Olavi Uusivirta 9.11. Logomo Sunborn Live Opiskelijaliput 23,50 €
Ajassa
09.11.2011

Maineensa vanki

  • Varissuo on Turun tiheimmin asutettu lähiö. Parin neliökilometrin säteellä asuu lähes 9000 ihmistä.

Otsikoissa viihtynyt Varissuo on 35-vuotiaana seesteisempi kuin koskaan.

Nuoruuden kasvukivut ovat vaihtuneet rauhalliseen ja monikulttuuriseen elämään.

"TOIVOTTAVASTI sulla onvakuutukset kunnossa."

Varissuo on paikka, josta jokaisella turkulaisella on mielipide.

Useiden ei-varissuolaisten mielissä alue näyttäytyy itäblokkimaisena betonihelvettinä, jossa pätevät katujen lait.

Paikallisia kuunnellessa esiin kuitenkin nousevat kerta toisensa jälkeen muun muassa monipuoliset palvelut, hyvät kulkuyhteydet ja sekä alueen vehreys. Juuri kukaan varissuolaisista ei päivittele kotilähiönsä paljon puhuttua vaarallisuutta.

Tylkkäri lähetti uinuvalla omakotialueella koko pienen ikänsä asuneen toimittajan tarkastelemaan Turun pahamaineisinta lähiötä.

VARISSUO on kaupunginosa itä-Turussa, noin kuuden kilometrin päässä keskustasta. Entinen varisten kansoittama suometsä asutettiin 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa.

Varissuo on tiheään kasattuine elementtitaloineen varsin tavallisen näköinen lähiö, mutta alueen infrastruktuuri on kaikkea muuta kuin tyypillinen.

Lähiötä kiertää hevosenkengän muotoinen autotie ja alueen ytimeen pääsee ainoastaan jalkautumalla. Kaupunginosan pystyy kävelemään päästä päähän ilman, että tarvitsee ylittää yhtäkään autotietä.

Alun perin Varissuota asuttivat lähinnä suuret ikäluokat lapsineen. Monet maalta kaupunkiin muuttaneet hankkivat edulliselta alueelta ensimmäiset omistusasuntonsa.

Paikka ei kuitenkaan pysynyt lapsiperheiden lintukotona pitkään.

80-luvun puolivälissä kahden neliökilometrin alueelle asutettiin lähes 12 000 ihmistä ja vuokra-asuntojen määrä kasvoi räjähdysmäisesti. Kaupungin omistamia asuntoja täytettiin muun muassa narkkareilla ja entisillä rikollisilla. Lisäksi maahanmuutto kiihtyi ja satojen lapsiperheiden nuoret varttuivat yhdessä teini-ikään. Tyhmyys tiivistyi ilkivallan muodossa.

90-luvun alussa rikosaalto pyyhkäisi lähiön yli ja turkulainen media sai ikioman Jakomäkensä.

Muutaman vuoden kärvisteltyään laman sisuunnuttamat ja jääkiekon MM-kullan ylpistämät kansalaisaktiivit vaativat muutosta. Paikalliset tekivät kaupunginvaltuustolle äänekkään esityksen Varissuon "epäsosiaalisen aineksen" muualle sijoittamisesta.

Vaikka Varissuon asukasluku on nyttemmin tippunut alle yhdeksään tuhanteen, noin kolmasosa Turun vuokra-asunnoista sijaitsee yhä alueella, ja maahanmuuttajia on enemmän kuin koskaan.

VARISSUO on Suomen monikulttuurisin asuinalue, jonka asukkaista maahanmuuttajia lasketaan olevan 37 prosenttia. Määrä on jatkuvassa kasvussa.

Alueelle mahtuu yli 40 kansallisuutta ja 60 kieltä. Monikulttuurisuus tulee vastaan yhtä lailla ruokaostoksilla, asuintalojen rappukäytävissä ja koulujen pihoilla.

Suomen ensimmäisessä katetussa kauppakeskuksessa, Varissuon liikekeskuksessa, on Turun ensimmäinen itämainen basaarialue. Paikka on sisustettu erittäin autenttiseksi ja sisään astuessaan lähestulkoon unohtaa olevansa Suomessa.

Kokovartalohunnutetut naiset käyvät mattokauppaa, mausteiden vahvat tuoksut sekoittuvat toisiinsa ja olut on alkoholitonta. Basaari on turkulaisen yrittäjän ja poliitikon Ahmed Al-Chibibin (sd) perustama.

"Olen Ahmedin isäpuoli. Sain hänen kauttaan kolmen kuukauden työharjoittelupaikan täältä", kertoo basaarin elintarvikepuolen myyjä Mahmood Mansur tulkinnanvaraisella suomella. Hän on asunut Varissuolla vasta puolitoista vuotta.

Työnteko ja koulutus ovatkin ainoita maahanmuuttajien syrjäytymistä ennaltaehkäiseviä oljenkorsia.

JOKA neljäs varissuolainenon työtön. Kaikista työttömistä työnhakijoista yli puolet on ulkomaalaistaustaisia.

"Työttömät ja syrjäytyneet ovat suurin ongelmamme. Työnteko on erityisesti ulkomaalaisille tärkeää, sillä se lisää arvokkuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta", kansanedustaja Maria Lohela (ps) pohtii.

Lohela keräsi viime eduskuntavaaleissa suurimman äänisaaliinsa juuri Varissuolta, missä hän on itsekin asunut viimeiset seitsemän vuotta.

Ainoastaan SDP sai Varissuon alueella enemmän ääniä kuin perussuomalaiset. Molemmat puolueet keräsivät yhteensä noin puolet kaikista alueen äänistä.

Varsinais-Suomen vaalipiirin äänikuningatar Heli Paasio (sd) näkee Varissuon jatkuvasti kehittyvänä asuinalueena.

"Varissuo ja Lauste ovat perinteisesti olleet ne Turun hankalat alueet. Maahanmuuttajien runsas määrä aiheuttaa tietynlaisia haasteita, mutta kaupunki on tehnyt hyvää lähiötyötä näiden alueiden ja niiden maahanmuuttajien puolesta."

Tutkimustulokset osoittavat, että maahanmuuttajien alueellisen osuuden noustessa kolmannekseen alueen väestöstä integroituminen vaikeutuu ja alkuperäisväestö muuttaa vähitellen pois. Kyseinen ilmiö on synnyttänyt esimerkiksi Malmön Rosengårdin kaltaisia ongelmapesäkkeitä.

Yksi ratkaisu tähän on pelkillä toimeentulotuilla elävien ihmisten haja-asuttaminen.

"Pakolaisten haja-asutusta on ajanut moni taho, jopa maahanmuuttajat itse. Kysymys on kuitenkin rahasta. Ne, jotka elävät tukien varassa, saavat kaupungin halvimmat asunnot. Turussa nämä asunnot sattuvat sijaitsemaan juuri Varissuolla", Lohela sanoo.

VARSINAIS-SUOMEN poliisilaitoksen mukaan Varissuo on ydinkeskustan jälkeen Turun toisiksi väkivaltaisin alue. Siksi Varissuolla toteutettiin syyskuussa "Poliisi näkyy" -rikoksentorjuntahanke, jolla pyrittiin parantamaan alueen yleistä järjestystä ja turvallisuutta.

"Turvallisuusindeksissä ei kuitenkaan otettu huomioon Varissuon asukastiheyttä. Kun 4500 ihmistä asuu neliökilometrin sisällä, niin väkisinkinhän siinä tapahtuu joskus jotain", Varissuon aluepoliisi Vesa Jauhiainen huomauttaa.

Jauhiaisen mielestä Varissuo on kaikkea muuta kuin rauhaton. Hän muistuttaa, että esimerkiksi yöllä humalassa toikkaroivalle mikä tahansa kaupunginosa on vaarallinen.

"Varissuon maine on ehdottomasti liioittelua. Joudun todistelemaan sitä jatkuvasti."

Alueella partioi Jauhiaisen lisäksi Varissuon Aluevalvontayhdistyksen jäseniä. Yhdistyksen puheenjohtaja Ari Kuusisto hymähtää salaperäisesti, kun häneltä yrittää kysellä tarkemmin partioiden liikkeistä.

"En voi ikävä kyllä kertoa."

Yhdistys perustettiin kymmenen vuotta sitten, kun Varissuolla oli meneillään varsinainen automurtobuumi. Tuolloin kolmen hengen rikollisryhmä tehtaili yli sata murtoa.

"Kun tuo porukka jäi kiinni, tilanne rauhoittui. Nykyään täällä on aika rauhallista. Ainoastaan juottoloiden lähellä saattaa olla joskus vähän levotonta."

Aluevalvontayhdistyksen partiot ovat säästyneet väkivallalta. Sen jäsenet ovat koulutettuja järjestyksenvalvontatehtäviin.

"Jokamiehen oikeuksilla mennään. Jos syytä on, soitamme paikalle poliisin tai ambulanssin", Kuusisto kertaa ryhmän toimintaperiaatteita.

Yli 20 vuotta alueella asunut kansalaisaktiivi arvostaa alueen viihtyisyyttä ja sanoo pitävänsä monikulttuurisuutta rikkautena. Toisaalta hän toivoo monen iäkkäämmän varissuolaisen tavoin, että alueelle ei enää muuttaisi enempää ulkomaalaistaustaisia.

"Joskus ostoksilla käydessäni huomaan olevani kaupan ainut suomea puhuva."

VARISSUON liikekeskuksessa toimiibasaarialueen lisäksi päivittäistavarakauppoja, Kelan toimisto, pankki, baareja, ravintoloita, itsepalvelupesula ja posti. Kivenheiton päässä sijaitsevat lisäksi kirjasto, terveyskeskus, kirkko, peruskoulu, lukio, nuorisotalo ja jäähalli.

Liikekeskuksen hyvän tahdon hedelmäpelejä ruokkii tuttuun tapaan pääasiassa vanhempi väki, muun muassa eläkeläiset Sirpa ja Tuija. Vanhusten osuus katukuvassa on merkittävä. Moni paikallinen on asunut alueella sen synnystä saakka.

"Itseäni häiritsee sekakäyttäjien määrä ja ylenpalttinen meno. Nuorison kanssa olen aina tullut toimeen", Sirpa kertoo.

Tuija manaa alueen meluistumista, palveluiden vaikeaa saatavuutta "huonojalkaiselle vanhukselle" ja harrastusmahdollisuuksien jatkuvaa supistamista.

Kumpikaan ei suostu kuvattavaksi.

"Ei varsinkaan tässä pelikoneen äärellä, hyvänen aika."

Eikä huonojalkainen vanhus halua siirtyä mihinkään. Ja miksi haluisikaan; voitot näyttävät yli kahtakymmentä euroa.

LIIKEKESKUKSEN penkeillä ja pihallanorkoilee illan tullen paljon alaikäisiä miehenalkuja, sillä nuorisotalolla on tyttöjen ilta. Joka neljäs varissuolainen on alle 18-vuotias.

Myös Vaasasta Turkuun muuttaneet viisitoistavuotiaat serkukset Geni Shala ja Kosovar Jashari joutuvat tänä iltana tyytymään ulkona oleskeluun.

Pojat ovat asuneet Varissuolla muutaman vuoden. Monet heidän vanhoista tutuistaan muuttivat alueelle jo aikaisemmin.

"Täällä on paljon hyviä kavereita, mutta paikka on muuttunut levottomaksi. Vaasassa oli rauhallisempaa", vertailee Jashari, ja serkkupoika komppaa.

"Samat tyypit rötöstelevät koko ajan. Monet on jo passitettu lastenkotiin."

Eräs nuorten kanssa päivittäin tekemisissä oleva henkilö on Turun normaalikoulun perusopetuksen rehtori Annika Hongisto. Peruskoulun ja lukion sisältävässä opinahjossa opiskelee 20:llä eri kielellä noin 1300 lasta ja nuorta. Hongisto näkee Varissuon vahvuuden juuri heissä, sekä alueen yhteisöllisyydessä.

"Kun opettelimme eri uskontoja useissa luokissa, yksi tyttö ei vaikuttanut löytävän oikeaa luokkaa. Mennessäni kysymään häneltä, mitä uskontoa hän lukee, tyttö kertoi minulle Varissuon uskonnosta."

NUORISOTALON tyttöjen illassa on hiljaista. Iltoja järjestetään niitä tyttöjä varten, joiden vanhemmat eivät salli heidän viettävän aikaansa poikien kanssa.

Huivipäinen kaksikko pelaa pöytätennistä ja neljä tyttöä lakkaa kynsiään. Kynsilakan haju on yhtä pistävä kuin nuorimman tytön katse. Pojat eivät selvästikään ole tervetulleita.

Yksikään tytöistä ei löydä Varissuosta mitään moitittavaa. Kotiseutuylpeys näkyy ja kuuluu.

"Varissuo on hyvää aluetta, ja täynnä ihania ystäviä", kertoo kolmetoistavuotias Almna, joka asui ennen Mikkelissä.

"Siellä oli ihan vammaista. Vihasin sitä."

Saksasta puoli vuotta sitten muuttaneet siskokset Manaji ja Mariana ovat samoilla linjoilla.

Myös yli kymmenen vuotta Suomessa asunut Edmira pitää asuinalueestaan, vaikka hänellä ei olekaan vertailukohtia.

"En tiedä, missä asuin ennen kuin muutin tänne."

HELLUNTAILAISESSA Uusipesula-seurakunnassa käy kuhina. Joka torstainen ruokajakelu täyttää seurakunnan salin ääriään myöten viikko toisensa jälkeen.

Ulkopuolelle pystytetyn paviljongin alla kolme emäntää paistaa lettuja nälkäisille ja sisätiloissa odotellaan malttamattomina viimeisen käyttöpäivän leipiä.

"Pahimmillaan meillä on ollut jonottamassa leipää lähes 300 ihmistä. Kun ihmiset putoavat odottamatta pelkän peruspäivärahan varaan, tämä on tulos. Myös pitkäaikaistyöttömyys näkyy, sillä edes noususuhdanne ei pysäyttänyt leipäjonon kasvua", Uusipesulan vanhimpiin kuuluva Helge Kennovaara kertoo.

Kennovaara paljastaa, että osa on käynyt jonottamassa leipää joka viikko jo useamman vuoden ajan.

"Monet vievät leipää myös koteihinsa, koska siellä on ihmisiä, jotka eivät sitä itse pysty hakemaan."

Myös paikallinen kuuluisuus, erikoislääkäri Heikki Hedborg on yksi Uusipesulan perustajista ja ruokajakelun organisoijista.

Hedborg aloitti Varissuon terveysaseman lääkärinä kahdeksankymmentäluvun puolivälissä. Myöhemmin hän perusti liikekeskukseen oman praktiikkansa

Lääkäri allekirjoittaa väitteen alueen rauhoittumisesta. Hän näkee, että Varissuolla ja naapurilähiö Lausteella kunnioitetaan erilaisuutta täysin ainutlaatuisella ja yhteisöllisellä tavalla.

"Keskinäisen arvostuksen kautta täällä on syntymässä jotain suurta", Hedborg maalailee Varissuon tulevaisuutta.

TEKSTI: JOEL HAAPAMÄKI

KUVAT: LAURI HANNUS