Olavi Uusivirta 9.11. Logomo Sunborn Live Opiskelijaliput 23,50 €
Ajassa
13.11.2013

Epätietoisuutta Fennicumin ilmassa

  • Edestakaisin. Siiri-Maija Heino päätyi taustalla näkyvältä Fennicumilta takaisin Jusleniaan – täsmälleen samaan työhuoneeseen, josta oli kerran lähtenytkin. Kuva: Lauri Hannus

Turun yliopiston Fennicum-rakennuksen tilanne on hämmentänyt kuluvana vuonna opiskelijoita ja henkilökuntaa. Todetut sisäilma- ja mikrobiongelmat ovat ajaneet talon kolmannen kerroksen käyttäjät väistötiloihin. Remontti on vihdoin saatu käyntiin, mutta prosessin selkeys jättää toivomisen varaa.

Ranskan kielen opiskelija Siiri-Maija Heino on työskennellyt keväästä saakka Fennicumilla osa-aikaisesti tutkimusavustajana oman oppiaineensa projektissa. Projektityö jatkuu yhä, mutta ympäristö on mennyt vaihtoon. Henkilökunnan edustajien väistötilat löytyivät läheisestä Jusleniasta.

Astumme Heinon kanssa Fennicumin tyhjennettyihin kolmannen kerroksen avokonttoritiloihin. Eräs toinen työntekijä pakkailee juuri viimeisiä tavaroitaan. Osa jää pakkaamattakin. Kirjoja ei saa viedä väistötiloihin, sillä homeitiöt imeytyvät paperiin ahnaasti. "Vien nämä sitten kotiini", kohtaamamme työntekijä huikkaa.

Moni Fennicumilta tavaransa pakannut on löytänyt uudet työtilat läheisestä Jusleniasta. Tämä siitä huolimatta, että kieli- ja käännöstieteiden laitos päätti häipyä purku-uhan alla heiluneesta rakennuksesta viime vuoden lopulla.

Heino pääsi itse muuttamaan Fennicumin uutuutta kiiltäviin tiloihin toukokuussa. Heti muuton jälkeen kesän alussa tulivat ensimmäiset viestit siitä, että ikkunat vaihdettaisiin. "Se oli yllätys, sillä en ollut ennen sitä kuullut koko remontista. Ajoitus vähän huvitti, kun olimme juuri muuttaneet vastakunnostettuihin tiloihin."

Remontin piti hoitua kesälomien aikana. Toisin kuitenkin kävi. Turun rakennuslautakunta ei myöntänyt työlle toimenpidelupaa museokeskuksen vastustettua ikkunoiden vaihtoa. Perusteena oli Fennicumin pienieleisen arkkitehtuurin suojeleminen.

Fennicumin omistava Suomen yliopistokiinteistöt (SYK) halusi vaihdattaa ikkunat, sillä ne vuosivat ja heikensivät sisäilmaa. Lisäksi ikkunoiden väliosien rakenteissa havaittiin mikrobivaurioita.

Käyttäjät palasivat kesälomalta remontoimattomiin tiloihin. Heino kuuli, että Fennicumin sisäilmasta oli löydetty mikrobeja ja teollisuuskuituja. "Tiedote herätti lähinnä kysymyksiä. Siinä viitattiin siihen, että kolmannen kerroksen käyttäjille haetaan väistötiloja. Oltiin aika ihmeissämme, että mihin tästä mennään."

Heinolle ratkaiseva käänne oli humanistisen tiedekunnan järjestämä tiedotustilaisuus, jossa sisätilaongelmista puhuttiin avoimesti. "Paikalla oli työterveyslääkäri. Oli rauhoittavaa, kun sai kysellä tilanteesta vapaasti."

Korjaus jatkuu keväälle

Lupa ikkunoiden vaihtamiseen saatiin lopulta kuluvana syksynä. Rakennuslautakunta pyörsi aiemman kielteisen kantansa, kun SYK vaihtoi ikkunatyypin aiempaa suunnitelmaa kapeapuitteisemmaksi.

Kiinteistön omistajaa edustava SYKin kampusmanageri Tuija Nummelan mukaan varsinainen ikkunoiden vaihto on tarkoitus aloittaa joulun alla. Kaikkien ikkunoiden vaihtamisen lisäksi remontissa korjataan nauhaikkunoiden väliset välitilat sekä viimeistellään rakennuksen pohjaan liittyviä töitä, jotka jäivät kesken edellisessä remontissa.

"Ikkunaremontin oletettu valmistumisaika on ensi vuoden maaliskuussa, ja joulun aikoihin tehtävät rakennuksen alapohjan työt kestävät vain pari viikkoa. Siivoamista ja muita jälkitöitä ei ole vielä aikataulutettu", Nummela kertoo.

Nummela korostaa, että jälkityöt on tarkoitus tehdä huolellisesti. "Ne ovat yhtä tärkeitä kuin varsinainen korjaaminen." Tilojen haarukointi mahdollisten ongelmien osalta jatkuu välttämättömien korjaustöiden jälkeenkin.

Siirrot väistötiloihin hoitaa yliopisto. "Kolmas kerros on tyhjennetty nimenomaan siitä syystä, että tämä oli työterveyden suositus", sanoo Nummela. Nummela korostaa työterveyshuollon kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä.

"Sisäilmatapauksissa rakennuksia ei ensisijassa korjata rakenteiden teknisen kunnon nostamiseksi vaan käyttäjien hyvinvoinnin parantamiseksi. Ihmiset eli tilojen käyttäjät ovat se, miksi tätä hommaa tehdään."

Epävarmuus rasittanut oireetontakin

Siiri-Maija Heinon mukaan koko prosessi on ollut tilojen käyttäjille vähintäänkin hämmentävä.

"Päädyin Fennicumilta Jusleniaan – täsmälleen samaan työhuoneeseen josta olin kerran lähtenytkin. Surkuhupaisaa, kun tavoitteena oli säästää tilankäytössä. Toisaalta eipä kukaan voinut arvata tällaista ennalta."

Heino ei ole oireillut Fennicumin sisäilman takia, mutta jatkuva epävarmuus on haitannut työrauhaa. "Fiilis oli silti sellainen, että koska sitä itse sairastuu. Tuli vähän harhaluuloiseksi väistämättäkin heti, kun oli vaikka kurkku kipeä."

Heino ei ole henkilökohtaisesti huolissaan paluusta Fennicumille. "Edestakaisin muuttaminen ei ole tietenkään kivaa, mutta itse en ole erityisen huolestunut. Minulle sanottiin, että oireet eivät voi olla piileviä, ja luotan siihen."

Lauri Hannus