Ajassa
20.01.2011

Kopoa sopuisassa hengessä

Opiskelijapaikkoja voisi vähentää, lukukausimaksuille kiitos ei, sanovat ehdokkaat.

Tulisiko opintotuki sitoa indeksiin? Entä tulisiko opintolainan ylärajaa nostaa?

Jukka Vornanen: "Opintotuki pitäisi ehdottomasti sitoa indeksiin, sillä se on viimeisiä perusturvan muotoja, jotka eivät ole siihen sidottuja. Pelkona on, että käy kuten ennen viime tasokorotusta, jolloin opintotuki jäi jälkeen muusta hintatasosta ja opiskelijoiden toimeentulo heikkeni. En näe tarpeellisena opintolainan ylärajan nostoa, sillä opintotuen tulee olla opintorahapainotteinen."

Kimmo Hollmen: "Opintotuki tulisi sitoa indeksiin. Myöskään lainan ylärajaa en lähtisi korottamaan. Jos opintoraha ei riitä, niin ei opiskelijaa pidä helpottaa sillä, että hän voi ottaa 500€ sijasta 1000€ lainaa kuussa."

Tulisiko opiskelijan tulorajaa korottaa tai poistaa kokonaan?

KH: "Jos noheva opiskelija pystyy opintojensa ohella tekemään töitä, jotka vielä tukevat hänen opintojaan, en näe syytä miksi siitä pitäisi rangaista ottamalla tuet pois, jos tulorajat tulevat täyteen."

JV: "Olen tyytyväinen nykyisiin tulorajoihin. Pitäisi pyrkiä siihen, että opiskelijat voisivat keskittyä täyspäiväisesti opiskeluun eikä työntekoon tulisi nykyistä enempää kannustaa. Jo nykyisellään tulorajat mahdollistavat huomattavan lisäansion hankkimisen."

"Kokoomus ja keskusta olivat kärjessä torppaamassa opintotuen indeksiin sitomista. Olisi kiinnostavaa tietää, miten Kimmo näet oman puolueesi kannan indeksiin sitomisesta?"

KH: "Näen, että se on myös kokoomukselle olennaista, että opintotuen indeksiin sitominen on ensi hallitusohjelmassa. Toivon, että myös mahdollisimman moni muu kokoomuksen ehdokkaista ottaa asian omaksi teemakseen."

Pitäisikö Suomeen säätää lukukausimaksut?

JV: "Ei missään nimessä. Maksuton koulutus on ollut yksi suomalaisen yhteiskunnan kulmakivistä ja taannut tasa-arvoisen koulutuksen kaikille. Kaikissa maksumalleissa syntyy erilaisia varallisuuskynnyksiä, jotka vaikuttavat koulutusvalintoihin."

KH: "Lukukausimaksuja ei tule suomalaisiin korkeakouluihin asettaa. Mutta mikäli sellaista osaamista, mitä Suomessa on, halutaan ulkomaalaisten yritysten toimesta tulla tänne opiskelemaan, tulee se koulutus olla mahdollista tarjota heille ja periä siitä myös maksu. "

JV: "Yrityksille ja valtioille maksullista koulutusta voidaan järjestää, mutta silloin täytyy pitää huoli siitä, ettei yksittäinen opiskelija joudu koulutuksen maksajaksi."

Pitäisikö opiskelupaikkojen määrää vähentää ja millä kriteereillä?

KH: "Joiltain aloilta paikkoja on mahdollista vähentää, sillä joillain aloilla ihmisiä koulutetaan liikaa. Ei ole järkeä kouluttaa esimerkiksi insinöörejä, jotka valmistumisen jälkeen päätyvät kortistoon taikka muille aloille töihin. Kuitenkaan ei voida vähentää sellaisella linjalla, jossa 10 prosenttia opiskelupaikoista otettaisiin kaikkialta aloilta pois"

JV: "Koulutusmääriä voidaan kyllä vähentää, etenkin yliopistoissa. Voitaisiin miettiä, mikä painotus tulevaisuudessa on ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä. Jos halutaan enemmän soveltavilla, amk-tutkinto pohjaisilla papereilla osaajia työmarkkinoille, niin pitäisikö silloin amk:n puolella kouluttaa enemmän ihmisiä?"

Pitäisikö maisterin tutkinto laittaa erilliseen hakuun kandidaatin suorittamisen jälkeen?

JV: "Yliopistokoulutuksen päätavoite on kouluttaa maistereita, enkä näe perusteita sille, miksi luotaisiin uusi kynnys kandidaatin ja maisterin tutkintojen väliin. Kanditutkinnolla voi jo nykyään siirtyä työmarkkinoille, mutta useat työnantajat vaativat kuitenkin ylempää korkeakoulututkintoa, eikä tätä ongelmaa pidä ryhtyä korjaamaan opinto-oikeuksia muuttamalla."

KH: "Yliopistoon hakiessa pitää olla mahdollisuus hakea tutkinto-oikeutta kumpaankin korkeakoulututkintoon kuten nykyään. Jos vaihtaa pääainetta kandin jälkeen tai tulee muuta kautta yliopistoon, niin heille pitää järjestää kokeet maisteriohjelmiin.

Miten opiskelijat saataisiin valmistumaan nykyistä nopeammin?

KH: "Aikarajan laittaminen myös yliopisto-opiskelijoille oli hyvä asia, kun siihen saa myös kohtuullisesti lisäaikaa. Opintoaikojen lyhentämiseen hyvä keino olisi opintorahan nostaminen elämiseen riittävälle tasolle, ettei ole pakko käydä töissä opintojen ohessa. Lisäksi opinto-ohjauksen kehittäminen toimivaksi jo yläkoulusta lähtien olisi tärkeää."

JV: "Nuorten työkyvyttömyys on iso ongelma, johon tulisi kiinnittää huomiota, samoin kun muihin nopean koulutuksen esteisiin, kuten opintorahan riittämättömyyteen. Mielestäni keskustelu opiskelijoiden nopeammasta valmistumisesta on ollut viime aikoina hieman absurdia, sillä Suomessa on tietoisesti panostettu korkeaan koulutukseen, eikä niitä korkeakoulututkintoja saada tehtyä ihan kahdessa vuodessa."

Pitäisikö YTHS:n palvelut laajentaa kattamaan myös amk-opiskelijat?

KH: "Ehdottomasti pitää, koska silloin lakisääteinen terveydenhuolto olisi yhdenvertainen kaikille korkeakoululaisille. Olisi hienoa, jos ensi syksynä alkavassa pilotoinnissa olisi myös Turku mukana."

JV: "Kyllä nykytilanne on epäoikeudenmukainen, kun korkeakoululaisilla on terveydenhuolto järjestetty eri tavalla, joten YTHS-palvelut tulisi laajentaa koskemaan myös amk-opiskelijoita. Kaksi keskeistä kysymystä ovat kuitenkin, miten pienillä amk-paikkakunnilla palvelut järjestetään, ja miten opiskelijarahoituksen osuus kerätään, sillä yliopisto-opiskelijat maksavat YTHS-maksun ylioppilaskunnan jäsenmaksun yhteydessä. Ammattikorkeakoulujen opiskelijoilla ei ole automaatiojäsenyyttä opiskelijakuntiinsa, joten maksun keräämiseen heiltä pitäisi keksiä uusi keino."

Kimmo Hollmen

31-vuotias sosiaalipolitiikan

opiskelija, TY

Turun ammattikorkeakoulun

opiskelijakunnan pääsihteeri

Kokoomuksen kansanedustajaehdokas

Jukka Vornanen

26-vuotias kulttuurihistorian

opiskelija, TY

Turun yliopiston ylioppilaskunnan koulutuspoliittinen sihteeri

Vihreiden kansanedustajaehdokas

SAMULI MAXENIUS