Ajassa
28.10.2010

Innovaatio-Arskan optimistinen temppeli

  • Yliopiston päärakennuksen ulkoseiniin on muurauksen jälkeen tehty elementtirakenteilta näyttävät feikkisaumat.

Arkkitehti Aarne Ervi suunnitteli Turun yliopiston edustamaan aikansa pintatrendejä ja edistyksen estetiikkaa vain hetkeä ennen tehorakentamisen totaalituhoa.

Yliopistonmäen rakennuskokonaisuuden suunnitellut arkkitehti Aarne Ervi oli aikansa kehitysoptimistinen innovaattori, joka uskoi utopistisesti uusien materiaalien mahdollisuuksiin tulevaisuuden rakentamisessa. Muoviin ja betoniin mieltynyttä Erviä nimitettiin arkkitehtipiireissä selän takana jopa "Muovi-Arskaksi".

Erville tarjoutui tilaisuus toteuttaa Turkuun funktionalismia henkivä nykyaikainen opinahjo, kun hän voitti yliopistorakennuksesta käydyn kutsukilpailun.

Turun hanke aiheutti arkkitehdille masennuksen hetkiä. Suunnitelmat rakennuttaa yliopisto täysin uudella elementtitekniikalla sekä laatoittaa koko piha Venetsian Piazza San Marcon tyylisesti menivät myttyyn pula-ajan niukkien taloudellisten resurssien vuoksi.

"Purettujen muottilaudoitusten jättiläisröykkiöt" jäivät kaivertamaan Ervin mieltä niin syvästi, että ulkoseiniin tehtiin jälkeenpäin lohdukkeeksi käsityönä trendikkäältä elementtirakenteelta näyttävät saumat.

Valoa sisään, ajatuksia ulos

Aarne Ervi halusi luoda yliopistosta myös sosiaalisesti viihtyisän ja esteettisen ympäristön. Hän luonnehti Turun yliopistoa tieteen temppeliksi, jonka tulisi olla valoisa, optimistinen ja keveä. Julkinen rakennus ei saanut olla henkisesti arvoton, vaan arkkitehtuurin oli jalostettava sinne tulevien ihmisten tavoitteita, kustannuksia säästämättä.

Erville rakennuksen lopullisen onnistumisen kertoivat vasta kuluvat vuodet sekä sen käyttäjät. Aina eivät arkkitehdin ideat ja käyttäjien mielipiteet kuitenkaan kohtaa. Vuosien saatossa "Surun yliopistoa" on kritisoitu harmaudesta, tilojen ahtaudesta ja luentosalien kammiomaisuudesta.

Silti vaikkapa pääkirjastosta avautuvat näkymät Tuomiokirkon tornille ja mäen pieneen puistikkoon ilmentävät hyvin Ervin ideaa maisemasta ja luonnonvalosta osana rakennuksen sisätilaa. Luentosalien miltei intiimissä tunnelmassa ikkunat toimivat aukkoina vapaan ajattelun harhapoluille.

Innovaatioiden irvikuvat

Vaikka Turussa ei vielä oltu valmiita edistyksellisen Ervin elementtihuumalle, hän sai toteuttaa suunnitelmansa vuonna 1957 valmistuneessa Helsingin yliopiston Porthaniassa. Se on ensimmäinen kokonaan elementtitekniikalla toteutettu rakennus Suomessa.

1960-luvulla betonisten elementtitalojen rakentaminen muuttui rahaa tahkoavaksi tehotuotannoksi. Ervin visioimat ideat sosiaalisesti viihtyisästä ja maisemaan istutetusta arkkitehtuurista jyrättiin paradoksaalisesti samalla tekniikalla, jota hän itse oli ollut kehittämässä.

Ilman idealismia sekä esteettisiä päämääriä Ervin innovaatiot muuttuivat lopulta itsensä irvikuviksi.

KUKA?

-Arkkitehti Aarne Ervi 1910-1970

-Yksi Suomen jälleenrakennuskauden tärkeimmistä ja tuotteliaimmista arkkitehdeista

-Tunnetuimpia kohteita mm. Helsingin yliopiston Porthania, Turun yliopistonmäen rakennukset, Oulunjoen voimalaitokset, Tapiolan keskusta Espoossa

-Vuonna 1938 perustettu Aarne Ervin toimisto oli aikanaan kansainvälisesti tunnettu

-Monitoimimies, joka suunnitteli kaikkea yksityistaloista kouluihin ja puutarhoista huonekaluihin

-Aikansa julkkis, joka suunnitteli mm.saunan presidentti Kekkoselle

-Naimisissa kahdesti, toinen avioliitto näyttelijätär Rauni Luoman kanssa

-Ervin huhutaan harrastaneen salatieteitä

Teksti: PIRITTA MAISALA

Kuvat: LAURI HANNUS

Aarne Ervin arkkitehtuuria esittelevä näyttely avautuu 30.11.2010 Suomen rakennustaiteen museossa.