Ajassa
28.04.2011

Kulttuurintutkijasta käyttöliittymäkoodariksi?

Tylkkäri kysyi työelämäguru Alf Rehniltä keksittyjen esimerkki-opiskelijoiden kautta, miten nurinkurisen ansioluettelon saa näyttämään uniikilta priimapaketilta, johon työnantajat ihastuvat.

Lissu

s. 1.9.1987

Koulutus

Parturikampaaja-ylioppilas 2007

Aliupseeri 2008

Kauppakorkeakoulu 2009-

Työkokemus

Kaupan kassa 2004-2007

Rauhanturvaaja Afganistanissa 2008-2009

Vartija 2010-

ALF REHNIN KOMMENTIT:

"Tässä on selkeästi henkilö, joka ei pelkää konfliktitilanteita, ja jolla on hyvä paineen- ja stressinhallintakyky.

Monimuotoinen kokemus palvelualoista ja vaikeistakin asiakaspalvelutilanteista on hyödyksi ylipäänsä työelämässä. Varsinkin kaupan alalla on hyvin vähän työtehtäviä, joissa ihmiskontakteja voisi työn puitteissa välttää. Näitä molempia on varmasti karttunut kaupan kassahenkilönä, kampaajana, rauhanturvaajana ja vartijana.

Sinussa yhdistyy esteettinen feministisyys ja fyysinen maskuliinisuus. Yhdistettynä kauppatieteilijän koulutukseen nämä ääripään ominaisuudet sopivat hyvin monenlaiseen työhön.

Erittäin hyvin passaisit riskinhallintatehtäviin, esimerkiksi yritysviestintään tai muihin nopeaa reagointia ja kylmiä hermoja vaativiin tehtäviin. Pelkällä perustehokkuudella ei pötkitä enää pitkälle, vaan korkeintaan keskitien kulkijaksi."

Benjamin

s. 12.3.1982

Koulutus

ylioppilas, 2001

Kemian opintoja 2001-2003 (noin 100 op.), tutkinto kesken

Folkloristiikan opintoja 2007- (HuK 2010), maisterivaiheessa

Työkokemus

Raksatöitä lukion aikana

Luontoliiton feissari 2001-2003

Siviilipalvelus Laitilan kirjastossa 2004

ALF REHNIN KOMMENTIT:

"Ihan ensinnäkin Benjamin, sinun kannattaa suorittaa kemia ainakin kandidaatin tutkintoon saakka. Keskeneräisillä hajaopinnoilla ei tee mitään, sillä kukaan ei kaipaa pelkkää haihattelijaa.

Hyvä, ettet ole lähtenyt kemian jälkeen opiskelemaan esimerkiksi matematiikkaa, sillä liian lähekkäin olevat pääaineet tai opintosuuntaukset eivät juuri tuo lisäarvoa työmarkkinoilla.

Sen sijaan myy itsesi sillä, että sinulla on kova, tekninen kandi ja tuleva maisteri pehmeämpänä pidetystä kulttuurintutkimuksesta. Omistat sekä kvantatiivisen että kvalitatiivisen näkemyksen. Toisille työnantajille voisit juuri sen ansiosta olla kirkas ykkönen.

Sopisit hyvin töihin esimerkiksi firmaan, joka myy teknisiä tuotteita ulkomaille. Viennissä tarvitaan teknisen taidon lisäksi kulttuurista tietämystä, joka valitettavasti löytyy tällä hetkellä liian harvalta."

Omituisten opintojen kerho

Tulevaisuuden työmarkkinoilla ovat valttia toisiaan tukevat, ääripäistä kasatut opintokokonaisuudet.

Opiskelijoita kannustetaan putkitutkintoihin, mutta työelämän tarpeet voivat olla tyystin toiset. Åbo Akademin johtamisen ja organisaation professori Alf Rehn kannustaakin sivuaineiden valinnassa rohkeaan yhdistelyyn.

"Ei ole enää meriitti, että on koko elämänsä sataprosenttisen varma siitä, mitä haluaa työelämässä tehdä. Myös muille kuin perinteisille alayhdistelmille on nyt tilausta", innovaatioteknologiaan ja luovaan talouteen perehtynyt Rehn sanoo.

Erityyppiset opintokokonaisuudet elävöittäisivät Rehnin näkemyksen mukaan rakenteellisesti paikalleen jämähtänyttä työmarkkinatilannetta. Muutos vaatii kuitenkin uskallusta sekä opiskelijoilta että työnantajilta.

Vaikka esimerkiksi kulttuurista näkemystä teknologian ja myynnin kentällä tarvitaankin, ei se yksin riitä. "Perustaidot ja -ymmärrys tuotteiden toiminnasta vaaditaan teknisillä aloilla, vaikka pelkällä humanistisella tai yhteiskunnallisella koulutuksellakin työtehtävässä pärjäisi", Rehn summaa.

Rehn uskoo monitieteellisen osaamisen kasvuun alalla kuin alalla. Pääaineen vaihtaminen kesken opintojen ei työnhaussa ole välttämättä miinusta, jos eri laidoilta opiskellut alat (tai työkokemus) jollain tapaa tukevat toisiaan haettavassa työssä.

Jos tarvittavaa muutosta monitieteellisyyden suuntaan ei tapahdu, tietyt alat tulevat Rehnin mukaan olemaan globalisaation ja yritysten monikansallistumisen myötä suurissa vaikeuksissa.

"Hyvä esimerkki tällaisesta on oikeustiede ja kansainväliset firmat. Hyvä urapolku olisi opiskella esimerkiksi juridiikkaa ja Kiinan kulttuuria."

Viestinnän ja markkinoinnin opintoja taas voisi tukea vaikkapa dramaturgia tai teatteritiede.

Teknisten alojen osaajille Rehn lisäisi myös sosiaalista tietotaitoa. "Esimerkiksi ohjelmoinnin ja käyttäytymistieteiden opinnot tarjoaisivat parhaillaan sosiologisia ulottuvuuksia hahmottavan käyttöliittymäkoodarin."

Vaikka varsinkin yksityisen sektorin työpaikat ovat Rehnin mukaan muutoksen edessä, hän korostaa, ettei arvostus perinteisiä koulutusvalintoja ja tutkintoja kohtaan katoa yhteiskunnasta sormien napsautuksella tai muutamalla hassusti opintonsa suorittaneella tuplamaisterilla. Eikä tarvitsekaan. "Edelleen tullaan tarvitsemaan Pertti Perusekonomeja, jotka haluavat hoitaa työssään peruslaskentaa. He eivät kuitenkaan ole tulevaisuuden tähtiä", hän sanoo.

Teksti: VENLA PÖYLIÖ

Kuvitus: MILLA NYBONDAS