Ajassa
26.02.2009

Mitäs teille?

Lukija on hyvä ja tutustuu kirjoitukseen kohteliaisuusmuodoista.

Ennen kaikki oli paremmin, eivätkä suomalaiset enää osaa teititelläkään, vaikka tuloerojen kasvaessa se luonnollisesti olisi paikallaan. Nuoriso tuskin hallitsee kovin hyvin muitakaan suomen kielen keinoja osoittaa kohteliaisuutta, kuten ruotsista alun perin napattua kolmannen persoonan käyttöä ("Ottaako professori lisää kahvia?"). Ruotsinruotsissa tapa on tosin häviämässä ja on siirrytty pelkkään sinutteluun. Tällainen hänittely on kuitenkin vakiintunut teitittelyn vastineeksi esimerkiksi saksan kielessä. Suomenruotsi on säilyttänyt edelleen niiauksen, mahdollisesti osaksi suomen vaikutuksesta.

Hankalaa saattaa olla aistia, milloin teititellä ja milloin ei. Englannin puhujilla vastaavaa ongelmaa ei tule, sillä samaa persoonapronominia you käytetään sekä yksiköstä, monikosta että teitittelystä. Pelkästään yhteen henkilöön viittaava thou oli miltei hävinnyt jo 1700-luvulla, koska se koettiin loukkaavaksi kohteliaamman you-muodon rinnalla.
Toisaalta ilman persoonapronominin vaihdostakin löytyy paljon kohteliaisuusrekistereitä. Esimerkiksi englannissa kohteliaisuutta osoitetaan puhutteluliitteillä, kuten "Mr/Ms/Mrs", "Professor" tai "Doctor".
Suomeksi taas "Morjens, mitäs sulle?" on aivan eri maailmasta kuin "Hei, mitä sinulle saisi olla?"

Jos tuskastuu teitittelyn taivutusmuotoihin – milloin ollaan kohteliaita ja milloin puhutaan monikossa – voi lohdutukseksi tutustua vaikkapa japanin kohteliaisuuskulttuuriin. Kielessä on tavallisen puheen lisäksi kolme kohteliaisuusrekisteriä: muodollinen, kunnioittava ja nöyrä, joista ensimmäisellä voi puhutella sekä itseään että muita, toisella muita, jos nämä ovat korkea-arvoisempia tai kyse on esimerkiksi liikeneuvotteluista; nöyrällä rekisterillä taas viitataan itseen ja omaan ryhmään ryhmän ulkopuoliselle puhuttaessa.
Nuoret japanilaiset eivät välttämättä opi liikemaailman vaatimaa muodollisuuden tasoa yliopistossakaan, joten yritysten pitää järjestää aiheesta erityisiä kursseja uusille työntekijöilleen.
Eri rekisterit muuttavat ennen kaikkea verbejä: monilla verbeillä on neljä eri muotoa, jotka saattavat näyttää täysin erilaisilta riippuen kohteliaisuusasteesta. Myös esineitä ja henkilöitä saatetaan kunnioittaa lisäämällä niiden eteen kunnioittava etuliite o- tai go-, jolloin oma olut on vain olutta (b?ru) mutta asiakkaan olut "kunnioitettua olutta" (o-b?ru)
Meillä on siis vielä helppoa.

Näin teitittelette.

Suomen kielellä teititellessänne käyttäkää toisen persoonan monikkoa ("te") persoonapronominissa sekä verbissä. Monikkoa ei siltikään tule ulottaa liian pitkälle: esimerkiksi "Oletteko jo syönyt?" on teitittelyä, "Oletteko jo syöneet?" taas viittaa useampaan kuulijaan. Emmehän norjan neidon hehkeyttä ylistäessämmekään sano: "Olette niin kauniita" vaan: "Olette niin kaunis"!
Nuorukaisille ja neitokaisille päänvaivaa saattaa tuottaa myös "ole hyvä", joka teitittelymuodossa on "olkaa hyvä" ja monikossa "olkaa hyvät".
Teksti: Visa Kurki

Turun ylioppilaslehti 4/2009 (27.2.)