Ajassa
04.03.2010

Akateemisista viiksistä hedonistiseen sikarikulttuuriin

Turun yliopiston ylioppilaskunta sai vuodenvaihteessa kaksikymmentäkuusi uutta alayhdistystä. Tänä vuonna rekisteröityneiden yhdistysten suurta määrää selittää ylioppilaskuntien yhdistyminen.

Uusien yhdistysten kirjo ulottuu aina Rauman ylioppilasteatteriyhdistyksestä väittelyseuraan ja opiskelijoille sijoitusvinkkejä jakaviin Akateemisiin arvopaperisäästäjiin.

Entisiä TuKY ry:n alaisuudessa toimineita ainejärjestöjä TYYhyn liittyi yhdeksän kappaletta, ja muuta toimintaa pyörittäviä alayhdistyksiä seitsemän.

TuKY:n alaisuudesta TYYn hoiviin siirtyi esimerkiksi oluen panemiseen ja juontiin erikoistunut Pintahiiva eeyr (ei edes yritetä rekisteröidä).

"Meidän tehtävänämme on mallasjuomakulttuurin edustaminen koko yhteisössä. Säännöissä lukee että edistämme sitä kauppakorkeakoululla ja universumissa yleensä, mutta toimimme lähinnä opiskelijoiden keskuudessa", kertoo Tomi M. Virtanen, joka on Pintahiivan Kalifi, kuten yhdistyksen puheenjohtajaa kutsutaan.

Pintahiiva järjestää erikoisoluiden maistelutilaisuuksia, keskustelu- ja koulutustilaisuuksia sekä luonnollisesti harrastaa oluen juontia ja panemista, mutta vain omaan tarpeeseen.

Turun kauppakorkeakoulun ulkopuolella hieman kummastustakin herättänyt Sikariporras ry puolestaan kannustaa jäseniään rikkaaseen sikarikulttuuriin sekä hyvään käytösetikettiin.

"Sikariportaan tarkoitus on edistää TYYn jäsenistön hedonistista kulttuuria. Sikarit ovat päätarkoitus, mutta meillä on muutakin toimintaa, kuten viinin maisteluillat, viskin maisteluillat sekä muuta ruoka- ja juomakulttuuria", Sikariportaan hallituksen puheenjohtaja Samuli Pasanen kuvailee.

"Mukana on myös jäseniä jotka eivät pidä sikareista", Pasanen lisää.

Uusia yhdistyksiäkin syntyi. Ehkä merkillisimmästä päästä on Akateeminen viiksiseura joka puolustaa viiksien asemaa yhteiskunnassa sekä edistää tasa-arvoa yleensä.

"Hankimme esimerkiksi viiksenhoitovälineitä sekä järjestämme koulutustilaisuuksia", viiksiseuran puheenjohtaja Juuso Haapanen kertoo yhdistyksen toiminnasta.

Yhdistyksen tarkoitus on olla aidosti tasa-arvoinen viiksekkyydestä huolimatta.

"Tarkoituksenamme ei ole syrjiä naisia, sillä naisia on myös mukana toiminnassamme. Periaatteessa viiksekkyys voidaan tulkita hyvin laajasti – kaikilla on mahdollisuus olla viiksekkäitä. Haluamme vaikuttaa siihen, ettei ihmisiä syrjitä ulkonäön tai muiden ominaisuuksien perusteella. Kaikilla on oltava tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, on sitten viikset tai ei", Haapanen selittää.

Pokerinpelaajatkaan eivät jääneet paitsioon, sillä TYYn alaisuuteen perustettiin myös pokerinpeluuseen erikoistunut Pokeriklubi ry.

"Tarkoituksemme on yhdistää pokerista kiinnostuneita ihmisiä. Pelaamme kerran kuussa sekä järjestämme pelaamiseen liittyviä tapahtumia, kuten esimerkiksi ekskursion Grand Casinoon Helsinkiin", Pokeriklubin puheenjohtaja Erkki Tohmo selostaa. Vaikka yhdistyksen toiminta liittyy uhkapelaamiseen, ei se ole laitonta.

"Olemme selvittäneet laillisuutta Patentti- ja rekisterihallinnon juristien ja alan ammattilaisten kanssa. Kun emme vedä mitään välistä, eivätkä panokset ole liian isoja, toimintamme on täysin laillista. Tarkoituksemme onkin ennemmin sosiaalisen kanssakäymisen lisääminen", Tohmo toteaa.

Teksti: Heikki Isotalo

Kuvitus: Elli Vuorinen

Haluatko väitellä asiasta?

Perinteisten akateemisten harrastusmahdollisuuksien kirjo kampuksella kasvoi, kun Turun yliopiston väittelyseura hyväksyttiin alayhdistykseksi.

Ensi töikseen seura aikoo järjestää kaikille avoimen "väittelyyn orientoitumispäivän".

"Toivomme saavamme mukaan Helsingin yliopiston väittelijäkonkareita ja kansainvälisen Eurodebate -väittelykilpailun kävijöitä", seuran puheenjohtaja Keni Miettinen kertoo.

Valmisteilla on myös johonkin ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen tai eettiseen ongelmaan keskittyvä väittelytilaisuus, johon on lupautunut asiantuntijoita myös filosofian oppiaineesta.

"Väittely on joukkuelaji, jossa argumentointitaito, esiintyminen ja joukkuestrategia ovat ratkaisevassa osassa", Ville Kokko, yksi seuran kuudesta perustajasta määrittelee.

Debatointi tapahtuu muutaman hengen joukkueissa. Aluksi arvotaan väite sekä se, kumpi joukkueista puolustaa väitettä. Toisen joukkueen tehtävänä ei yleensä ole pyrkiä kumoamaan väitettä, vaan ainoastaan osoittaa väitettä puolustavan joukkueen argumentointi kestämättömäksi.

Puheenvuorojen järjestys ja pituus sekä käytetyt arviointikriteerit riippuvat käytetystä väittelyformaatista; eräs käytetyimmistä on Brittiläinen parlamentaarinen debatti useine eri variaatioineen. Voittajan ratkaisee tuomaristo.

Väittely on sopiva harrastus kaikille jotka haluavat kehittää esiintymistaitojaan ja oppia perustelemaan mielipiteensä paremmin.

Hyvistä yleistiedoista on etua, sillä debatoitavat väitteet koskevat usein jonkin tietyn politiikan käyttöönottamista tai hylkäämistä jossakin kiistanalaisessa asiassa.

"Seuran harjoituksissa liikkeelle lähdetään perusteista ja rennolla meiningillä. Jos väittelijä menee lukkoon, aika lyödään poikki ja ajatukset saa kerätä rauhassa. Argumenttien rakentamista harjoitellaan myös teorian tasolla", Miettinen kertoo.

Seuran tavoitteena on koota ainakin yksi joukkue Turun akateemiseen debattikisaan, joka järjestetään keväällä.

Miettisen mukaan väittelyssä kehittyvistä taidoista on hyötyä niin työelämässä kuin yleisestikin.

Akateemisen debatin yhtenä arvostelukriteerinä on usein joukkueen jäsenten yhteistyö. Kommunikaatiotaitoja tarvitaan, kun yhtä argumenttia joudutaan kehittämään useissa eri puheenvuoroissa.

Esiintyminen koetaan usein haastavaksi, vaikka nykyään yhä useammissa toimissa esiintymistaidon merkitys on kasvanut tai on jopa edellytys työpaikan saamiselle. Debatti tarjoaa hyvää vastalääkettä esiintymisjännitykseen ja auttaa lisäämään varmuutta.

Omien ajatusten johdonmukainen esittäminen ja perusteleminen on argumentoinnin kannalta ensiarvoisen tärkeää. Väittelyssä vääjäämättä kehittyvä looginen ajattelu on hyödyllistä, sillä omien ajatusten täsmällinen muoto on yllättävän usein hukassa.

"Useimmat riidat voitaisiin välttää pohtimalla ensin puhuvatko keskustelijat edes samasta asiasta", Kokko toteaa.

Väittelytaidosta on hyötyä myös "oikeissa" riidoissa siitä huolimatta, että järkiperustelut yleensä menettävät tehonsa kun tunteet todella kuumenevat. Väittelytaidolla on Miettisen mukaan nimittäin ennaltaehkäisevä vaikutus.

"Argumentoinnin ymmärtäminen helpottaa myös muiden, toisinaan kummallisilta vaikuttavien, näkemysten ymmärtämistä."

JANI SINOKKI

Turun yliopiston väittelyseura kokoontuu joka toinen viikko, lisätietoja seuran facebooksivulta tai Keni Miettiseltä kmvmie@utu.fi.