Palkattu kielipoliisi

”Opintotuella ei elä enkä jaksanut enää Cittarin kassaa”, perustelee suomen kielen opiskelija Hanna-Kaisa Sadwinski oman yrityksen perustamista. Siisti sisätyö kotoa tehtynä houkutteli, eikä yrityksen perustaminen ollut tradenomialaa vuoden verran opiskelleelle Hanna-Kaisalle niin vieras ajatus kuin miltä se keskivertohumanistista voi tuntua. ”Tradenomiksi opiskellessa puhuttiin jatkuvasti oman yrityksen perustamisesta.” Yleisesti ottaen Sadwinski näkee kuitenkin, että humanistit eivät osaa tuotteistaa tietojaan ja taitojaan. ”Olen tosin kuullut yhdestä uskontotieteiden opiskelijasta, joka perusti ’uskontokonsultointia’ tarjoavan firman.”

T:mi H. Sadwinskin päätuote on suomen kielen kielenhuolto. Pääasiallisesti Sadwinskia onkin työllistänyt gradujen oikoluku. ”Graduja tulee varsinkin Helsingistä; en tiedä miksi. Kenties siellä on kovempi taso, jolloin sisällön lisäksi myös hyvän kielen merkitys kasvaa.” Tyypillisen gradun lukemiseen menee kolmisen päivää. Lisävaivaa tuottaa luonnollisesti, jos termistö on tuntematonta. Sadwinski mainitsee esimerkkinä tästä biolääketieteen, jonka alan tekstiä lukiessa pitää olla useampi sanakirja apuna. Vieraan alan tekstiä lukiessa kysymykseksi muodostuu myös se, miten paljon oikolukija uskaltaa muokata tekstiä – aloilla, joiden käytännöt eivät ole tuttuja, voi muokkaillessa vahingossa muuttaa tekstin merkitystä ja rakennetta.

Yritystä pyörittäessä Sadwinski on varsinkin oppinut, miten paljon ”näkymätöntä” työtä, esimerkiksi tilinpitoa, asioiden sujumiseen vaaditaan. Tällaisiin aluksi hankaliin rutiineihin on tarjolla myös neuvontaa, jota Sadwinski ei kylläkään hyödyntänyt. Hän kaipaisi kuitenkin jonkinlaista foorumia opiskelija–yrittäjille toistensa tapaamiseen, esimerkiksi omaa alayhdistystä.

Opiskelut sujuvat Hanna-Kaisan mukaan hyvin firman pyörittämisestä huolimatta. Hommia ei ole liikaa, ja lähinnä kirjatenteistä koostuva opiskelu on helppo rytmittää töiden kanssa. T:mi H. Sadwinski vaatii opintotuen rinnalleen; pelkillä yrityksen tuotoilla ei elätä itseään, joten kesällä pitää keksiä jotain muuta. ”Kyllä minulla on samanlainen stressi kesätöistä kuin muillakin.” Hanna-Kaisa ei uskokaan jatkavansa oman yrityksen parissa valmistumisensa jälkeen – leiville lyöminen vaatisi jo huomattavan määrän mainostusta ja muuta työtä. Hän on kuitenkin suunnitellut jatkavansa työtä yksityisellä sektorilla.

VISA KURKI

Kontekstia keräämässä

It-kupla poksahti, mutta alan kasvu on jatkunut vahvana. Ohjelmistopalvelutalo Anders Inno Oy:n toimitusjohtaja, Turun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden opiskelija Tomi Alapaattikoski puhuukin innokkaana tänä vuonna perustetun yrityksensä arvoista.
”Tärkeää meille on asiakasläheisyys, esimerkiksi se, että asiakas saa asioida saman yhteyshenkilön kanssa alusta loppuun. Lasku lähetetään vasta, kun asiakas on tyytyväinen.”
Yritys on jo saanut ensimmäiset projektinsa valmiiksi, ja asiakastyytyväisyys on kuuleman mukaan ollut erinomainen.

Idea yrityksen perustamiseen lähti halusta tuotteistaa omia kykyjä.
”Aloimme pohtia, mitä annettavaa meillä on bisnekselle”, perustajajäsen ja tietojenkäsittelytieteiden opiskelija Einari Kurvinen kertoo.
Firman tuotteiden kohdentaminen jatkuu edelleen, kunhan keskeneräiset projektit on hoidettu.
Anderslaisten vinkki yrityksen perustamista harkitsevalle onkin juuri tarkka pohdinta siitä, mitä oikeastaan haluaa tarjota muille. Liiketoimintasuunnitelman tärkeyttä ei turhaan toitoteta eri paikoissa – sen nyt vain pitää poikien mukaan olla kunnossa yrityksen selviytymiseksi. Yrittäminen vaatii varsinkin oma-aloitteisuutta: asiat, joita monet pitävät itsestäänselvyyksinä – kuten toimistopöydät – pitää kaikki
hankkia itse. Toimistotilojen hankkimisen ja liiketoiminnan aloittamisen takana on kuukausien työ.
Toisaalta yrittäjänä säännöt voi asettaa itse. Alapaattikosken visiona on yritys, jossa esimerkiksi opiskelu on mahdollista.
”Tahdon, että työntekijät hoitavat opintonsa loppuun.”

Työntekijöiden opiskelut sujuvatkin töistä huolimatta – tai ehkä jopa niiden ansiosta – hyvin.
”Opittujen asioiden soveltaminen käytäntöön tuo niille laajempaa kontekstia”, kertoo tietojenkäsittelytieteiden
opiskelija Eero Laaksonen.
VISA KURKI

Mistä aloittaa?

Turussa yrittäjiä palvelee yrityspalvelukeskus Potkuri, joka järjestää tasaisin väliajoin muun muassa tiedotustilaisuuksia ja neuvontaa aloittelevalle yrittäjälle. Potkurin kautta myös myönnetään yrittäjille starttirahaa, joka on n. 500-600 euroa.
Yrittäjäksi haluavan kannattaa kääntyä Potkurin puoleen ja osallistua keskuksen järjestämiin infotilaisuuksiin, joita pidetään tasaisin väliajoin.
www.potkuri.fi 

Julkaistu alunperin Turun ylioppilaslehden numerossa 6/2008 (28.3.2008)