Ajassa
09.12.2010

Esteettömämmän opiskelun puolesta

  • Esimerkiksi ovet voivat tuottaa vaikeuksia vammaiselle, kertoo kasvatustieteitä opiskeleva Jukka Väisänen.

Yliopistomaailmassa erilaiset oppijat ja vammaiset jäävät helposti muiden jalkoihin.

Turun yliopiston ylioppilaskunta perusti tänä vuonna esteettömyystyöryhmän, jonka tarkoitus on lisätä opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia Turun yliopiston esteettömyystyössä.

Opiskelua vaikeuttavia esteitä ovat esimerkiksi näkö- ja liikuntavammat. Kakki esteet eivät kuitenkaan ole fyysisiä. Lukivaikeuksista kärsivä opiskelija saattaa tarvita erityistä apua, eivätkä kaikki opiskelijat eivät ole samalla viivalla silloinkaan, kun tehtävänä on pitää esitelmä seminaarihuoneen edessä.

Turun yliopiston esteettömyys saa vammaisopiskelijoilta ja erilaisilta oppijoilta moitteita.

"Yliopistolla vedettävät ovet ovat hankalia. Luentosaleissa muistiinpanojen kirjoittaminen varsinkin käsin on vaikeaa, jos luennoitsija on nopea tai puhuu liian hiljaa", sanoo kasvatustieteitä opiskeleva Jukka Väisänen.

Esteettömyystyöryhmän puheenjohtajan, TYYn hallituksen jäsenen Hannele Karilaisen mukaan fyysisiä esteitä otetaan Turun yliopistossa kuitenkin jo suhteellisen hyvin huomioon, mutta esimerkiksi kuulo-, luki- ja näkövaikeuksia ei juurikaan. Myös sosiaalinen esteettömyys on yliopistoyhteisössä suhteellisen vieras käsite.

Turun yliopiston henkilökunnalle lähetettiin marraskuussa esteettömyyttä koskeva kirje, jossa muistutettiin esteettömyyden edistämisestä opetustilanteissa. "Luentomateriaalien toimittaminen etukäteen verkon välityksellä helpottaisi kaikkien opiskelijoiden oppimista ja edistäisi erityisesti monien erityisryhmien opetukseen osallistumista", Karilainen muistuttaa.

Opiskelutilanteissa painotetaankin niin sanottua moniaistikanavaisuutta eli sitä, että luennoitsija esittäisi asian mahdollisen monella tavalla, ainakin puhuen ja kirjoittaen.

Turussa ollaan Suomen mittakaavassa esteettömyyden pioneereja. Missään muussa ylioppilaskunnassa ei ole esteettömyystyöryhmää saati yliopiston palkkalistoilla työskentelevää vammaisasiamiestä.

"Muualla mietitään esteettömyyttä lähinnä uusia rakennuksia tai remontteja suunniteltaessa", Karilainen sanoo.

Valtakunnallisella tasolla keskustelua onkin pyritty herättämään Esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa -hankkeen eli ESOK-hankkeen kautta. Hanke järjestää Yhdessä eteenpäin -verkostoseminaarin Helsingissä 2. helmikuuta.

Esteettömyys ei kuitenkaan ole pelkästään opetustilanteiden tai -henkilökunnan haaste. Myös opiskelijatapahtumat sekä esimerkiksi tuutorointiohjelmat tarvitsisivat lisää tietoa esteettömyydestä.

"Erilaiset oppijat pitäisi saada ryhmäytymään osaksi yhteisöä heti opiskelun alussa. Monesti syrjäytymiset sekä sosiaalinen ulkopuolisuus johtuvat pelkästään siitä, ettei kanssaopiskelijoilla tai tuutoreilla ole asioista tarpeeksi tietoa. He eivät tiedä, miten erilaisuutta pitäisi käsitellä", Karilainen sanoo.

Yliopistomaailmassa voikin kohdata konkreettisten haasteiden lisäksi myös tahattomia, syrjiviä ennakkokäsityksiä.

"Vammaisia kohtaan on paljon ennakkoluuloja. Erittäin yleistä on, että vammaista pidetään tyhmänä ja muita kyvyttömämpänä, mikä ei tosiaankaan pidä paikkaansa", Väisänen sanoo.

Yksi esteettömyystyöryhmän tärkeimmistä tavoitteista on asenneilmapiirin muuttaminen ja esteettömyystyön vakiinnuttaminen sekä yliopistoyhteisössä että valtakunnallisesti.

Erilaisen oppijan on monesti hyvin vaikeaa työllistyä tai saada edes harjoittelupaikkaa.

"Vammaisen opiskelijan on hankalaa saada töitä tai edes harjoittelupaikkaa verrattuna valtaväestöön. Aikaisemmassa koulutuksessani sain vasta 21. paikan, josta kysyin palkatonta harjoittelupaikkaa", merkonomiksi ennen yliopisto-opiskeluja opiskellut Väisänen sanoo.

Teksti: VENLA PÖYLIÖ

Kuva: LAURI HANNUS

Haku TYYn esteettömyys-työryhmään ensi vuodeksi käynnissä. Lisätietoja www.tyy.fi, tyy-tasa-arvo@utu.fi