Ajassa
09.04.2010

Liekehtivä kulttuuri

Pelastaako vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunkistatus Turun kulttuurielämän?

Kulttuuripääkaupunkivuodella on kunnianhimoinen tavoite. Hankkeen ei ole tarkoitus olla vain vuoden projekti, joka unohtuu yhtä nopeasti kuin tulikin. Tavoitteena on turkulaisen kulttuurielämän rikastaminen, kaupunkilaisten hyvinvoinnin kasvattaminen sekä pitkälle vuoden 2011 jälkeenkin näkyvät vaikutukset.

Kulttuuripääkaupunkivuosi pyrkii jo nyt karistamaan harteiltaan elitismin leimaa. Vuosi on ainakin ennakkomainonnan perusteella suunnattu koko kaupungille aina ruohonjuuritason hankkeista lähtien.

"Mukana on runsaasti hankkeita jotka eivät ole niin sanottua korkeakulttuuria, mistä kulttuuripääkaupunkihanketta usein syytetään", Turku 2011 -säätiön viestintäpäällikkö Saara Malila toteaa.

"Kulttuuri on sitä mikä tulee ihmisiä lähelle", hän korostaa.

Rajaa ylä- ja alakulttuurin välillä halutaan häivyttää. Perinteisiä korkeakulttuurin muotoja tuodaan ihmisten pariin ja heitä temmataan osallistumaan itse taiteen tekoon. Samalla harrastelijaproduktioita on nostettu osaksi ohjelmaa.

"Ohjelma kumpuaa valta- ja vastakulttuurin yhteistyöstä", Malila tiivistää.

Suurin osa tapahtumista keskittyy itse kulttuuripääkaupunkivuoteen ja vain harvalle on suoraa jatkoa. Kulttuurin elävöittäminen perustuu Malilan mukaan enemmänkin ihmisten herättämiseen kulttuurin pariin, sekä tärkeiden verkostojen tarjoamiseen paikallisille taide- ja kulttuuripiireille.

"Vuosi tulee toimimaan piristysruiskeena koko seudulle", Malila kuvailee.

Kulttuuripääkaupunkivuodelle löytyy kuitenkin kyseenalaistajansa. Vastareaktiona vuodelle syntyi Turku Euroopan alakulttuuripääkaupunki 2011 -hanke, joka julistaa kulttuurin kaupunkilaisten vapaaksi leikkikentäksi. Hankketta ei johdeta ylhäältäpäin, vaan se luottaa ruohonjuuritason aktiivisuuteen.

"Jokainen on taiteilija. Kulttuurin tekemiseen ei tarvita rahaa, sillä kaikenlainen kulttuuri on arvokasta", alakulttuuripääkaupunkihankkeen tiedottaja Suvi Auvinen toteaa, mutta huomauttaa että myös kulttuuripääkaupunkivuodella on oma kohdeyleisönsä. Vastakulttuuria ei Auvisen mukaan hankkeella voi kuitenkaan synnyttää.

"Vastakulttuuria ei voi syntyä niin ahtaissa raameissa. Kulttuuripääkaupunkivuoden rakenne ja organisaatio ovat liian jäykkiä."

Auvinen pelkää, että kulttuuripääkaupunkivuosi ei tule pelastamaan Turun kurjistuvaa kulttuuritilannetta. Huolenaiheena ovat niin sivukirjastojen alasajo, taiteilijoiden tilaongelmat kuin elokuvakulttuurin kuolema. Auvinen päinvastoin ennustaa, että vuonna 2012 kaupungissa tulee olemaan suunnaton määrä työttömiä kulttuurintuottajia.

"Tuntuu että Turussa on käynnissä kulttuurivaino", hän tiivistää.

Syyttävällä sormella ei saisi kuitenkaan osoittaa väärään suuntaan. Turku 2011-säätiö on olemassa nimenomaan kulttuuripääkaupunkivuoden takia, eikä sen rahoitus ole suoraan pois muilta Turun kulttuuripalveluilta.

Turun kaupungin kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Elina Rantanen (vihr.) on iloinen Turun kulttuuripääkaupunkistatuksesta, mutta huolissaan kulttuurin tilasta jatkossa.

"Kulttuuripääkaupunkivuoteen on panostettu paljon rahaa ja sen ympärillä on uutta, positiivista luovaa kulttuurihenkeä. Vastapoolina on kaupungin peruskulttuuritoiminnan rahoituksen jatkuva lasku, joka heikentää peruskulttuurin toimintaedellytyksiä", Rantanen painottaa.

Rantanen korostaa, että kulttuuritoimen käytössä olevat varat ovat olleet jo pitkään laskussa kasvavien tilavuokrien ja muiden kustannusten takia. Hupenevilla varoilla esimerkiksi entisen kirjastoverkon ylläpitäminen ei ollut mahdollista.

Vaikka Turun tilanne ei ole valtakunnallisessa vertailussa poikkeuksellinen, toivoo Rantanen muutosta ajattelutapaan, jolla kulttuuriin suhtaudutaan. Siihen satsattu raha ei mene hukkaan, vaan näkyy suoraan kaupunkilaisten hyvinvoinnissa ja johtaa pienempään terveyspalveluiden tarpeeseen.

"Tällä hetkellä rahaa pyörii kulttuuripääkaupunkivuoden ympärillä, mikä on hyvä asia, mutta vuoden jälkeen ei voida jäädä tuudittautumaan siihen", hän huomauttaa. Rantanen toivoo erityisesti kaupungilta panosta kulttuuripääkaupunkivuoden perinnön vaalimiseen.

"Hanke menee hukkaan jos ei osata pitää yllä vuoden aikaansaannoksia", Rantanen tuhahtaa.

Pysyvää jälkeä toivoo myös Turku 2011-säätiön ohjelmajohtaja Suvi Innilä.

"Kaikki hankkeet eivät välttämättä näy suurelle yleisölle paljoakaan, sillä on hankkeita, joilla on pidempiaikaisia välillisiä vaikutuksia", Innilä toteaa.

"Vuoden ansiosta kaupunkilaisten viihtyisyys lisääntyy samalla kun kulttuuripalvelut lisääntyvät. Kulttuuripääkaupunkivuotena voidaan käynnistää prosesseja, joita ei milloinkaan muulloin olisi ollut mahdollista aloittaa."

Kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteyttä painottaa myös kulttuuripääkaupunkivuoteen liittyvä monitieteinen hanke TIUKU (Tieteen ja kulttuurin Turku, hyvinvoiva kaupunki).

"Hankkeen tavoitteena on lisätä Turun kaupunkilaisten, yliopiston, median ja eri kulttuuritoimijoiden välistä yhteistyötä ja sitä kautta edistää kaupunkilaisten hyvinvointia", hankkeen koordinaattori Henry Karlsson kertoo.

TIUKU:n asiantuntijaryhmässä on edustettuna lähestulkoon kaikki Turun yliopiston tiedekunnat, eikä yhtä monialaista hyvinvointitutkimusta ole ennen tehty. Toiveena on hyvinvointitutkimuksen professuurin perustaminen Turun yliopistoon

TIUKU:un kuuluu Hyvinvointitutkimuksen tori, jossa pyritään vuorovaikutuksen keinoin tuomaan yliopiston tutkimusta esille, sekä Tiedebussi, joka kiertää Turun lähialueita ja tuo esimerkiksi yliopiston professoreja vierailulle kouluihin ja vanhainkoteihin. Suunnitteilla on myös kansainvälinen kongressi.

"Näemme, että kulttuuripalveluilla on suora vaikutus ihmisten hyvinvointiin, sekä fyysiseen että henkiseen. Siksi palveluille onkin tärkeää helppokäyttöisyys ja tavoitettavuus", Karlsson painottaa.

Vuosi voi olla pian, mutta sen vaikutuksia voidaan arvioida vain viiveellä. Turku 2011 -arviointiohjelman työ on juuri alkanut ja se tulee kestämään vuoteen 2016 saakka. Arviointiohjelman tehtävänä on nähdä kulttuuripääkaupunkivuoden kestävä vaikutus Turun kulttuuri- ja elinkeinoelämään.

"Kulttuuripääkaupunkivuosi ei voi olla vain yhden vuoden happening-tapahtuma", arviointiohjelman johtajana toimiva kaupunkimaantieteen professori Harri Andersson toteaa.

Pääkaupunkivuodella voi olla pitkän aikavälin vaikutuksia, jotka eivät ole välittömästi havaittavissa. Andersson viittaakin tutkimukseen, joka paljastaa että Helsingin olympialaisien vaikutukset Helsinkiin alkavat tietyiltä osin näkyä vasta nyt, viidenkymmenen vuoden jälkeen.

"Jos ajatellaan kulttuuripääkaupunkivuoden tavoitteita ja sitä mitä hankkeita vuoteen on valikoitunut, voisi ennakoida että pitkän aikavälin vaikutuksia syntyy", Andersson ennustaa.

Mainoslauseen mukaisesti Turku palaa vuonna 2011. Toivottavasti liekki ei pala loppuun. Tai jos palaa, jättäisi edes jälkeensä kytevän hiilloksen.

Teksti: Heikki Isotalo

Kuva: Lauri Hannus