopistojen käytäntö-sivistys-jaon välillä on jo tapahtunut. Duaalimallista on voitava keskustella. Hän piti linjapaperiin duaalimallista kirjaamista hyvin vahvana kannanottona.

Vihreän listan Reima Välimäki totesi, että keskeinen vaara duaalimallin poistumisessa olisi korkeakoulukentän rakennemuutos, jossa tieteellinen tutkimus keskitettäisiin muutamaan huippuyliopistoon ja muista muodostuisi mahdollisesti yliopisto-AMK-konsortioita. Tämän jälkeen eri yliopistoista saaduilla tutkinnoilla ei olisi välttämättä enää nykyiseen tapaan tasa-arvoista asemaa.

Epävirallisessa käsiäänestyksessä edustajisto päätyi kannattamaan TYYn hallituksen lausuntoa jyrkempää kantaa duaalimallin tärkeydestä, nykyiseen TYYn linjapaperiin viitaten.

teksti: Jari Pitkä