Tärkeä jäsenpalvelu vai taloudellinen riippakivi?

TYYn vanha ja uusi edustajisto saivat syyskuun kokouksissaan molemmat eteensä pitkään puhuttaneen kysymyksen TYYn kirjaston tulevaisuudesta, kun kirjastoselvitystyöryhmä esitteli edaattoreille raporttinsa, joka kartoitti kirjaston käyttäjämääriä ja tunnettuutta. Vanhassa edustajistossa asiasta keskusteltiin laajemmaltikin, uudessa raporttiin otettiin kantaa tässä vaiheessa vain ryhmäpuheenvuoroissa.

Kirjastokysymys jakoi ryhmät kahteen leiriin. Uudessa edustajistossa kirjaston säilyttämistä kannattivat Eduxi, Vihreä lista, Vihreä vasemmisto, Demariopiskelijat, Keskustaopiskelijat, Hybridiaani ja Soihdunkantajat. Lakkauttamisen kannalla olivat Kokoomusopiskelijat, Tyy Terveeksi, Lex ja TuKY.

Kustannustehoton pyhäinjäännös

Kirjaston lakkauttamisen kannalla olleet ryhmät perustelivat kantaansa kirjaston huonolla tunnettuudella ja taloudellisilla syillä. Kokoomusopiskelijoiden puheenvuoron pitäneen Joel Salosen mukaan kirjasto on palvelu, jota käyttää vain pieni osa jäsenistöstä ja siten kirjasto ei ole perusteltu menoeränä. Kirjasto maksaa TYYlle vuodessa noin 45 500 euroa, joka on kuusi prosenttia ylioppilaskunnan kokonaismenoista. Lakkauttamisen kautta säästetyt rahat olisivat enemmän hyödyksi muissa tarkoituksissa, esimerkiksi edunvalvonnassa. Samalla kannalla oli myös ryhmä Lex, joka näki myös kehittämisestä aiheutuvat kulut ongelmalliseksi menoeräksi. Kävijämäärien kasvaessa kirjojen saatavuus ilman rahoituksen kasvattamista saattaisi osoittautua ongelmalliseksi.

TYYn palvelu lähellä jäsentä

Kirjaston säilyttämisen kannalla olleet ryhmät eivät lakkauttajien talousargumenttia hyväksyneet. Keskustaopiskelijoiden Matias Ollila huomioi, että taloustoimikunnan mukaan kirjaston ylläpitoon on TYYllä varaa. Vihreän vasemmiston Ville Lahtivuoren mukaan myös kertalainauksen hinta ylioppilaskunnalle on  kilpailukykyinen yliopiston kirjastojen kanssa. Eduxi korosti ryhmäpuheenvuorossaan kirjaston tärkeyttä jäsenpalveluna, jonka lakkauttaminen vähentäisi sitä mitä ylioppilaskunnan jäsenmaksulla saa.

Kehityksen konkretiaa tulevaisuuteen

Vihreä lista oli uuden edustajiston kokoukseen hahmotellut jo tarvittavia konkreettisia toimenpiteitäkin. Kirjaston tunnettuutta jäsenistön keskuudessa voisi lisätä informoimalla uusia opiskelijoita paremmin ja tiivistämällä tiedottamista. Myös nyt piilossa olevan kirjaston löytämistä voisi helpottaa mainosständillä tai YO-talon seinään kiinnitettävällä kyltillä.

“Kirjastoon voitaisiin hankkia korkeakouluharjoittelija, mahdollisesti esimerkiksi Åbo Akademin informatiikanlaitokselta, josta asiaan löytyy kiinnostusta”, linjasi Vihreän listan edaattori Rauli Elenius. Lisätyövoimalla parannettaisiin kirjaston tällä hetkellä hankalia aukioloaikoja.

Vaikka uusi edustajisto ei päätöksiä kirjastoa koskien syyskuun kokouksessa tehnytkään, yleinen konsensus oli, että mikäli kirjasto säilytetään, sitä on kehitettävä konkreettisin toimenpitein. Kuten Vihreän listan edaattori Topi Artukka totesi, kirjaston kehittämättä jättäminen tarkoittaisi sen hidasta alasajoa.

teksti: Jari Pitkä kuva: Lauri Hannus