Ajassa
17.02.2011

Kirkonkellojen kumina patisti opiskelijat luennolle

Yliopistoon tullessamme opimme ensimmäisten asioiden joukossa sen, että luennot alkavat aina vartin yli, ellei toisin mainita.

Akateeminen vartti kuuluu yliopistojen kirjoittamattomiin käytäntöihin, mutta mistä tämä tapa on saanut alkunsa, poliittisen historian professori Timo Soikkanen?

"Tapa on lähtöisin siitä, kun ennen vanhaan ihmiset eivät omistaneet kelloja, vaan aika tiedettiin Tuomiokirkon kellon lyönneistä, jotka kuuluivat yli kaupungin. Kirkonkellojen ilmoittaessa tasatunneista opiskelijat tiesivät, että vartin päästä alkavat tilaisuudet ja sen vartin aikana ehti sitten paikalle."

Eli akateemisen vartin käytäntö on Suomessa yhtä vanha kuin itse yliopistokin. Onko akateemista varttia noudatettu muuallakin kuin Suomessa?

"Voisin kuvitella, että tapa oli 1600-luvulla käytössä yliopiston ulkopuolellakin ja uskoisin sen olleen yleistä myös muualla kuin Suomessa. Kellojen yleistyessä tapa on esimerkiksi liike-elämästä ja muista yhteyksistä sitten hiljalleen kuollut pois, mutta Suomen yliopistoissa käytäntö on jäänyt elämään. Monet muutkin yleiseurooppalaiset tavat ovat jääneet elämään reuna-alueilla senkin jälkeen, kun ne muualla ovat hiipuneet pois. Saunat olivat aikanaan yleisiä Euroopassa, mutta kirkko hävitti ne Keski-Euroopasta siveettöminä. Meillä täällä pohjan perukoilla sauna jäi henkiin."

Onko akateemisen vartin elinvoimaan syynä vain tapa ja tottumus, vai miksi noudatamme käytäntöä yhä?

"Esimerkiksi omana opiskeluaikanani yliopiston rakennukset olivat hajallaan eri puolilla kaupunkia. Luentojen väliin jäävä puolituntinen oli silloin todella tärkeä, jotta ehti siirtymään keskustassa sijainneilta laitoksilta yliopistonmäelle. Ja jaksavathan opiskelijat taukojen avulla paremmin seurata luentoja, joten akateeminen vartti on käytännöllinen järjestely yliopistoissa edelleenkin."

LIISA REUNANEN