Ajassa
02.12.2013

Finlandia-palkinto luo kuhinaa ja kahisevaa

Kirjallisuuspalkintoja riittää pienessä maassamme useampi joka kuukaudelle, mutta median lellikkinä keikkuu vuodesta toiseen Finlandia-palkinto. Onko nimekkäällä palkinnolla lopulta muuta merkitystä kuin joulumyynnin vauhdittaminen?

Turun yliopiston kotimaisen kirjallisuuden professorin Lea Rojolan mukaan Finlandia-palkinnolla on valitettavankin merkittävä rooli kirjallisuuden kentällä.

"Palkintojenjakotilaisuudet ovat tapahtumia, jossa kirjallisuudesta ylipäätään puhutaan. Tämä kaventaa kentän vain tiettyihin teoksiin ja palkintoihin. Finlandia kun on vielä ainoastaan romaanipalkinto nykyään."

Vuonna 1993 palkinto vaihtui romaanipalkinnoksi ja yhden ihmisen päätökseksi. Tänä vuonna palkinnon valitsee teatterinjohtaja Asko Sarkola.

Palkinnon huonoihin puoliin Rojolan mukaan lukeutuu juuri valintaprosessin diktatuurimaisuus. "Valintamekanismi on huono. Se henkilöllistää liikaa, etenkin kun ehdokkaiden valintaraadista harvoin puhutaan."

Palkintoja kuitenkin tässä ajassa tarvitaan: "Muuten kirja jäisi mediaseksikkäämpien aiheiden jalkoihin. Vaikka Suomessa kirjallisuudella on vankka asema, näkyvyydestä joudutaan kilpailemaan koko ajan."

Finlandia-palkinto tuo myös esiin suomalaisen kirjallisuuden korkean tason. "Ehdokkaat ovat usein valioteoksia ja voittajat ovat oikeasti hyviä. Toisaalta juuri tämä tekee palkinnosta ongelmallisen. On turha enää hyvistä teoksista arvottaa parasta", Rojola toteaa.

Lottovoitto kirjailijalle ja kustantajalle

Finlandia-palkintoa on jaettu vuodesta 1984. Palkinnon suuruus on 30 000 euroa, joten se on rahallisesti merkittävin kirjallisuuspalkinto. Rojolan mukaan Finlandia-palkinnolla on liiankin merkittävä rooli ja se vääristää kirjallisuuden monipuolista kenttää: "Muut ehdokkaat jäävät voittajan varjoon."

Kustannusosakeyhtiö Teoksen myyntipäällikkö Heidi Johansson kertoo viimevuotisen voiton lisänneen huimasti kustantamon kirjailijan Ulla-Lena Lundbergin Jää-teoksen myyntiä. "Palkinnot vaikuttavat aina myyntiin ja jo mediahuomio antaa paljon näkyvyyttä teokselle".

Lundbergin teos ponnahti heti joulukuussa 2012 Suomen myydyimmäksi kirjaksi, ja vielä elokuussa 2013 teos oli TOP10:ssä. "Finlandian vaikutus on suurempi kuin muiden palkintojen", Johansson toteaa, eikä kiellä palkinnon merkittävyyttä myös kustantajalle. "Jo pelkkä ehdokkuus vaikuttaa kirjan myyntiin kiihdyttävästi", Johansson kertoo.

Koko kansan huvia

"Palkinnon nimi viittaa jo siihen, että Finlandia on koko kansan palkinto. Kirja ei saa olla liian kokeellinen tai marginaalia, vaan sen täytyy miellyttää kaikkia. Toisaalta palkinto rakentaa korkean ja matalan kulttuurin rajaa, sillä Finlandia-ehdokkaiksi harvoin valikoituvat eniten myyvät kirjat, kuten dekkarit", Rojola pohtii.

"Ehdokkuuden saaneet kirjat ovat usein haastaviakin kirjoja. Voi olla, ettei Finlandia-voittajia todellisuudessa lueta niin ahkerasi kuin mitä myyntiluvut antavat ymmärtää."

Finlandia vie keskustelun usein kirjailijoihin, ja itse teos unohtuu. "Toivoisin, että kirjallisuuden arvottamisen sijaan puhuttaisiin enemmän sisällöstä", Rojola toteaa. Toisaalta palkinto tuo mukavasti kuhinaa kirjallisuusmaailmaan: "Tuohan se mukavaa yhteisöllisyyttä, kun aletaan veikata voittajaa."

Tasaisen varma ehdokaslista

Tämän vuoden ehdokaslista ei Rojolaa yllätä. Siltä löytyy asemansa vakiinnuttaneita kirjailijoita sekä aiempia voittajia ja ehdokkaita. Hänen silmäänsä pistää kuitenkin historiallisten romaanien noste: "Olisin odottanut, että edes yksi esikoinen olisi päässyt mukaan, vaikka Pauliina Rauhalan hieno Taivaslaulu."

Rojolan omat suosikit palkituista kautta aikojen ovat naisvoittoisia: "Oksasen Puhdistus, Turkan Tule takaisin pikku Sheba ja Lundbergin Jää ovat olleet mieleenpainuvimpia teoksia."

Tänäkin vuonna naiskirjailijat vetävät puoleensa: "Riikka Pelon Jokapäiväinen elämämme on suosikkini. Teos on ollut pysäyttävin tämän vuoden kirjoista. Se on kielellisesti loistelias, tarinaltaan painava."

Kirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittaja julkistetaan 3.12.2013.

Teksti: Noora Lehtimäki