Ajassa
17.03.2014

kirjajonoja ja kulttuurieroja

TYYn kirjaston namibialainen harjoittelija arvostaa turkulaista opiskelijaelämää, mutta kaipaa kotimaastaan pihviä.

Olivia Ebas, 24, hymyilee hyllyjen välistä iloisesti, mutta hieman haikeana. Menossa on viimeinen päivä Ylioppilastalo B:llä.

Namibian pääkaupungista Windhoekista kotoisin oleva kirjasto- ja informaatiotieteiden yliopisto-opiskelija on vaihdossa Turun ammattikorkeakoulussa. Vaihtojakson harjoitteluista toinen on vierähtänyt TYYn kirjastolla helmi–maaliskuun vaihteessa. Kokemus on Ebasin mukaan ollut hauska ja opettavainen.

"Odotin erilaista infrastruktuuria ja suuria kulttuurieroja. Niitä sainkin! Etenkin julkinen liikenne on täällä aivan loistavaa."

Ebas on tottunut kulkemaan Windhoekissa taksilla, sillä busseja menee harvakseltaan. Turussa liikkuminen on hänen mukaansa ollut ilo, sillä kolmen euron lipulla kurottaa moneen paikkaan.

Vahva ennakko-odotus puhumattomista suomalaisista tuulettui erään Proffa-visiitin aikana. "Suomalaiset ihmiset eivät ole hiljaisia, vaan kommunikoivat vain erilaisella tavalla. Ihmiset eivät juttele toisilleen spontaanisti, mutta baarissa lätkäpeliä katsoessa riehaannutaan ja huudetaan saatanaa!"

Vaihtoaikansa suurimmaksi anniksi Ebas kertoo oivalluksen siitä, että sanoma on aina tärkeämpää kuin se, että puhuu vierasta kieltä täysin oikeaoppisesti. Myös kirjaston tietojärjestelmien kehittämisen näkökulmasta mukaan on tarttunut pari ideaa.

Turkulainen opiskelijakulttuuri saa Ebasilta suitsutusta. "Ylioppilaskunnassa tehdään paljon hyvää työtä. Oma kirjasto ja monet tapahtumat osoittavat, että opiskelijoista todella välitetään."

Aivan kaikki ei kuitenkaan innosta. Ammattikorkeakoulun kuusituntisiksi venyvät opetussessiot ovat voimille käyviä lyhyempiin luentoihin tottuneelle. Myös lihaa on ikävä.

"Suomalainen opiskelijaruoka on kumman kasvisvoittoista! Vitsailen tutuilleni syöväni 90-prosenttisesti lihaa, mikä melkeinpä pitää paikkansakin."

Lauri Hannus