Turusta Helsinkiin ja takaisin 30 min välein. OnniBus.
Ajassa
25.01.2017

Brändää osaamisesi ja tule huomatuksi

Teksti:
Nella Keski-Oja
Grafiikat:
Konsta Hormia
  • "Meillä on hirveän korkea kynnys ajatella olevamme asiantuntijoita", uravalmentaja Arja Parpala sanoo.

Valtaosa työpaikoista täytetään ilman avointa hakua. Opiskelijanakin kannattaa kehittää brändiään, jotta oma asiantuntijuus tulee huomatuksi.

Arvioiden mukaan noin 80 prosenttia työpaikoista on niin sanottuja piilotyöpaikkoja. Ne täytetään ilman avointa hakua suositusten ja verkostojen kautta.

Miten piilottelevan paikan voi sitten napata? Ainakin pitämällä huolta siitä, että oma asiantuntijuus näkyy ja kuuluu.

Työn voi aloittaa jo opiskeluaikana. 

”Some antaa mielettömät mahdollisuudet alkaa brändätä itseään. Ensimmäinen askel on tärkein: päättää, mistä asiasta alkaa puhua ihmisille”, Suomen Ekonomit -järjestön uravalmentaja Arja Parpala kertoo.

Parpala viittaa oman intohimon eli asiantuntijuuden siemenen löytämiseen. Jotta se itää ja kasvaa, on asiantuntijuutta ryhdyttävä rakentamaan.

Tämä tapahtuu keräämällä tietoa ja jakamalla sitä verkostoille, vaikkapa Facebookin tuttavapiirille. Linkkien jakaminen luo kuvaa asioista, joista on kiinnostunut, joita ymmärtää ja joita pitää tärkeinä.

”Oman intohimon löytäminen ei ole yksinkertainen asia. Sitä on hyvä ruveta miettimään heti opiskelujen alusta.”

 

Onneksi matka intohimon äärelle on jo itsessään brändin rakentamista, siemenen kylvämistä.

Alussa kynnys kannattaa pitää matalalla. Sosiaalisessa mediassa jaetun ajatuksen ei tarvitse olla oma, eikä linkkejä tarvitse aluksi edes kommentoida. Riittää, että keskittyy kiinnostavaan aihepiiriin, jotta oma ajattelu alkaa muotoutua ja kommentoiminen helpottua.

Samalla oma verkosto saa lisää tietoa aiheesta – ja omien opintojen suunta selkeytyy. Tiedon karttuessa intohimonsa kohteesta pystyy kirjoittamaan itse.

”Kun aloittaa ajoissa pienestä, on valmistuessaan jo jonkin asian asiantuntija.”

 

Sosiaalisen median kanavista edes yksi kannattaa ottaa kunnolla haltuun. Kaksi tai kolme kanavaa on Arja Parpalan mukaan jo ”tosi hyvin”.

Esimerkiksi asiantuntijabrändin luomisesta uravalmentaja nostaa Mari Koistisen. Kymmenen vuotta sitten tämä ryhtyi kirjoittamaan blogia kuluttajakansalaisuudesta, koska oli aiheesta kiinnostunut. Yhtäkkiä Koistiselle alkoi sadella haastattelupyyntöjä, kun eri mediat kaipasivat näkökulmaa kuluttajuuteen ihmiseltä, joka ei ole tutkija.

”Koistinen rakensi asiantuntijuuttaan pitkään pelkän blogin avulla. Hän sanoo, ettei vieläkään koe olevansa huippuasiantuntija, mutta puhuu hirveän mielellään kuluttajakansalaisuudesta.”

 

Uravalmentajan mukaan asiantuntijuutensa brändäyksessä on vaikea epäonnistua. Ainoa virhe on sortua itseriittoisuuteen eli kuvitella olevansa aihepiirinsä ainoa osaaja.

”Ihmiset ovat päinvastoin aivan liian vaatimattomia ja arkoja omassa osaamisessaan. Sinun ei tarvitse olla tämän yliopiston tai Suomen tai maailman paras asiantuntija, jotta voit olla asiantuntija.”

Tyypilliseksi esimerkiksi Parpala nostaa kielitaidon. Työnhakija voi osata sujuvasti kolmea kieltä, mutta kirjoittaa omaavansa tyydyttävän kielitaidon.

”Naiset alentavat itseään enemmän kuin miehet.”

 

Entä, jos brändäys ahdistaa? Siinä tapauksessa Arja Parpala neuvoo unohtamaan koko sanan. Tärkeintä on miettiä, miten itselle merkityksellisiä asioita voi edistää viestimällä ja nostamalla niitä näkyville.

”Brändi on sitä, millaisena ihmisenä sinut tunnetaan. Se on asiantuntijuuden ja brändin rakentamista – puhuu siitä brändinä tai ei.”

Urakan voi aloittaa pienellä askeleella: perustamalla vihdoinkin sen LinkedInprofiilin ja pitämällä sivun ajan tasalla.

 

Erotu bittiavaruudessa 

Susanna Kuosmanen antaa intohimon tulla luokseen: "Luotan ajautusmisteoriaan: jos teen valintoja, jotka tuntuvat hyvältä, päädyn sinne, mihin kuulun." Valtteri Miettisen mukaan brändäyksessä saattaa aluksi arastaa suomalainen jurous.

 

ENSIMMÄISEN vuoden opiskelijat Susanna Kuosmanen ja Valtteri Miettinen korostavat, kuinka tärkeänä kauppakorkeakoulussa pidetään erikoistumista ja verkostoitumista.

”Kaikki katoaa bittiavaruuteen. Jollain tavalla pitää löytää itsestään se, mitä haluaa tuoda esille”, Miettinen pohtii.

Monen on vaikea sanoa ”olen hyvä tässä”. LinkedInin kaltaiset verkostoitumissivustot kuitenkin pakottavat oman osaamisen nostamiseen.

”Oma keinoni ovat face-to-face-kohtaamiset. Koitan tehdä hyvän vaikutuksen”, Miettinen kertoo.

Orastavien kontaktien lisäksi molemmille ovat tärkeitä uudet kaverit, joilta saa neuvoa ja tukea. Heidän kauttaan myös verkostot syntyvät kuin itsestään.

”Jokainen kohtaaminen on periaatteessa verkoston luomista. Se kuulostaa brutaalilta, mutta sitä se on”, Kuosmanen kommentoi.

 

MOLEMMAT fuksit ovat napanneet kesätyön kävelemällä suoraan yritykseen ja kysymällä töitä. Kuosmanen kuvaakin kaksikkoa ”epäsuomalaisen röyhkeiksi” ekstroverteiksi.

”Jos olet introvertti puurtaja, sulle voi toimia siisti CV ja sähköpostien lähettäminen. Me mennään ja tehdään”, Kuosmanen avaa ja jatkaa:

”Ei jokainen ihminen yrityksessä kuitenkaan tämmöinen voi olla.”