Reissuamisen halusta halki Balkanin

Kosovon pääkaupunki Pristinassa ei suomalaisen bongaaminen väkijoukosta ole vaikeaa. Vaaleat hiukset ja Marimekko-laukku ilmiantavat Maria Kankkusen kahviloiden täyttämän pääkadun kulmalta. Kankkunen johdattaa meidät täkäläisen ”birran” äären. Turistina seuraan kiltisti paikallisopastani.

Sattumalta Maria Kankkunen, 25,  ei Kosovossa hengaile. Hän valmistui tammikuun lopussa poliittisesta historiasta. Heti sen jälkeen Suomen Turku sai vaihtua Kosovon Pristinaksi. Ei niin, että Kankkusta olisi Yliopistonmäellä juuri edellisvuosinakaan näkynyt.
”Onnistuin viettämään miltei puolet opiskeluvuosistani ulkomailla, lähinnä itäisessä Euroopassa vaihdoissa, vapaaehtoistöissä ja harjoitteluissa”, Kankkunen laskeskelee.
”Ehkä menetin jotain, koska Proffassa istumisen sijasta istuin usein junassa matkalla jonnekin?”

Kaikista maailman paikoista Kosovo tuntuu oikealta määränpäältä Balkan-addiktiksi tunnustautuvalle Kankkuselle. Onnekkaasti sopiva paikka työelämävalmennukseen löytyi Pristinan Suomen suurlähetystöstä. Politiikan tutkijan näkökulmasta sodasta toipuva, tuoreeltaan itsenäistynyt valtio on antoisa paikka elää.
”Opiskellessani olin kiinnostunut kansallisidentiteeteistä, ja Kosovossa nämä mallit ovat vasta muotoutumassa. Eihän täällä ole yhtenäistä yhteiskuntajärjestelmää, vaan arvopohjaa ja sääntöjä vasta luodaan. Kosovo on sillisalaatti”, Kankkunen toteaa.
Kosovon nykytila näkyy värikkäässä katukuvassa. Albaanivaltaväestön lomassa lompsivat muina miehinä italialaiset karabinieerit, saksalaiset rauhanturvaajat, yhdysvaltalaiset diplomaatit ja kaikenkarvaiset järjestötyöntekijät. Itsensä Kankkunen asemoi jonnekin ulkomaalaisasukkien ja kosovolaisten nuorten välimaastoon.
Monet muualta tulleet eivät edes yritä tutustua paikallisiin. Minä en tahdo jämähtää ulkomaalaisten omaan kuplaan. Koitan ottaa osaa paikalliskulttuuriin mitä vain pystyn. Eihän täällä voisi mitään ymmärtää, ellei halua tuntea maan kulttuuria ja historiaa!”

Paras tapa tutustua paikallisiin sekä oppia albanian kieltä on tehdä sitä mitä muutkin. Istua naapureiden terasseilla ja kahviloissa ja juoda sievistä kupeista macchiato-kahvia.
”Esimerkiksi sotakokemuksista puhutaan täällä usein avoimesti. Silti harva on katkera kovistakin menetyksistä. Päinvastoin, ihmisillä riittää uskoa tulevaisuuteen. Luottamus poliitikkoihin tosin heikkenee heikkenemistään, etenkin nuorilla.
Kankkusen lähetystöpesti päättyy helmikuussa, mutta Kosovoon hän tahtoo jäädä senkin jälkeen. Suomeen paluu ei houkuta.
”Harvoin on mahdollista asua paikassa, joka elää jatkuvassa liikkeessä. Voin oppia ja kokea todella paljon. Aurinkoisten päivien lukumäärällä ja macchiaton laadulla on myös oma vaikutuksensa.”

Teksti & kuvat: Samu Valleala

Kansainvälistyminen
käytännössä

Vaivattomin tie ulkomaille käy jonkin opiskelu-tai harjoitteluohjelman kautta. Yksi väylä on myös kansainvälinen vapaaehtoistyö. Poliittista historiaa opiskellut Maria Kankkunen käytti näistä mahdollisuuksista jokaisen. Erasmus-vaihdossa hän oli kahdesti. Ensin Unkarissa, sitten Sloveniassa pro gradua työstäen.
”Vaihdon päätteeksi jäin Sloveniaan vielä Erasmus-harjoitteluun. Siihen haku on helppoa, jos vaan löytyy harjoittelupaikka”,  Kankkunen suosittelee.
Näiden oheen mahtuivat myös vapaaehtoistyöt Makedoniassa European Voluntary Servicen kautta, sekä Hollannissa Service Civil International -järjestön toimistossa. Valmistumisen jälkeen aukesi vielä tilaisuus työelämävalmennukseen Kosovon Suomen suurlähetystössä.
Toisin sanoen: jos vain intoa riittää, niin mahdollisuuksiakin. Apurahoja on tarjolla laaja valikoima. Suosituimman Erasmus-ohjelman opiskelijavaihtopaikat tulevat hakuun keväällä. Kaukaisempien maiden, esimerkiksi Pohjois- ja Etelä-Amerikan ISEP-haku on parhaillaan päällä 16. marraskuuta asti. Vaihtokohteen voi myös etsiä ja hyväksyttää itse.
Opiskelun ohella muutamasta kuukaudesta vuoteen kestävän pätkän voi ulkomailla kuluttaa tutkintoon sisällytettävässä työharjoittelussa. Esimerkiksi Erasmus-harjoittelun seuraavat hakupäivät ovat 16.11. ja 14.12. Harjoittelupaikkaa voi etsiä esimerkiksi CIMOn tai Allianssin kautta, tai kysyä rekrytointipalveluista. Tuorein kansainvälistymisen väylä on kulttuuri- ja taidealoilta valmistuneille tarkoitettu liikkuvuushanke CALM. Apurahalla kannustetaan kyseisiltä aloilta kahden vuoden sisällä valmistuneiden työllistymistä eripituisten kv-harjoittelujaksojen avulla.

Teksti: Samu Valleala

Lisätietoa vaihto-opiskelusta:
http://www.utu.fi/opiskelu/kv/